Uhkaako kuivuminen sittenkin?

Kuva 1. NOAA:n ennustamaa sateisuuskehitystä. Lähde: https://www.gfdl.noaa.gov/will-the-wet-get-wetter-and-the-dry-drier/

Kuva 2. NOAA:n sateisuusennuste kartalla. Lähde: https://www.gfdl.noaa.gov/will-the-wet-get-wetter-and-the-dry-drier/ Vihreä ympyrä nro 1 lisätty.

Juuri kun olin saanut mielestäni ilmastonmuutoksen kokonaiskuvan hahmoteltua, kuten esitän vuoden 2017 viimeisessä artikkelissanikin (Linkki), tulee esille uusi tutkielma (Linkki), joka ”pilaa” kaiken. Aiempiin tutkimuksiin perustuva käsitykseni oli, että tropiikki laajenee, autiomaat pääosin vihertyvät ja ilmastovyöhykkeet siirtyvät napoja kohti. Nyt Parkin ja kumppaneiden mallinnus antaakin tulokseksi, että jos 1,5 asteen lämpeneminen ylitetään, kuivuminen uhkaa neljäsosaa maan pinnasta.

Kuivumisuhka tietenkin vakava asia, eikä tutkimustulokselle naureskelu taida paljoakaan maata kastella. Koska tämä tieteen viimeisin sana on ennakkokäsitysteni vastainen, aiheuttaa se toki muutosvastarintaa. Pelkkä inttäminen, etten usko tuloksia, ei ehkä vakuuttaisi minua itseänikään kovin pitkään. Haen nyt kumminkin aiheeseen liittyvää tietoa, kumoavia todisteita etsien. Aivan aukottomastihan tulevaisuuden ennustetta ei voi tässä ajassa kumotakaan, mutta jos on esitetty yhtä uskottavia tai ehkä jopa uskottavampia päinvastaisia ennusteita, niin heikkeneehän se ennusteen uskottavuus.

Kuivumispelottelu ei ainakaan ole ihan uusi asia, kuten Tony Heller esittää (Linkki). Kun vanhoissa ennusteissa on myös toimenpidesuosituksia, uudessa ei ole. Toisekseen kuivuuden syynä oli aiemmin ilmaston kylmeneminen, nyt lämpeneminen. Sikäli, että vanhat ennusteet ovat vuosisadan aikajänteellä, voidaan toki nähdä samansuuntaisuuttakin näissä ennusteissa.

Anthony Watts uutisoi tästä kuivumisuhkatutkimuksesta  WUWT-blogissaan (Linkki).  Hän tuo esille aiemman kosteudenlisääntymistä ennustelleen tutkimuksen, yrittää naureskella tutkimusuutisesta havaitsemilleen ristiriidoille ja linkittää NOAA:n sivulle, josta olenkin poiminut kuvat 1 ja 2. Vaikka täsmällistä tietoa ei minulla olekaan siitä, että kuvien pohjana oleva ilmastomalli olisi ollut myös mukana viitatussa tutkimuksessa, ovat tulokset kuitenkin sen verran samansuuntaisia, että pidän asiallisena esittää nämä kuvat.

WUWT-artikkelin kommenttiosuudesta etsin järkeviä kumousväitteitä. Kip Hansenin kommentti, jossa hän esitti, että koska kyse on kaootisesta järjestelmästä, alkuarvojen vähäisetkin muutokset tuottavat täysin erilaiset lopputulokset. Tällä perusteella mallinnus on epävarmaa ja voi tuottaa myös halutun tuloksen tutkijoiden toiveiden mukaisesti. Kommentoija Javier tuo esille, että aiemmin lämpimämpi maapallo oli myös märempi.

Nimimerkki Alan Watt, Climate Denialist Level 7 tuo esille merkillisen yksityiskohdan. Tämä uudempi tutkimus ei viittaa aiempaan tutkimukseen, jossa saatiin päinvastainen tulos. Kun kyse on vielä samasta julkaisualustasta, niin miten tämä on selittävissä niin, että jälkimmäinen tutkielma säilyttäisi pätevyytensä?

Mitä tähän Parkin & co tutkimukseen tulee, niin ihmetystäni herättää sekin, että miten hyvin sen tulokset sopivat Pariisin puolentoista asteen tavoitteeseen. Paha on tulossa vasta tuon maagisen 1,5 °C:n ylittämisen jälkeen. Itse en muista havainneeni missään moista rajaa ennen Pariisia ja ihmettelin tuolloin, mistä se oli vetäisty. Hyväntahtoisesti tulkiten nämä mallinnustulokset olisivat olleet jo Pariisin tavoitteiden asettajien tiedossa, vaikkei niitä ollutkaan julkaistu. Pahantahtoiseti tulkiten tutkijat ovat nyt sorkkineet niitä herkkiä alkuarvoja ilmastopolitiikkaan sopiviksi.

Jos sitten katsellaan artikkelin alussa olevia NOAA:n kuvia, niin vaikka tulevaisuus näyttäsi keskimääräisesti hieman märemmältä, kuivuminen uhkaa useita jo ennestään kuivia vyöyhykkeitä.  Pahimmillaan sadannan väheneminen on 10% tasoa pituuspiiriä kohti. On hyvä kuitenkin huomata, että myös haihdunnan voisi olettaa lisääntyvän, jolloin jo 0% alkaisi olla ongelmallinen taso ennestään kuivilla alueilla. Se, että monia lauhkeita merialueitakin uhkaa malli mukaan kuivuminen, ei ehkä aiheuta suurempaa ongelmaa. Maanpinnallakin osa kuivuviksi ennustetuista alueista on ehkä nyt liian sateisia, että kaikki kuivuminen ei kuitenkaan olisi haitallista.

Karttakuvassa 2 huomiotani kiinnitti sateisuuden lisääntyminen läntisellä Tyynellämerellä tropiikissa. Merkitsinkin alueen ympyrällä. Että lisääntynyt sadanta meneekin mereen, sehän on suurta tuhlausta kuivuuden uhatessa.

Yllä on esitetty joitain vastatodisteita tai -väitteitä nyt saadulle mallinnustulokselle. Paljon muuta lisättävää minulle ei ole kuin kuva 3. Siinä pölyisyys mannerjäätiköillä on lisääntynyt kylminä kausina ja vähentynyt lämpiminä kausina.  Pölyisyys mannerjäätiköillä on todennäköisempää kuivina kausina, jolloin ilmakehässä on vähemmän vettä. Tällöin pölyhiukkaset eivät peseydy pois sateessa. Märkä maahan nyt ei pölisi tuulellakaan, että vaikka pölyn suurempi kertyminen jäätiköille on myös tuulisuuden lisääntymisen ansiota, viittaa pöly jäätiköillä myös siihen, että kuivaa ja kasvipeitteetöntä maata on ollut juuri kylminä ajanjaksoina maapallolla. Sivumennen sanottuna tuulisuuspelottelu siis sopii kylmenisuhkaan paremmin kuin lämpenemisuhkaan.

Kuva 3. Jääkairauksiin perustuvaa paleklimatologista historiaa. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Vostok_Petit_data.svg

Kuten tutkimus toteaa, kuivuus voi lisääntyä, mutta voi olla lisääntymättäkin. Tämän epävarmuuden pitäisi mielestäni vaikuttaa ilmastopolitiikkaan siten, ettei kaikkia munia laitettaisi yhteen koriin. Aiemminkin olen maininnut, että sellaiset ilmastorahastot, josta gebardihatut eivät saa vohkittua kaikkea, olisivat tarpeen. Ajan tullen rahaa voitaisiin käyttää kuivuuden torjuntaan tai märkien maiden rikkaruohojen hävittämiseen, kumpi uhka sitten olisikaan pahempi.

Lopetan Roskasaitilta tällä erää tähän, toivotellen kuivaa tai enintään keskikosteaa loppiaista.

Linkkejä aiheeseen

https://www.nature.com/articles/s41558-017-0034-4 (Linkki) Parkin ja kumppaneiden tutkielman tiivistelmä.

https://www.gfdl.noaa.gov/will-the-wet-get-wetter-and-the-dry-drier/ (Linkki) NOAA:n sivusto, jolta kuvanikin.

https://manicbeancounter.com/2018/01/02/noaa-future-aridity-against-al-gores-c20th-precipitation-graphic/ (Linkki) Kevin Marshallin kriittinen blogiartikkeli aiheesta. Perustuu pitkälti ristiriidan osoittamiseen Al Goren väitteiden kanssa.

https://newsroom.unsw.edu.au/news/science-tech/global-warming-increases-rain-worlds-driest-areas (Linkki) Aiemman (Donat & co) tutkieman uutisointi, jossa kerrotaan kuivien alueiden kastumisesta ilmastonmuutoksessa.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_periods_and_events_in_climate_history (Linkki) Tiivis ilmastohistoria, kuvan 3 lähde.

http://courses.washington.edu/ocean450/figures_09/Week5_Ice_Cores_09.ppt (LinkkiPPT) Erinomainen, mutta nimetön, esitysasiakirja jääkairauksista. Nehän kertovat paljon yleisestä ilmastohistoriasta.