Pienten ilmastomallivirheiden kimara


Luonnontieteellisten mittausten tulokset voivat tarkentua pääosin kahdella tavalla: Ensikskin niin että uusi tulos osuus vanhan virherajoihin, mutta on omilta virherajoiltaan tiukempi. Tässä oikea termi on tarkentuminen, eikä aiemman tuloksen virheellisyydestä ole isompaa tarvetta puhua. Toinen tapaus on se, ettei uudet mittaukset sovikaan vanhoihin virherajoihin. Tällöin on syytä epäillä jotain matoja vanhassa menetelmässä. Kuvitteellisena esimerkkinä höyhenen putoamispaikan ennustaminen. Vanha menetelmä perustuu lukuisiin mittauksiin ankarasti valvoituissa koeolosuhteissa laboratoriassa. Tulkinnassa on huomioitu gravitaatioteoria ja höhenten aerodynamiikka. Kun sitten vanhalla menetelmällä tehdyt ennusteet menevät käytännön olosuhteissa etupäässä pieleen, kehitetään uusi menetelmä, jossa mukana on myös tuulen nopeus ja ennustettavuus paranee. Yksi tärkeä vaikuttava tekijä olikin jäänyt pois vanhasta menetelmästä.

Ilmastomalleihin edellä kerrottua voinee soveltaa, jos virherajat ja ennusteiden osuvuudet ovat tiedossa. Seuraavassa pieni kimara ilmastomalleista löytyneistä tai niihin vaikuttavista virheistä. Vanhoja virherajoja ei vain ole useinkaan näkyvillä.

Osa allamainituista tutkimuksista löytyi Judith Curryn tuoreesta viikkokatsauksesta (Linkki).

Päivittäinen pilvisyysvaihtelu ilmastomalleissa virheellinen

Yinin ja Porporaton tutkimus paljastaa (Linkki), että päivittäisessä pilvisyysvaihtelusssa ilmastomallit ovat vähän virheellisiä. Lopputoteamuksena  kuitenkin todetaan, ettei tämä virhe juurikaan näy ilmastomallien ennusteissa, koska niissä on käytetty sopivia korjauskertoimia. Oikeastaan tutkielman maininta korjauskertoimista (katso: Fudge factor (Linkki)) malleissa on varsin mielenkiintoinen, koska en ole tähän tietoon kovin usein törmännyt tieteellisissä julkaisuissa. Muistelisin Timo Huolmanin kirjoittaneen aiheesta US Puheenvuoron blogissa, mutta ehkäpä se artikkeli on jo poistettu, kun en löydä sitä.

Korjauskertoimet tekevät ilmastomalleista jotain muuta kuin ”puhdasta fysiikkaa”, muuntaen niitä käyränsovituksia kohti.

Mallit vähättelevät merien luontaista pintalämpötilavaihtelua

Laepplen ja Huybersin tutkimus paljastaa (Linkki), että ilmastomalleissa on liian niukasti merien pintalämpötilavaihtelua vuosikymmenten ja pitemmällä aikavälillä. Tämä mallinnusvirhe ei ehkä olekaan pieni, vaikka se tähän kimaraan pääsi mukaan. Jos oikein ymmärsin, keskiarvo osuu ilmastomalleissa tämän tutkimuksen valossa melko kohdilleen. Virhe on vain siinä, että luonnollinen vaihtelu on laajempaa kuin malleissa. Virhettä ei tästä ehkä tulisikaan pitkäaikaisennusteisiin, mutta kyllähän mm. keskiajan lämpövaihteluiden tasoittuminen malleissa saattaakin saada tästä selityksen. Samalla on hyvä kysyä, että tietääkö kukaan, mikä on luontaisen vaihtelun osuus lämpötilassa juuri nyt?

Yli 97% virhe merenpohjan geotermisessä lämpövuossa

Hofmannin ja Maquedan tutkimus arvioi (Linkki), että merenpohjan lämpövuo on  101 mW/neliömetri aiemmin arvioidun 50 mW/m2 sijasta. Tutkimuksessa ei selvitetty, olisiko lämpövuo kiihtynyt, vaan oletettiin sen olevan keskimäärin vakioinen. Tällöinhän tämä virhe ei kuitenkaan olisi ensimmäinen epäilty havaittussa ilmaston lämpenemisessä.  SS-sivustokin on jo aiemmin innokkaasti todistellut (Linkki), ettei merenpohja ole syyllinen. Mihin havaittu virhe voisi vaikuttaa, niin ylemmän väliotsikon alla käsiteltyyn meren lämpötilavaihteluiden laajuuteen. Esimerkiksi kuuman savuttajan tuottamassa pystyvirtauksessa voisi siirtyä lämpöä kohti meren pintaa enemmän kuin uskottiinkaan. Tutkielmassa mainitaan myös Eteläisen jäämeren polinat, joissa niissäkin voisi olla mukana meren pohjalämpöä.

Ihmistoimet jäähdyttivät USA:n keskilänttä

NTZ-sivusto uutisoi tutkimuksesta (Linkki), jonka mukaan USA:n keskiosta ovat jäähtyneet maatalousmuutosten vaikutuksesta. En ole havainnut, että tätä olisi ilmastomallinnukset ennustaneet, joten tässä voitaneen puhua mallien alueellisesta virheestä? Uutinen kertoo joka tapauksessa siitä, että ihmistoimin voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen kumpaankin suuntaan. Näihin jäädytystoimiin ei tiettävästi kerätty veronmaksajien aneita.

Nasa ratkaisi metaanipäästövirheen

Nasan tutkijat ovat havainneet (Linkki), että maastopalot ovat vähentyneet ja tämä on aiheuttanut tulipalojen metaanipäästöjen vielä jyrkempään vähemiseen. Metaanipäästöjen mallintamisessa tämä tarkoittaa, että korjauskertoimien käyttöä voidaan vähentää. Aiemminhan oli ristiriitaa arvioitujen päästömäärien ja ilmakehästä havaitun metaaninpitoisuuden välillä.

Mielenkiintoinen tieto tässä oli mielestäni myös se, että ilmastopelottelu tulipalojen lisääntymisestä ei saanut tukea. Toki pitäisi tietää, että CO2-sammuttimilla hillitään tulipaloja, eikä suinkaan kiihdytetä niitä (-;

Entä sitten?

Jos yllä olisi kaikki virheet, mitä ilmastomallien historiassa on ollut, niin eipä tässä olisi mitään suurempaa ongelmaa. Mutta kysehän onkin vain parin kuukauden ajalta keräytyneistä mahdollisesti pienehköistä virheistä. Tällöin syytä huoleen alkaa jo ollakin. Toisaalla on sitten väitteet todella isoista virheistä, kuten vaikkapa suomalaistutkija Antero Ollilan esitykset hiilidioksidin virheellisestä ilmastoherkkyydestä. Mutta runsas määrä pikkuvirheitäkin riittää siihen, että ilmastopolitiikka on rakennettu nykyistä paljon virheellisemmälle ilmastotieteelle. Kenties parasta mitä voi ilmastotieteen kannalta toivoa, on että virheet edes osittain kumoaisivat toisensa. Ilmastopolitiikka taas olisi hyvinkin mahdollisesti meidän kannaltamme virheellistä, vaikkei ilmastotieteessä mitään vikaa olisikaan.  Tämä johtuisi vahvojen toimijoiden kotiinpäinvedosta.

Nukkukaa muuten yönne rauhassa, ilmastokatastrofi ei ole sen pahemman näköinen kuin mitä ikkunasta näkyy.

 

Mainokset

One response to “Pienten ilmastomallivirheiden kimara

  1. Pieni virhe minun osaltani: ”Mutta kysehän onkin vain parin kuukauden ajalta keräytyneistä mahdollisesti pienehköistä virheistä.”
    Tarkemmin katsottuna geotermisen lämmön virtaus merenpohjasta onkin jo vanha juttu.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.