Merien lämpeneminen luonnollisissa rajoissa?


Uusi Bereiterin ja kumppanien tutkimus (Linkki), jossa käytettiin merien lämpötilahistorian mittaamiseen jääkairausnäytteistä löytyviä jalokaasuja, paljastaa monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Valtameret lämpenivät kymmenessä tuhannessa vuodessa n. 2,5 °C:ta alkaen 20 000 vuotta sitten. Nuoremman dryaskauden alkuun tutkijat esittävät sattuneen nykyistä nopeamman merien lämpenemisen. Tätä pidän merkittävänä havaintona, jos se voidaan vahvistaa uusin mittauksin. Sehän viittaa siihen, ettei nykyinen lämpeneminen ole yli luonnollisten rajojen, vaikka olisikin merkittävältä osaltaan epäluonnollista.

Joidenkin aiempien arvelujen mukaan globaali lämpötila olisi nyt laskussa, jos se olisi vain ihmisestä riippumattomien luonnollisten vaikutusten alainen. Onpa puhuttu jopa pienoisjääkaudesta. Tällöinhän asiat ovatkin nyt melko hyvin, verrattuna siihen, että ihmisperäinen lämpeneminen olisi sattunut tutkimuksen paljastaman lämpöhuipun kaltaisena aikana. Hyvin asiat ovat myös siihen verrattuna, että ihmiset olisivat jatkaneet kivikautista hiilipäästötöntä toimintaansa, vaikka uusin teknologioin.

Tutkimuksen lehdistötiedotteessa kerrotaan (Linkki), että mittaustarkkuus oli 0,2 °C:ta ja viimeisten 50 vuoden aikana (merien?) lämpenemistä on tapahtunut 0,1 °C:ta.

Uusi menetelmä ja ensimmäistä kertaa käytössä. Pitää lisätä kysymysmerkki otsikon perään toistaiseksi. Mielikuvitusta kiehtovaa, jos vanhat merien pintalämpötilat saadaan mitattua nykyaikana.

Linkkejä aiheeseen

http://ucsdnews.ucsd.edu/pressrelease/new_study_identifies_thermometer_for_global_ocean?_ga=2.253574670.643978317.1515323037-2094088734.1515323037 (Linkki) Tutkimuksen lehdistötiedote.

http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2018/01/12-000-vuoden-lampomittari-tarjosi.html (Linkki) Harvinaista herkkua, tutkielmasta on kirjoitettu suomeksi. Professori on mitä ilmeisemmin lukenut tutkielman kokonaan. Maksumuuri on minullekin esteenä tähän. Ilmastomallien kohentamistarpeesta kirjoitusta.

https://wattsupwiththat.com/2018/01/04/an-instant-global-ocean-thermometer-from-antarctic-ice-cores/ (Linkki) David Middleton esittää kritiikkiä mm. sitä vastaan, etteikö olisi viivettä jääkairauksien kaasukuplien ja todellisen lämpötilan välillä. Kysehän on mm. siitä, että lumen tiivistyminen jääksi tapahtuu satojen vuosien aikajänteellä. Näin kaasujen vaihtoa pääsee tapahtumaan ”vanhassa” kerrostumassa ”uudemman” ilmakehän kanssa ennen jäätymistä.

https://wattsupwiththat.com/2018/01/04/new-study-from-scripps-puts-a-crimp-on-claims-of-recent-rising-ocean-temperatures/ (Linkki) Anthony Watts on liittänyt artikkeliinsa kuvia tutkielmasta. Selventävät tutkimuksen kattavuutta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorempi_dryas (Linkki) Wikipedia-artikkeli tutkimuksen (yhdestä) kohdeaikakaudesta.

 

Mainokset

3 responses to “Merien lämpeneminen luonnollisissa rajoissa?

  1. Kuinka paljon merenpinnan pitäisi nousta jos kaikki merivesi lämpenisi yhden asteen?
    Mareografeilla mitatussa merenpinnan muutosnopeudessa ei ole havaittavissa mitään muutosta.

    Tykkää

    • Jos arvioin edes oikealle seinälle, niin 4000 metrin vesipatsas kohoaisi 0,4 metriä asteen muutoksesta. Oletus: vesi laajenee 0,01%/aste.
      Tuo on joka tapauksessa varsin teoreettista, koska meren lämpeneminen ei tapahdu tasaisesti. Pohja pysynee kylmänä, pintavesi lämpenee, jos on lämmetäkseen.

      Tykkää

      • Näin. Sinullakin taisi olla jo ennen erinnäisiä malleja, joissa lämpölaajennut vesi ei paina merenpohjaa. Sen painohan ei muutu, vaikka laajenisi.

        Mutta tämä merten lämmöt ja pinnan nousut on todella kiehtova aihe.
        * Miten on todettu tosiasia, että jääkauden huippuvaiheessa 20 000 sitten meri oli 120 m alempana kuin nyt? Ja missä nimenomaan näin on ollut. Beringin salmessa ja mm. Sunda-salmisako?
        * Miten meri (isot vedet) lämpenee? Itse luulen vahvan päivisin pilvettömän taivaan vaikuttavan vahvasti, keskeisesti. Ja jos kun pilvestyy, vaikutus vähenee. (Kenes linssi-teoria tämä olikaan)
        * siitä vaan lisää ..

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s