Suomeen tulossa merkittävästi vetytaloutta?


Parisen viikkoa vanhassa Yle-uutisessa kerrotaan suunnitelmista rakentaa Kokkolaan 500 miljoonan investoinnilla vetytehdas (Linkki). Tarkoitus on valmistaa tuuli- ja aurinkosähköllä elektrolyyttisesti ”vihreää” vetyä ammoniakin tuotantoa varten. Vaikka jätänkin ekonomisteille ja insinööreillä murheet tuollaisen tuotantolaitoksen onnistumisesta, niin en nyt kuitenkaan voi olla ajattelematta, että ”vihreällä” vedyllä täytyy olla tuplasti parempi myyntihinta kuin tavanomaisesti tuotetulla värittömällä vedyllä. Jo se, että sattumasähköä on runsaammin saatavilla enintään 50% ajasta (Linkki), tarkoittaa mielestäni sitä, että 250 miljoonan euron investoinnilla saisi tuotantolaitoksen, joka tuottaisi normaalisähköllä yhtä paljon vetyä kuin tuo 500 miljoonan laitos suoralla tuulisähköllä. Eikä elektrolyyttisesti valmistettu vety edes ole markkinoiden edullisinta vetyä.

Miltei saman suuruusluokan elektrolyytisen ”vihreän” vedyn tuotantolaitosta ollaan puuhaamassa myös Kristiinankaupunkiin, kuin mitä Kokkolaankin (Linkki). Näin siis merkit vetytalouden noususta Suomessa eivät ole ainakaan vain yhden tehdasaikomuksen varassa.

Vedystä ajoneuvokäytössä

Pienten alkujen vetytalousnousua ei lähtenyt liikkeelle Woikosken vetytankkausasemista (Linkki). Jos edes Voikoski-Vuosaari -välillä olisi liikennöinyt vetybussi, niin olisihan siinä ollut tankkausasemat kohdillaan, mutta harva yksityisautoilija varmastikaan olisi tyytyväinen siihen, että vain nuo kaksi asemapaikkaa olisi käytettävissä autoillessaan Suomessa. Vedyn kyseessä ollessa sitä on paha edes saada jerrykannuun varalle. Tähän verrattuna nyt esillä oleva lähtökohta, jossa vetyä tuotetaan suurteollisuuden (lannoitteet ja metallit) käyttöön, saattaa antaa potkua myös vetyautoilulle.

Vedyllähän on ajoneuvojen liike-energialähteenä joitain etuja ja myös muutamia haittoja. Haitat keskittyvät vetyä sisältävään polttoainetankkiin, jonka pitää olla hyvin painetta kestävää ja vedyssä haurastumatonta materiaalia. Tai sitten tankin pitää olla niin hyvin lämpöä eristävä, ettei -253°C lämpötilassa paljoa pääse nestevetyä kiehumaan tankista karkuun. Tankista vetyenergia voidaan saada pyöriin polttokennon tai polttomoottorinkin kautta. Edellisellä tulee parempi hyötysuhde, mutta toistaiseksi myös liikaa hintaa. Pakokaasuina vedystä tulee vettä, polttomoottorissa ehkä vähän typen oksidejakin ilmassa olevasta typestä. Tämä vetyauton päästöjen puhtaus on ehkä suurin etu.

Kiinassa näytetään yhä jatkettavan metanolipolttoaineen edistämistä joukkoliikenteessä (Linkki). Ainakin aiemmin Kiinan metanoli oli kivihiilipohjaista, mutta metanolihan voisi olla valmistettu vaikkapa puupolttoisen voimalan hiilidioksidista ja vedystä, kunhan vaan ydinsähköä olisi tarjolla runsaasti. Metanolitalous vaikuttaisi pienemältä askeleelta kuin suora hyppäys vetytalouteen, mutta ei näytä saaneen laajempaa kannatusta.

Vedyn jakeluverkosto

Jos palaan Suomen vetytalous unelmaan, niin siihen näyttäisi liittyvän myös vetyputkiverkoston rakentaminen (Linkki). Talous edellähän nuo suunnitelman varmaan on laadittu, näin maallikkoa vain ihmetyttää, ettei sitten sähköverkko riitä jakeluun, jolloin vedyn tuotanto tapahtuisi lähellä kulutuspistettä ja tankkausasemaa. Ehkäpä massiivisen suuret vetytehtaat ovat edullisempia, niin että putkiverkoston rakentaminen ei tule ongelmaksi. Vetykaasuverkosto ainakin antaa mahdollisuuden laajempaan jakeluun, jolloin voitaneen myös ohittaa tilapäiset tuotantokatkot yhdessä tuotantolaitoksessa.

Ja mitäpä tästä?

Vetytalous tulee, tai ehkä tulee. Vetyautoja ei välttämättä nähdä Suomessa isosti liikenteessä ainakaan tällä vuosikymmenellä, mutta niiden esiintulon mahdollisuus maassamme kasvaa selvästi, jos vedyn valmistus ja käyttö kasvaa täällä suurteollisuustasolle. Taustallahan vetytaloutta edistämässä on ilmastonvakiointiajatus, jota pyritään toteuttamaan hiilidioksidipäästöjen lopettamisella. Jos ilmastonvakiointi jätettäisiin pois, ei vetytaloudella olisi isompaa syytä olemassaoloonsa. Jos vetytalous luo Suomeen uusia työpaikkoja, niin sittenhän voideaan nähdä, että ilmastonvakiointiaatteesta on ollut jotain hyötyäkin meille.

Kuva 1. Linde AG:n vetytehdas. Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1207410

Linkkejä aiheeseen

https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/valmiiksi-vetya-varten.html (Linkki) Melko tärkeänä Energiateollisuus ry:ssä nähdään vedyn käyttökelpoisuus sattumasähkön varastointiin.

https://www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/blogi/vety-ja-vetytalous-kiinnostaa-mit%C3%A4-seuraavaksi-tapahtuu (Linkki) Vetytaloutta on markkinoitu myös Kemissä.

https://www.fingridlehti.fi/vety-mullistaa-energia-alan/ (Linkki) Harjavaltaan saattaa kohota Suomen 1. ”vihreän” vedyn tehdas, joka on murto-osakokoa tekstissä mainittuihin verrrattuna.

https://www.sciencedaily.com/releases/2022/11/221125132041.htm (Linkki) Uudella katalyytillä voidaan ammoniakkia hajottaa vedyksi ja typeksi. Ehkä pääasiallinen käyttö olisi vedyn kuljetuksen mahdollistaminen ammoniakkimuodossa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous (Linkki) Wikipedia kirjoittaa vetytaloudesta.

Advertisement

3 responses to “Suomeen tulossa merkittävästi vetytaloutta?

  1. Terveisiä Pietarsaaresta,

    Vihreän vedyn valmistus tuulivoimasähköllä tarkoittaa lähinnä offshore tuulivoimaa paremman FLH:n (Full Load Hours) vuoksi. Erään tutkimuksen mukaan merituulivoiman tuotantokustannus (LCOE) on 73,49 €/MWh. Paineisen vetytonnin valmistus ottaa 55 MWh (elektrolyysi), joten vetytonnin valmistuksen sähkökulu on 4042 €/T (tuulivoiman tuottaja tekee nollatulosta). Vetytonnin polttoarvo vastaa n. 2,9 T Dieseliä, jonka arvo (Rotterdam) on n. 2900 €.
    Eikös tämä tarkoita rajua inflaatiota eli vetytaloudella tehtyä tuotetta ei voi myydä maailman markkinoilla!
    Olettamus, että vetyä tehdään silloin kun tuulivoima ”ei mahdu verkkoon” ja sen hinta on ~nolla, ei vain toimi. Millä ne tuulivoiman tuottajat tekevät tuloksen: kun tulee ei ole hintaa ja kun on hintaa ei tuule.
    Voi meitä kuluttajaparkoja. Meillehän on tulossa lasku tästäkin hiirikokeilusta.

    T: Lasse

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.