Kritiikkiä ilmastomielikuvia kohtaan


ScienceDaily (SD) on julkaissut 22.11.22 uutisen ruotsalaistutkimuksesta otsikolla: ”Large parts of Europe are warming twice as fast as the planet on average”, jonka Google suomentaa ymmärrettävästi: ”Suuri osa Eurooppaa lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin planeetta keskimäärin” (Linkki). Itse P. Glantzin ja kumppaneiden tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa vapaasti netissä (Linkki). Tutkimus koskee Euroopan ilmaston aerosoleja. Enkä suinkaan ala väittämään, että kyllä minä ne aerosolit tiedän paremmin. Itse asiassa en edes ole syventynyt tutkielman aerosolipuoleen syvällisesti, vaan tässä on nyt kyse tuosta SD:n otsikosta ja siitä, että tutkielma antaa sille kipinän tällä tiivistelmänsä lauseella: ”The total warming over large parts of this region for clear-sky conditions is however nearly double the global mean temperature increase of 1.1°C, while somewhat less for all-sky conditions.” Tämä taas on Google-suomeksi: ”Kokonaislämpeneminen suurella osalla tätä aluetta kirkkaalla taivaalla on kuitenkin lähes kaksinkertainen verrattuna maapallon keskilämpötilan nousuun 1,1 °C, kun taas jonkin verran vähemmän koko taivaalla.”

Todellisuudessa ei ole mitään ihmeellistä, että jokin maa-alue on lämmennyt kaksinertaisesti keskiarvoon verrattuna, vaan sitä voi pitää miltei normaalina. Kaksinkertaista lämpenemistä kuitenkin käytetään ilmastoahdistusta aiheuttavassa ilmastopelottelussa hyväksi ja siksi sen todellinen merkitys tulisi vastuullisen kirjoittajan kertoa aina yleisölle. En ole nähnyt oikeastaan yhtään juttua, jossa näin olisi mediassa toimittu.

Tulin tehneeksi useita kuvaajia, mutta otan hätäisimmille lukijoilleni olennaisimman kuvaajan heti alkuun, kuva 1, olkaapa hyvä:

Kuva 1. Meren ja maan lämpenemistrendit vuodesta 1950 vuoden 2021 loppuun. Meren trendi 1,1 astetta vuosisadassa, maan 2,3 astetta.

Keskimäärin maanpinta siis lämpiää reilusti kaksinkertaisella nopeudella merenpintaan verrattuan. Kun merta on 70% maapallon pinnasta, ei kaksinkertainen nopeus maanpinnan lämpenemisessä keskiarvoon verrattuna ole vielä suuri ihme, pikemminkin se on normaaliin vaihteluun kuuluvaa, vähän keskiarvoa nopeampaa lämpenemistä. Kuva 1. aineistossa globaali lämpeneminen on 100 vuotta kohti 1,4 °C tuolla aikavälillä. Viitatussa tutkielmassa perustasona näyttää olevan vuosiväli 1850…1900, johon sitten verrataan kymmenen vuoden jaksoa 2011..2020, näin saadaan 1,09 astetta globaalia lämpenemistä.

Kun tuli laadittua kuvaajia merellisistä ja eurooppalaisista mittausasemista saatujen lämpötilatilastojen osalta, niin esitänpä nekin.

Kuva 2.
Kuva 3.

Kuvissa 2 ja 3 on euroopalaisten sääasemien aineistoa viitatussa tutkielmassakin mainituilta paikoilta. Punainen kuvaaja on kunkin kuukauden enimmäisarvo ja sininen matalimpien päivälämpötilojen keskiarvo. Keltainen on kuukauden keskilämpötila tjsp. Lämpenemistrendi on luokkaa 3 astetta vuosisadassa. R2 arvot ovat matalia, koska kausivaihtelu näkyy käytettäessä oikeasti mitattuja suhteellisia celsiusasteikon arvoja (joita ilmastotieteessä kutsutaan absoluuttisiksi arvoiksi). Kuvat on tarkoitettu napsauttamalla suurentuviksi.

Kuva 4.
Kuva 6.
Kuva 5.

Kuvissa 4…6 on kuvaajia Tyynenmeren saariasemilta. Lämpenemistrendi on 0,7:stä 2:een asteeseen vuosisadassa.

Kuva 8.

Kuva 7.

Kuvissa 7 ja 8 on Atlantin saarilta kuvaajia. Lämpenemistredit 0,3 ja 0,6 astetta vuosisataa kohti.

Kuvat 2…8 kertovat pitkälti samaa tarinaa kuin kuva 1.Tuvalu (kuvassa 6) nyt näyttäisi lämmenneen saarikohteeksi melko nopeasti, mutta muuten on verkkaista lämpenemistä merellisissä kohteissa.

Se on siis varmaankin totta, että Eurooppa on 18. vuosidadalta lämmennyt kaksinkertaisesti maapallon keskiarvoon nähden, mutta tuollaisessa maaperän lämpenemisnopeudessa ei ole isompaa tilastollista ihmettä. Jos vielä erityisesti maintsen Suomen, niin meille luvattu Puolan ilmasto ei vaikuta pahalta. Eihän ihmiset Puolassa erityisemmin kuole kuumuuteen. Ainahan sitä elämänsä loppupuolella olevat ihmiset johonkin kuolevat, tosin kylmään vuodenaikaan lukuisammin.

Yhteenveto: maat lämpenevät tuplasti sen mitä meret. Ongelma ei ole tuo suhde, vaan lämpeneminen, missä se sitten on ongelma.

Ihmettely

Lisäänpä tähän vielä tietämättömyyttäni ihmettelyn. Tutkielman kuvassa 11a näkyy Suomen Lapissa oranssi täplä (Linkki). Jotain Lapin taikaa siellä on, mutta mitä?

Advertisement

One response to “Kritiikkiä ilmastomielikuvia kohtaan

  1. Lievät valittelut kuvien asettelun aiheuttamista esteettististä ongelmista. Teksti pyrkii mutkille, tai ei osaa alkaa rivin alusta. Se siinä on, kun taulukkoa ei löydy WordPressin asetuksista, enkä jaksa alkaa HTML:ää kokeilemaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.