Maatalouden robotisointi kausityövoimapulan ratkaisuna?


Phys.orgista sattui silmääni artikkeli maatalouden robotisointisuunnitelmista Isossa-Britanniassa (Linkki). Alan työvoimapula kuulemma poistuisi, kun robotit polkisivat työvoimakustannukset alle minimipalkkarajan.

Tyypillisesti Phys.orgista on vaikea löytää alkuperäisuutista, mutta Plymouthin yliopiston sivuillahan se tällä kertaa oli (Linkki). Esillä oleva robottitraktori ei ole kaksipyöräinen, kuten yhdestä kuvasta voisi päätellä, vaan enemmänkin kuin kaksi sähkömoottoripyörää rinnakkain yhteisessä kehikossa. Paitsi että uudempi malli on sitten enempi traktorimainen, kuten valmistajan sivulta käy ilmi (Linkki).

Kuva 1. Kaappaus sivulta: https://www.robotriks.co.uk/the-rtu

Maatalouden robotisointi ei liittyne juuri mitenkään ilmastoon, ellei nyt sitten ajatella, että Suomessa säästyttäisiin kuljettamasta eteläisempien maiden kausityöntekijöitä edestakaisin. Tulipahan nyt kuitenkin kirjoitettua, kun asia kiinosti.

Villi idea: jos hevoset olisi opetettu vetämään auraa ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta, nyt esiteltyä robottia vastaava järjestelmä olisi ollut käytössä jo satoja vuosia.

Kausityövoima maataloudessa on tyypillistesti kylmempien ilmastovyöhykkeiden ilmiö, koska lähempänä tropiikkia kasvukautta on ympärivuoden, jolloin myös maataloustyö voi olla kokoaikaista.

Kun huomioidaan väestönkasvu, ei peltoviljelyn automatisointi ole oikeastaan mikään ratkaisu siihen ongelmaan, ettei peltoalaa riitä loputtomasti maapallolla, jos väestö kasvaa nykyistä vauhtia muutamia sukupolvia. Lannoittamalla pinta-alakohtaista tuottoa saadaan parannettua, mutta ei rajattomasti. Maanviljelyn automatisointi lähinnä lisää asutuksen keskittymistä kaupunkeihin. Jos ruokatuonto saataisiin vapautettua pinta-alan tarpeesta (teolliseksi prosessiksi), ihmiskunnan väkimäärän rajaton kasvu ei läheskään niin nopeasti tuottaisi ravintopulaa.

Ehkä on hyvä tähän loppuun vielä korostaa, että nyt esitelty robottitraktori on vasta prototyyppiasteella.

3 responses to “Maatalouden robotisointi kausityövoimapulan ratkaisuna?

  1. Huh! Olipa monta heittoa. Yksi alkeiskohta tähän:
    Sanot: ”…ihmiskunnan väkimäärän rajaton kasvu …”
    Tällaista olettamusta toistellaan hirmuisesti varsinkin ns. laatumediassa, kuten Hesari ja sen tietäväiset edistykselliset kommetaattorit. Olettama ei kuitenkaan ole totta, vaan on ollut vanhentunutta tietoa jo vuosikymmeniä. Perustuen vaikkapa YK:n väestötietoihin, niin ehkä jonnekin noin 1960 luvulle asti jatkunut väestönkasvun ’kiihtyminen’ taittui jo 1970-80 luvulla globaaleissa tilastoissa hidastuvaksi kasvuksi. Nyt, näinä vuosina ohitimme/ohitamme jo rajan, jolloin maailmaan ei ole syntynyt uusia enempää kuin on kuollut. Näkemämme kasvu on nykyään elämän iän pitenemeisestä johtuvaa. Lienee hyvä sellainen. Senkin vaikutus vaimenee muutamassa kymmenessä vuodessa, ja väki alkaa vähetä.
    Syitä tähän on seikat, joita jälkiheränneet tai vuosikymmeniä asiassa fossiloituneet edelleen reagoi uhakaan kuin uusina:
    – elintason nousu oheisseurauksineen kuten vaikka puhtaan veden saanti, ravitsemus ja hygienia
    – edes perusterveydenhoito, joka säilyttää lapsia elossa
    – koulutustason nousu ja yleinen tietoisuuden nousu
    – erityisesti naisten tietoisuuden lisäys
    – jne.

    PS: YK monien muiden muassa tuottaa hyvääkin tietoa. Usein kuitenkin hyviä uutisia ei mainosteta vaan niitä huonoja. Miksi? Miksi? Miksi? No, jos on onnistuttu, ongelmat ratkeavat, helpottuvat, ei tarvita niitä valtavia määriä maailmaa parantavia joukkoja. Voi odottaa jopa määrärahojen supistus ja kehotus etsiä muita töitä. Tämä on ratkaisijan ikiaikainen ongelma: Jos onnistut, teet samalla tässä itsesi tarpeettomaksi, palkattomaksi. Jotkut, monetkin siinä muuntuu ’taivaan putoamisen ennustajiksi’ tai suorastaan ’shamaaneiksi’ tieteentekijän sijaan.
    PS2: Myös maailman halpatyötehdasmaiden tilanne on jo muuttunut rajusti. Halpatyövoima loppuu, kun maat kaikki vaurastuvat. Kun vain jaksamme edelleen parantaa maailmaa.
    PPS3: Ja alamme taas tuottaa mm. omat vaatteemme kankaista ja ekologisista kasvatusturkiksista. ;-)

    Liked by 1 henkilö

    • Eihän sille väkimäärän rajattomalle kasvulle toki voi antaa takeita, vaikka siis resursseja riittäisikin, mutta kyse on jokatapauksessa asenteesta. Kiinassa on ensin vähennetty lapismäärää ja sitten kohotettu elintasoa. Monissa Afrikan maissa yritetään tehdä päinvastoin. Ja onhan Suomessakin suurlapsiperheet lähes sääntö joissakin kotoperäisissä kultuureissa.

      Tykkää

  2. Sanot: ”…Maatalouden robotisointi ei liittyne juuri mitenkään ilmastoon, …” Kyllä se liittyy.
    – Nämä kuvan koneet vaikuttivat keveiltä. Siten ne eivät tamppaa multaa tiiviiksi, kuten suuret painavat ihmistyövoimalla ajettavat koneet. Multa säilyttää elinvoimansa eli ilmavuutensa, pieneliönsä, matonsa jne. Elinvoimainen multa vahvistuu. Ja jos joku on kiinnostunut, niin sitoo myös aina lisää hiiltä. Hyvin tärkeää siis. No, ainakin mullan elinvoimaisuuden kannalta.
    – Robotisoituminen on koneistumisen jatke. Koneistumisessa ensin USA, Eurooppa ja lopulta Euroopan laitamaa Suomikin vapautti valtavat määrät työvoimaa. Menivät rakentamaan tehtaita, kaupunkeja tai taiteilemaan vaurastuneen yhteiskunnan taitelijarahoituksilla. Perustana maatalouden valtava tuottavuuskasvu, joka takasi ruuan. Kaupungeissa kulutettiin isot määrät betonia, terästä jo yksin Oopperatalon rakentamiseeen ja raitiovaunujärjestelmään, jotta yleisö ja oopperalaiset pääsisisi perille brassaamaan suurta taidetta. Kaikki tämä vapautti suuret määrät hiilidioksidia. Tavallisen pienen ihmisen nikkeliteräksisen tiskipöydän toteuttamisesta puhumattakaan. Robotisointi jatkaa kehitystä edelleen globaalisti. Ehkäpä nikkeliteräksinen tiskipöytä on tulevaisuudessa myös jokaisen afrikkalaisen normaalia. Varmistan tiedoksi, että nikkeliteräksinen tiskipöytä tarvitsee rautakaivoksen, nikkelikaivoksen (kuten Talvivaara) ja hiilikaivoksen plus muuta rompetta.Tekovaiheessa kuluu myös reilusti sähköä. Asennuksessa mm. bensaa ja työmiesten elämisen ehtoja, kuten ruokaa jne …
    – Jos emme robotisoi, eli jatka maatalouden koneistusta, lienee edessä paluu kuokan varteen.
    – Kasvihuoneviljely vesiviljelyineen toimiessaan rajatuissa tiloissa, voi myös robotisoitua paljon.
    – Kukahan vaan keksisi robotisaation, joka lisäisi ja halventaisi karviaismarjatuotantoa. Nam, nam. Kun on karviaismarjoja, niin kaikki muu turha unohtuu ja maailman ilmasto pelastuu.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.