Vähän kokonaiskuvaa, osa 1


Kuva 2. Sääasemat ja niiden paino globaalissa lämpötilassa. Kuvalähde: https://twitter.com/hausfath/status/1232374627399163904

Maapallon ilmastojärjestelmä on monimutkainen vaikutusverkosta. Kuvassa 1 on meemiesitys havaintojen ja mallitulosten suhteesta ja kuvassa 2 ”sama” asia on esitetty sääasemien sijainnin ja painon osalta sekä miten paljon yksittäisen aseman kohdalla ilmastomallin antama trendi poikkeaa mitatusta paikallisesta trendistä.

Kuvasta 2 voinee silmämääräisesti tehdä sen havainnon, että siinä on ”väritasapaino”, eli mallin tulos poikkeaa asemien tuloksista saman verran kumpaankin suuntaan, siis yhteenlaskettuna n. nolla astetta. Tätä voi joku pitää riittävänä tilanteena. Siltkin minusta tämä on ”rumaa”, koska mitään tarkempaa todellisuutta lämpötilahistoriasta ei ole kuin mittausasemien lämpömittarilukemat. Vasta viime vuosikymmeninä tähän olisi voinut yhdistää satelliittihavaintoja.

Toinen havainto kuvasta 2 on sitten se, että painavimmat punaiset ja siniset asemat sijaitsevat pääosin päiväntasaajan lähellä ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Paino asemille syntyy siitä, että niiden lähellä ei ole toisia asemia, jotka jakaisivat taakkaa. Onhan keskisessä Afrikassakin läntisen Euroopan kokoinen aukko. Tässä vaan syntyy epäilys, että mistä ne mallin lämpötilat sitten ovat noilta alueilta kotoisin, kun seassa on vain harvakseltaan valkoisia palloja, siis sellaisia asemia, joiden lämpötilatrendi on sama kuin mallin. Vertaan tätä tilannetta pohjoisen napapiirin alueeseen, jossa pallot ovat lähes yksinomaan valkoisia.

Kuvasta 2 ei näy asemien ikä, siis kuinka pitkän ajan ne ovat olleet mittauskäytössä. Vanhastaan muistan, että kehitysmaiden mittausasemat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin teollistuneen maailman mittausasemat. Tällä lienee jokin merkitys, kun ilmastomallin toimivuutta testataan ajassa taaksepäin laskien. Milläpä vertaat mallin osuvuutta, kun vanhoja mittaustuloksia ei joiltakin alueilta ole olemassa?

Mikä jää minulle mysteeriksi, niin se, että merelliset mittausasemat ovat kaikki painoltaan keveitä, vaikka niissä välimatkat ovat hyvinkin pitkät naapureihinsa. Nuo pisteet ovat kuvassa 2 niin pieniä, etten ensialkuun edes tajunnut, että siellä valtameren pikkusaarilla on mittausasemia. Havaijillakin on useita pisteitä ja tässähän se yksittäisen pisteen pieni paino meneekin minulla jakeluun. Pääsääntönä merensaarien ilmstolle on kausivaihtelun vähäisyys. Näin luulisi näiden asemien mittaustuloksen olevan jopa ”painavampi” kuin mantereen asemilla, joissa on ainakin kausivaihtelu suurempaa samalla leveyspiirillä, mutta helposti myös päivittäissää vaihtelevampaa.

Ehkä tässä on hyvä todeta, etten usko pystyväni mittaamaan kirjoituspöytäni takaa tarkemmin globaalia lämpötilaa, kuin mitä ilmastomalleista saadaan ulos. Enempi tässä kaiketi on ihmettelyä kuvan 1 hengessä, että ovat saaneet niinkin näköisen kuvan aikaiseksi puutteellisesta materiaalista.

 

 

Advertisement

2 responses to “Vähän kokonaiskuvaa, osa 1

  1. Eikö sinua ihmetytä, että Yhdysvallat näyttää olevan kovasti punavoittoinen, kun Eurooppa näyttää melko neutraalilta?

    Tykkää

    • No nyt kun sanoit. Nuo pienet pisteet eivät niin kiinostaneet. Vaan todellakin, jos yhteenveto tuottaa keskiarvona nousevan trendin mantereen kokoiselle alueelle, niin siellä täytyy olla paljon virheellisiä mittareita, tai …

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.