Ilmaston lämmittäminen taloudellisesti hyödyllistä?


Kuva 1. Lang&Gregory (2019) ilmaston lämpenemisen talousvaikutuksia UJSA:ssa. Kaappauslähde: https://wattsupwiththat.com/2020/02/09/shocker-study-finds-global-warming-may-be-net-beneficial-for-the-global-economy/

Just kun viime perjantaina pääsin kirjoittamaan ilmastonvakiointitoimien mahdollisista ilmastoa lämmittävistä vaikutuksista tuulivoimaloiden osalta, niin löytyi viikonvaihteessa WUWT-juttu siitä (Linkki), miten ilmaston lämmittäminen muutaman asteen verran on taloudellisesti edullista (Linkki). Nyt herää kysymys, että onko Trump rahoittanut nämä tutkimukset vai mistä on kyse?

Nyt esillä olevan Langin ja Gregoryn tutkielma ei ole taloustieteen nobelistien tekemä, eikä tuo julkaisusarjakaan taida olla ihan raskainta sarjaa. Trump-epäilys ei vielä hälvene, enkä siihen omalla talousosaamisellani kykenisikään. Sensijaan teen havainnon, että Richard S.J. Tol on kehunut tutkielmaa WUWT-sivuston kommenteissa. Tämä lisää luottamustani tutkielmaan roimasti. Toinen luottamustani lisäävä tekijä on se, että tri Judith Curry on ottanut tutkielman lyhennelmän julkaistavaksi omassa blogissaan (Linkki). Curryn seulaa pidän tiukempana kuin Wattsin seulaa. Kummallakaan blogistilla en havainnut täystyrmäystä tutkielmalle kommenteissa. Tätä voinee pitää kolmantena luottamusta lisäävänä seikkana.

Ilmastonlämpenemisen haittoja on tutkittu ja joistain tutkimuksista vedetty se päätelmä, että hyödyt rajoittuvat johonkin Siperian metsiin. Jos näissä tutkimuksissa on ollut kokeellista osaa, niin niissä on yleensä hiilidioksidin oletettu lämmitysvaikutus mukaan ilman CO2-lisäystä, jolloin edullinen lannoitusvaikutus on jäänyt huomiotta. Oikeasti en ole nähnyt kovin vahvoja näyttöjä CO2-pohjaisen lämpenemisen globaaleista haitoista toistaiseksi. Esimerkiksi kuivuutta esiintyy varmasti joillakin alueilla entistä enemmän, mutta globaali vihertyminen on kuitenkin vallitseva trendi, joka peittää nettolaskelmassa kuivuushaitat.

Realistinen laskelma CO2:n hyödyistä on toki varmasti vaikea tehdä. Miten esimerkiksi lasketaan (pienois)jääkauden kustannukset? Nykyisen ihmistekoisen ilmaston lämmityksenhän on sanottu kääntäneen jäähtymiskehityksen plussalle. Olisiko triljoonaluokan säästö? Tässä viitatussa tutkielmassakaan ei ole otettu tätä hyötyä huomioon. Muutoinkin kyse on ollut USA-keskeisestä laskelmasta, josta globaali tulos on sitten jotenkin ekstrapoloitu.

Kuvasta 1 sanon vielä sen, että siinä lämpötilamuutoksen nollakohta on vuoden 2000 lämpötilassa. Tavanomaiseen ilmastonlämpenemiseen tässä on puolen asteen heitto. Niinpä kun total-käyrä on nollatasossa 1,8°C asteen kohdalla, se ilmastotieteellisissä kuvaajissa tarkoittaisi n. 2,3°C:een lämpenemistä. Tavoitteeksi asetetun puolentoista asteen kohdlla ollaan, ainakin USA:ssa, vielä reilusti plussalla (kuvaajassa siis yhden asteen kohdalla).

Jos vaikka tämä tutkielma ei olisi tieteen viimeinen sana, eikä edes kovin tarkka, niin voisi ainakin toivoa, että ilmastonmuutoksen kustannuksia arvoitaisiin tämän tutkimuksen innoitamana entistä tarkemmin ja jääkauden torjunnan hyödytkin huomioiden. Silloin vasta globaali ilmastopolitiikka perustuisi taloudellisiin realiteetteihin tai vähintäänkin parhaaseen mahdolliseen tutkimukseen. Nykyisessä hätäilyyn perustuvassa ilmastopolitiikassa on omaan jalkaan ampumisen vivahteita ainakin Suomen kohdalla.

One response to “Ilmaston lämmittäminen taloudellisesti hyödyllistä?

  1. Jutussasi sanot: ”Realistinen laskelma CO2:n hyödyistä on toki varmasti vaikea tehdä.”
    Näin minäkin varmasti uskon, että on vaikeaa. Mutta sama pätee vielä moninkertaisesti enemmän haittalaskelmaan. Jos ei voi skaalata ja asettaa haitan tai hyödyn muutosta sekä lämmön vaikutuksen että hiilidioksiidin lisäyksen suhteen, niin uskottavuus on nolla. Minun tietämykseni mukaan haittapelottelijat puhuu ihan keksittyä potaskaa, koska ne haluaa tehdä niin ja käyttää keinona: Kaikki muutos on pahasta. Ja tokihan tuo on sikäli totta, että hetkellisesti mikä hyvänsä muutos vaatii sopeutumista, vaikka olosuhdemuutos oli sinänsä hyväksi yksityisesti tai yleisesti.
    Ponnisteluja hyvien haitta/hyötylaskelmien eteen voidaan varmaan jatkaa. Itse olen asemoinut mm. tällaisen asetelman:
    * Verrataan yleistä maapallon hyvinvointia tilanteeseen 150 vuotta sitten aikaan, josta nykyiset lämpötilakasvut usein aletaan.
    * Tosin se CO2 alkoi voimakkaammin kasvaa vasta 1940-50-luvuilta, noin 75 vuotta sitten. Siitä voisi toki tehdä erillisen laskelman. Siis puolet 150:stä.
    * Näitä aikoja nykyaikaan verraten, havaitaan mm:
    – Vaikka väestö kasvoi hyvin nopeasti, (jopa välillä ikään kuin Malthusin teorioita tukien,) niin maailman ruuantuotanto on ylittänyt väestö lisääntymisen reilusti ja ravitsemus on parantunut reilusti. Ja jatkaa parantumistaan.
    – Varsinkin ja nimenomaan jälkimäisen aikapuoliskon aikana on vahvoja hyviä muutoksia, jopa trendejä, kun mm. kansainvälisen ryöstökapitalismin ote on keventynyt kansallisen ja kansainvälisen työväenliikkeen ansiosta.
    — Metsien tuho on kääntynyt metsien lisääntymiseen
    — Väestön kasvun käännepisteitä on saavutettu. Ensin yleinen syntyvyyden roima aleneminen ja ihan äsken näinä vuosina tapahtunut, kulminaatio, että ei synny enempää, kuin kuolee. Nykyinen vestökasvu johtuu syntyneiden eliniän pidentymisestä, jota on lie pidettävä hyvänä tuloksena.
    — Lämpeneminen ja parempi varautuminen on vähentänyt kuolleisuutta huimasti suhteessa ns. sään ääri-ilmiöihin. Näin vaikka vakuutetun omaisuuden arvot (yleinen rikastuminen) onkin riskialueilla kasvaneet ja vakuutusmaksut osin kasvaneet. Vakuutetun talon omistajan ei tarvitse jäädä ennakoidulle tuloalueelle taloaan suojaamaan. Itse luonnonilmiöiden tuhovoima ei ole kasvanut, vaan paremminkin laantunut.
    — Ja näin edelleen loputtomasti. Jos haluaa oikeasti perehtyä asiaan.
    Tässä kysyn itse kultakin ilmastopelottelijalta: Haluatteko todellakin Saarijärven Paavon kylmään pettuaikaan, jolloin kaikki raatoi päivästä päivään. Ainakin historia kertoo, että Paavon lapset ja lapsenlapset muutti heti tietoa/ymmärrystä saatuaan etelämmäs kaupunkeihin ja eteläisempiinkin maihin ilmastopakolaisiksi. Nyt ilmastopakolaiset on toistaiseksi vain Greenpeacen klaanin mielikuvitusolentoja, mutta silloin niitä oli, niitä oikeita ilmastopakolaisia. Kylmää paossa.
    Mutta onneksi on maamme lämmennyt ja olot samaan tahtia parantuneet. Kuin muuallakin, tosin tosiaan: Täällä pohjoisessa enemmän kuin ihan etelässä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.