Globaali lämpötila tammikuussa 2020 kohosi


Kuva 1.

Taas on se aika kuukaudesta, jolloin edellisen kuukauden lämpötilatietoja on saatavilla Nasasta. Tammikuusta 2020 onkin tullut GISTEMP-aineiston lämpimin tammikuu, joten otsikossa mainittu kohoaminen puoltaa paikkaansa, vaikkei eroa joulukuuhun 2019 olekaan ihan 10 senttikelviniä näissä poikkeama-arvoissa. Tuota muutosmääräähän olen nyttemmin pitänyt mainitsemisen arvoisena, koska aineiston virhe jää tuolloin rajan alle.

Globaalisti siis on lämmintä, eikä globaalin lämpötilan päivittäisarvot helmikuun puolivälin tietämissä lupaa mitään lämpötilan romahdusta, joskin ehkä juuri mainitsemisen arvoisesti jäähtymistä. Toinen puolisko helmikuusta on kuitenkin vielä kokematta.

Kuva 2. Kuvankaappaus 15.2.2020 lähteestä: https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt

Kuvassa 2 on taas perinteikäs kuvankaappaus käyttämästäni aineistosta ja mukana vuosia vähän enemmänkin kuin kuvaajassa1. Ainakaan parin viimeisen aineistoesityksen välillä ei ole silmiinpistäviä korjauksia näkyvissä näiltä lähivuosilta.

Useinhan näihin kuukausikatsauksiini olen ottanut mukaan jotain aiheeseen liittyvää, lähinnä muutoksen selitykseksi kelpaavaa. Tällä kertaa otan mukaan aineistokritiikkiä linkittämällä Professorin ajatuksia -blogiin (Linkki). Blogisti, jonka myös uskon olevan oikeastikin professori, kirjoittaa: ”Itselleni asialla ei ole enää merkitystä, sillä olen ajat sitten lakannut pitämästä GISS:in julkaisemia ilmastotilastoja edes viitteellisesti luotettavina.” Häenen esimerkkinsä on yksittäiseltä mittausasemalta Australiasta, mutta vähän karrikoiden tässä väitetään, että olisi ihan sama, jos olisin vapaalla kädellä piirustellut kuvaajani.

Aineistovalintani perustuu siihen, että se on helposti saatavilla, mutta myös siihen, ettei muiden aineistolähteiden käyrät vuosiarvojen perusteella olennaisesti ole erilaisia. Nousukulmat ovat olleet kokokolailla samanlaiset eri aineistoissa.

Kuva 3. GISTEMP-aineiston otsikko.

Olen itsekin joskus katsellut asemakohtaisia mittaustuloksia verrattuna homogenisoituihin arvoihin ja havainnut eroavuuksia. Näitä on kuitenkin ollut molempiin suuntiin, siis niinkin, että aseman homogenisoidut arvot ovat olleet laskevia, vaikkeivät mittaukset olekaan. Täten en voi todeta varmuudella muuta kuin että sinänsä tarpeellinen hila-arvoistus ei kunnioita aseman mittaustuloksia. Erilaisella algoritmilla asemien mitatut arvot lukittaisiin mittaushetkineen ja väliin jäävän ajan ja maaston arvot generoitaisiin ohjelmallisesti. Mittausasemathan eivät sijaitse pallollamme tasavälisesti, joten jotain pitää tehdä, että saataisiin edustava globaali arvo.

Kuvan 3 otsikkotiedoissa on tämä teksti: ”using elimination of outliers and homogeneity adjustment”. Esitän veikkaukseni kysymysten muodossa:

  1. Onko mittausasemilla useammin saatu hylkyyn meneviä lämpöpiikkejä kuin kylmäpiikkejä?
  2. Onko uudenaikainen ja tiheämpi mittaus vähentänyt hylättyjen lämpö- ja kylmäpiikkien määrää?

Jos noihin molempiin kysymyksiin saataisiin myönteinen vastaus, tämä saattaisi selittää isohkon osan menneisyyden kylmenemisestä aineistoissa käytetyillä algoritmeilla. Sitten on ihan eri kysymys, että mikä osa poikkeavina hylätyistä arvoista on ollut virhearvoja mikä osuus poikkeuksellisia sääilmiöitä. Riittävä ehto sille, että algoritmit vääristävät menneisyyttä on tältä osin se, että tuo hylkyyn on mennyt kymmenien prosenttien verran todellisia havaintoja ja että tämä osuus on säilynyt kutakuinkin vakiona ajan kuluessa tai aiemmin oikeita havaintoja on hylätty enemmän.

Kuvaajan 1 lyhyen aikajänteen sisällä nämä aineistokorjausten aiheuttamat mahdolliset vinoumat eivät ole merkittäviä. Sensijaan kun puhutaan maapallon kokonaislämpenemisestä teollistuneella aikakaudella, muutoksen suuruudessa voisi olla pahimmillaan varsin merkittävä vinouma. Etumerkki on varmaankin oikein, kun meriveden lämpötilan kohoaminen ja jäätiköiden sulaminen eri puolilla maapalloa puhuu samaa.

Mihinkään tahalliseen salaliittoon en usko, mutta kun algoritmien antamat korjatut tulokset ovat sopineet hyvin vallitsevaan paradigmaan, on saattanut virheenmetsästys jäädä vähäisemmäksi. Sikseen toisekseen, kun menneisyyden lämpötiloista ei kuitenkaan ole lämpömittarilukemia tarkempia tietoja, on vähintäänkin rumannäköistä, että korjatut tulokset poikkevat aineistolähteenä käytetyn aseman kohdalla mitatuista tuloksista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.