Kuva 1. Kuvankaappauskoosteen lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6104417/ Napsauttamalla kuvan pitäisi suurentua, uudelleen napsauttamalla ehkä vielä lisääkin.
Ensialkuun pari sanaa viestintuojan ampumisesta. Jos joku tieteellinen tutkimus on uutisoitu blogissa, jonka joku on leimaillut lämmistelijöiden sivustoksi, niin vaikuttaako se jotenkin tuon uutisoidun tutkimuksen uskottavuuteen? Ei minusta. Sama, jos uutisoiva sivusto on leimattu jollain toisella leimalla.
CO2 Science -sivusto uutisoi (Linkki) äskettäiin Dongin ja kumppaneiden katsaustutkielmasta (Linkki), jossa oli kattavasti käsitelty hiilidioksidin vaikutusta ravintokasvien ravintopitoisuuksiin.
Kun useissa aiemmissa tiedeuutisissa on korostettu ravinteiden laimentumisen uhkaa, niin tämä käy ilmi tästäkin katsauksesta. Kuvan 1 keskellä näkyy, että proteiinipitoisuudet ovat alentuneet. Sama koskee useimpia mineraaleja, muttei kalsiumia. Mutta sitten on myös se kääntöpuoli, lisääntyneet ravintoaineet. Kuvan vasemmalla puoliskolla, alkuperäisaineistossa Figure 1, näkyy miten hiilihydraattien pitoisuus on kohonnut hiilidioksidilisäyksellä. Tämä ei ole uutinen, eikä tätä kovin paljon tarvinne juhliakaan, koska normaalisti ihminen ei kärsi sokerivajauksesta ravinnossaan. Sensijaan oikeanpuoleisella puoliskolla on ainakin minulle uutta asiaa: antioksidanttien pitoisuudet keskimäärin kasvavat CO2-lisäyksen ansiosta. Tämähän on laadun parannus kasviksissa.
Tutkielmasta käy ilmi, ettei keskimääräinen suuntaus yleensä päde kaikkiin ravintokasveihin. Esimerkiksi varsikasviksissa, joiksi tutkimuksessa luetaan mm. sipuli ja peruna, hiilihydraattilisäystä ei olekaan. Toisaalta, kun proteiinipitoisuudet ovat alentuneet, niin ovat myös keskimäärin alentuneet nitraattipitoisuudetkin. Nitraatti voi olla haitallistakin ravinnossa.
CO2 Science -sivusto pyrkii korostamaan CO2:n hyödyllisyyttä, niinpä tässäkin sen yhteenvetona on, että CO2 enemmän hyödyttäisi kuin haittaisi kasvien ravitsemusarvoa. Itse näkisin, että tuohon tilaan voidaan päästä, kun kasvien kasvatuksessa huomioidaan tämä laimennusuhka. Eihän kukaan ole tietääkseni Suomessakaan osoittanut, että kotimainen kasvihuoneessa kasvatettu kurkku olisi ravitsemuksellisesti huonompilaatuista kuin ilman CO2-lisää ulkona kasvatettu kurkku.
Kun hiilidioksidilisäys lisää sadon kokonaismäärää, on tällä nälänhätää ehkäisevä vaikutus. Tähän toki liittyy sekin, että runsaamman hiilidioksidipitoisuuden vallitessa kasvit voivat kasvaa kuivemmassakin maassa, eli viljelyskelpoinen maa ala kasvaa globaalisti. Ilmastonmuutos siirtää ilmastovyöhykkeitä napoja kohti, jolloin aina voidaan löytää joku alue, jota kuivuus vaivaa entistä pahemmin. Tämähän ei kuitenkaan ole pääsääntö. Globaalia ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ei tulisi tarkastella suppeiden alueiden valossa, vaan globaalisti.
Roskasaitti 
Ihan vaan pienenä vinkkinä, että kannattaisi ennen näitä postauksia tarkistaa aina käyttämiesi lähteiden uskottavuus. Siis siinä tapauksessa että tarkoituksenasi on tarjota tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta eikä pelkästään jotain propagandaa.
Nyt käyttämäsi co2science on tietääkseni ja myös nopean googletuksen ja wikityksen perusteella saanut paljon rahoitusta öljy-yhtiöiltä ja hiilikaivos-yhtiöiltä, joten enpä pitäisi sitä kauhean objektiivisena ja puolueettomana lähteenä kertomaan ilmakehän lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden ”myönteisistä” vaikutuksista.
Viime aikoina on päinvastoin uutisoitu monista tutkimuksista, joiden mukaan ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidipitoisuus toki lisää joidenkin ruokakasvien kasvua, mutta heikentää niiden ravinnepitoisuutta ja vastaavaa. Minulla on kirjanmerkeissä linkkejä kyseisiin tutkimuksiin, voin laittaa niitä esille pyynnöstä.
TykkääTykkää
Kiitos. Osoitit, että tämä aloituskappaleeni oli aiheellinen. Kopioin sen vielä tähän, koska kertaus on ilmeisesti tarpeen:
”Ensialkuun pari sanaa viestintuojan ampumisesta. Jos joku tieteellinen tutkimus on uutisoitu blogissa, jonka joku on leimaillut lämmistelijöiden sivustoksi, niin vaikuttaako se jotenkin tuon uutisoidun tutkimuksen uskottavuuteen? Ei minusta. Sama, jos uutisoiva sivusto on leimattu jollain toisella leimalla.”
TykkääTykkää
Väite ravinteiden köyhtymisestä johtuu siitä, että maaperässä on vain tietty määrä tiettyjä ravinteita eikä CO2:n lisääminen tietenkään lisää näiden ravinteiden määrää. Ravinteiden kokonaismäärää CO2 -lisäys ei tietenkään pienennä. Vaan tulos on se, että kasvien hiiliihydraattimäärä kasvaa mikä näkyy ”pienenevinä ravinnepitoisuuksina”. Mistään ravinnekadosta siis ei ole kyse vaan siitä että lisääntynyt kasvu näkyy lähinnä lisääntyvinä hiilareina. Tosin kaikkiin ravinteisiin ei päde, joihinkin ravinnepitoisuuksiin CO2:n lisäys myös vaikuttaa nostavasti.
TykkääTykkää
Juho Akola, mitenkäs ne kaikki muut tiedelähteiden kertomat ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen ja sen mukanaan tuomien muiden ilmiöiden hyötyjä reilusti suuremmat haitalliset vaikutukset ihmiskunnan ja planeettamme kaikkien muidenkin eliölajien kannalta?
TykkääTykkää
”… runsaamman hiilidioksidipitoisuuden vallitessa kasvit voivat kasvaa kuivemmassakin maassa, eli viljelyskelpoinen maa ala kasvaa globaalisti. ”
Edellisessä lauseessa on unohdettu se ilmeinen tosiasia, että ilmastonmuutos vähentää viljelyskelpoisen maan pinta-alan määrää sateettomien jaksojen kestoajan lisääntymisen myötä. Sademäärä siis sälilyy vuositasolla ennallaan, mutta sen jakautuminen vuoden sisällä muuttuu epäedulliseksi kasveille. Ilmastonmuutoksen kieltäjät vetoavat tällöin vuosittaisiin sademääriin ja sanovat, että ilmastonmuutos ei ole lisännyt kuivuutta.
Jos aurinko paahtaa esim. neljä viikkoa putkeen eikä saada pisaraakaan sadetta, yhteyttäminen loppuu silloin veden puutteen vuoksi.
Reality check: Tässä tapauksessa hiilidioksidin lisääntyneellä määrällä ei ole mitään merkitystä kasvin kasvulle, koska veden puute on se, joka estää yhteyttämisen ts. kasvin kasvun.
Kasvi ei siis liian pitkän kuivuusjakson aikana kellastu ruskeaksi, eikä myöskään kasva, kasvi vain taistelee pysyäkseen hengissä.
Asiaa ymmärtämättömän maallikon silmin katsottuna tällainen kuivuuden vaivaava vihreä pelto näyttää hyvältä. Ammattilaiset tietävät, että vihreä pelto ei automaattisesti tarkoita sitä, että sadosta on tulossa hyvä.
Ilmastonmuutoksen on ennustettu laskevan satotasoja nimenomaan sään ääri-ilmiöiden yleistymisen vuoksi. Kasvit ovat sopeutuneet säännöllisen rytmin mukaisesti vaihteleviin kuivuus -ja sadejaksoihin.
Kun tämä kuivuuksien ja sateiden vaihtelun välinen rytmi muuttuu ilmastonmuutoksen myötä epäsäännöllisemmäksi, kääyntyy myös satotasot laskuun ja sitä kautta ruuan hinta nousuun.
Ruuan hinnan nousu puolestaan aiheuttaa ihmisten elintason laskua.
Elintason lasku puolestaan pakottaa ihmisiä käyttämään Kahnemanin järjestelmä ykköstä järjestelmä kakkosen sijaan, ts. elintason lasku lisää tunneperustaista äänsestyskäyttäytymistä, siis tunneperäistä suhtautumista ilmastonmuutokseen. Uskotaan mieluummin poliitikkoja, kuin tiedemiehiä.
Silloin toisen sukupolven ilmastonmuutosdenialistien (*) määrä kääntyy nousuun, jonka seurauksena ihmiset käyvät toistensa kimppuun ilmastonmuutoksen torjunnan sijaan.
Nälkäiset (ja myös muuten tyytymättömät ihmiset) menettävät siis kykynsä torjua ilmastonmuutosta, jonka vuoksi he äänestävät helppojen ratkaisujen tarjoajia valtaan, jolloin ns. vaikeat ratkaisut (esim, lentoveron käyttöönotto) jäävät tekemättä.
TykkääTykkää
”Sademäärä säilyy vuositasolla ennallaan”, ilmaston muuttuessa.
Tämä ihmeellinen muuttumattomuus ei voi perustua pelkästään toteamukseen ”sateettomien jaksojen kestoajan lisääntymisestä”, vaan pitäisi olla jokin seikka joka osoittaa näin olevan.
Seikka ei sitten ole jokin sellainen joka voi, ehkä, tai saattaa jossain jonkinlaisessa tulevaisuudessa ehkä olevan mahdollinen, tai sitten ei.
Onko Veijo Ryhäsen tarkoituksena pahentaa vai parantaa keskustelua?
Oman aikansa optimoinnin kannalta tuo on oleellinen kysymys.
TykkääTykkää
MP, vastasin sademäärien määrään ja jakautumiseen liittyvään vastakysymykseesi ”Kalifornian maastopalot ja ilmastonmuutos” otsikon alla, (koska aihe sopii paremmin sen otsikon alla käsiteltäväksi).
”Onko Veijo Ryhäsen tarkoituksena pahentaa vai parantaa keskustelua?”
Riippuu ihan pahentaa -ja parantaa -sanojen sisällön määritelmästä. Jos pahentaminen tarkoittaa sitä, että ei pysytä otsikon mukaisessa asiassa, niin silloin vastaukseni on JYRKKÄ KYLLÄ! :-)
Minun jutuillani näet on tapana rönsyillä aihepiiristä toiseen enemmän kuin ns. ”laki sallii!” :-)
TykkääTykkää
*) Tarkoitan ”toisen sukupolven ilmastonmuutosdenialistilla” henkilöä, joka kyllä myöntää että jonkinasteinen ihmisperäinen ilmastonmuutos on totta, mutta samalla myös kieltää ja kyseenalaistaa kaikkien ilmastonmuutosta hidastavien toimien järkevyyden.
Työttömyyden ja elämänhallinnan tunteen välillä on negatiivinen korrelaatio, jonka vuoksi työttömyys lisää Locus of Control -testin pistemäärää (alkuperäisellä Rottenin asteikolla).
Korkea pistemäärä LOC -testissä puolestaan korreloi herkkäuskoisuuden, kanssa jolloin ihminen alkaa uskoa salaliittoteorioihin.
Esimerkki: Blogisti Ruukinmatruunan LOC -testin lukema on 15, ja hän uskoo, että grönlannin jäätikön alta löytynyt puunkappale todistaa, että ihmisperäinen ilmastonmuutos on huijausta!
Lisäksi Ruukinmatruuna uskooo, että (amerikkalaisten republikaanimiljardöörien rahoittamissa ajatushautomoissa -90 -luvun alkupuolella synnytetty) kulttuurimarxismi -salaliittoteoria on totta! Ruukinmatruuna myös uskoo, että ydinfysiikalle tuntematon välittäjäaine on tottta! Ruukinmatruunan mukaan ihmisen kuoltua hänen sielunsa/minänsä/egonsa kipittää ko. välittäjäainetta pitkin jonnekin välivarastoon odttamaan reinkarnoitumista!
Toisen sukupolven ilmastonmuutosdenialismin lisääntyminen tulee siis ymmärtää siten, että väestön keskimääräisen LOC -lukeman noustessa kaikenlaisten epätieteellisten (salaliitto)teorioiden kannattajien lukumäärä kääntyy nousuun
Väestön keskimääräisen LOC -lukeman noustessa (siis yleistyvän oman elämänhallinnan tunteen menettämisen myötä) yhä useampi ihminen allekirjoittaa seuraavan väitteen:
”Ilmastonmuutos vaatii pikaisia toimia -ajatus on hätiköity ja ennenaikainen. Ei ole uskottavia tieteellisiä todisteita siitä, että ilmastonmuutos vaatisi pikaisia toimenpiteitä. Pikaisia toimia vaativat poliitikot ovat joutuneet tiettyjen yritysten lobbauksen kohteeksi. Lobbarien tavoitteena on siis kanavoida veronmaksajien rahoja tietyille yksityisille tahoille. Kyseessä on ilmiselvä salaliitto, jonka tavoitteena on veronmaksajien rahojen siirto ilmastonmuutoksen torjunnasta hyötyvien tahojen edustajille.”
TykkääTykkää
Nämä ”Vihreät Khmeerit” yrittävät maalata hiilidioksidipäästöjä vahingollisiksi. Ehkä jopa myrkyllisiksi. Tavalla tai toisella.
Totuus on kuitenkin että: Hiilidioksidi on kasviravinne.
Enemmän hiilidioksidia = enemmän kasvimassaa. Enemmän kasvimassaa = enemmän ruokaa ihmisille ja eläimille.
Lopettakaa jo valehtelu!
TykkääTykkää
Enemmän hiilidioksidia = kasvit tarvitsevat vähemmän vettä, selviävät siis kuivemmissa olosuhteissa.
TykkääTykkää
Sami ja Ville: “Enemmän hiilidioksidia = kasvit tarvitsevat vähemmän vettä, selviävät siis kuivemmissa olosuhteissa.”
Väite on yksinään ja erillisenä, siis muusta todellisuudesta irti leikattuna täyttä totta!
Mutta kun otetaan huomioon muu todellisuus, huomataan että ilmastonmuutoksen hyötyjä ja haittoja on lukemattoman suuri määrä!
Siksi yhden ilmastonmuutoksen hyödyn löytäminen on samaa kuin sanoisi:
“Nyt on kesä, koska näin yhden pääskyn!”
Reality check: “Ei yksi pääsky kesää tee!”
Samoin on myös ilmastonmuutoksen haittojen laita. Ei yksi löydetty ilmastonmuutoksen (uusi?) hyöty tee tyhjäksi jo aikaisemmin löydettyjä ilmastonmuutoksen haittoja!
Asia on helppo todistaa yksinkertaisilla matemaattisella laskutoimituksella.
Merkitään viljasadon määrää S:llä, ja viljasadon määrää nostavana tekijänä käytetään “hiilidioksidikerrointa” 1.02. Prosenttikerroin 1.02 tarkoittaa, että viljasatojen määrä nousee 2% hiilidioksidin määrän lisääntyessä.
Ja edelleen, merkitään sään ääri-ilmiöiden (siis liian pitkien kuivien jaksojen, ja liian runsaiden rankkasateiden) lisääntymisen aiheuttamaa viljasatojen pienentymistä “katokertoimella” 0.95.
Viljasadon määrä ennen ilmastonmuutosta on S.
Hiilidioksidin viljasatoja lisäävä vaikutuksen ansiosta sadon määrä kasvaa 2%, jonka ansiosta sadon määrä on siis 1.02*S.
Ja edelleen, kun otetaan ilmastonmuutoksen viljasatoja pienentävä vaikutus huomioon, siis katokerroin 0.95, niin saadaan viljasadon määräksi 0.95*S.
Kun sitten summataan sekä ilmastonmuutoksen hyödyt, että ilmastonmuutoksen haitat, saadaan viljasadon määräksi: 1.02 * 0.95 * S = 0.97 * S
Viljasato siis pieneni ilmastonmuutoksen vaikutuksesta 3%! Hupsista! Kuinkas tässä nyt näin kävi, vaikka hiilidioksidin määrän lisääntymisen piti kasvatta viljasatoja!
Mistä ero johtuu ?
Reality check: Ero johtuu “valikoivasta havainnoinnista”, siis “rusinoiden poimimisesta pullasta”, jota on englannin kielellä tapana nimittää kirsikan poiminnaksi:
“Cherry-picking is often used in science denial such as climate change denial. … Cherry picking in debates is a large problem as the facts themselves are true but need to be put in context.” (https://en.wikipedia.org/wiki/Cherry_picking harmillista, ettei suomenkielistä wikipedian artikkelia ole olemassa)
Kun asiayhteydestään irroitettu “hiildioksidin lisääntyminen kasvattaa satojen määrä” -tosiasia liitetään sen ympärillä olevaan asiayhteyteen, niin huomataankin, että ns. “isossa kuvassa” (“big picture”) hiilidioksidimäärän lisääntyminen vähentääkin viljasatoja!
Wikipedian hieno animaatio näyttää ensimmäisen sukupolven ilmastodenialistien “poimiman kirsikan” punaisella värillä, jonka tulkinta on: “Ilmasto ei ole lämmennyt vuosina 1998-2012, siispä puheet ihmisperäisestä ilmastonmuutoksesta ovat huijausta!”.
Kuitenkin isosta kuvasta katsottuna (sininen+punainen viiva) helposti, selvästi ja vaivatta näkee, että ilmasto on lämmennyt.
TykkääTykkää
mp: ”… Oman aikansa optimoinnin kannalta tuo on oleellinen kysymys.”
Joo, olet oikeassa, en osaa optimoida ajankäyttöäni. Minulla on monta projektia kesken, mutta silti haluaisin vain aloittaa kaikkea uutta ja mielenkiintoista…
Minulla siis riittää enemmän mielenkiinnon kohteita, kuin mitä minulla on aikaa tutkia ja perehtyä näihin mielenkiinnon kohteisiini.
TykkääTykkää