Atollit pärjäävät


Kuva 1. Kartalla Nukuoron atollia, jossa näkyvät kehäriutan saaret. Tämäkään atolli ei ole vajonnut viime vuosikymmeninä. Aineistolähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukuoro

Tiedon esillekaivaminen alkaa jälleen kerran Judith Curryn uusimmasta viikkokatsauksesta (Linkki). Sieltä löytyy linkki Virginie K. E. Duvatin tuoreeseen tutkielmaan (Linkki), jossa todetaan, ettei yksikään atolli eli kehäriutta ole menettänyt pinta-alaansa viime vuosikymmeninä ja atollin muodostavista saarista 88,6% on kasvanut tai pysynyt ennallaan ja 11,4% on supistunut. Merenpinnan kohoaminen ei näyttäisi korreloivan kehäriutan saarien kutistumiseen, vaan olennainen muuttuja on saaren koko. Yli 10 hehtaarin saarista yksikään ei ole supistunut.

Viitatun tutkimuksen tulos on ilmastopelottelun vastainen. Siitäkö johtunee, ettei mainintaa tutkielmasta löydy Science Dailysta eikä Phys.orgista?

Linkkejä aiheeseen

https://www.researchgate.net/profile/Virginie_Duvat (Linkki) Tutkielman laatijan profiili.

https://wattsupwiththat.com/2016/07/25/the-unsinkable-sinking-atolls-meme/ (Linkki) Atollien kyky pysyä pinnalla on tiedetty oikeastaan aina, mutta ilmastopelottelu on luonut uppoavien atollien mielikuvan.

https://www.sciencedaily.com/releases/2018/04/180425162044.htm (Linkki) Atollien uppoaminen ei ole havainto, vaan tulevaisuuden uhkakuva.

Mainokset

37 responses to “Atollit pärjäävät

  1. Judith Curry, tunnettu ilmastodenialisti. Ja toisen tunnetun ilmastodenialistin, valemeteorologi Wattsin huuhaa-roskablogi. Miksi kaikki käyttämäsi lähteet ovat noin heikkotasoisia?

    Mikään tiedelähde ei ole väittänyt, että tähän mennessä viimeisen sadan vuoden aikana tapahtuneen noin 20 cm merenpinnan nousun olisi pitänyt hukuttaa yhtäkään saarta (vaikka on sellaista jo tapahtunutkin). Ongelma on ennustettu merenpinnan nousu 1-2 metriä tämän vuosisadan loppuun mennessä (ja entistä enemmän seuraavalla vuosisadalla). Esimerkiksi Malediivien keskikorkeus on noin 1,5 metriä ja korkein kohta noin 2,4 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Varmaankin 1-2+ metrin merenpinnan nousu tulee olemaan Malediiveille paha ongelma, elleivät ne kellu, vai mitä mieltä olet?

    Tykkää

    • Mikään tiedelähde ei ole väittänyt, että tähän mennessä viimeisen sadan vuoden aikana tapahtuneen noin 20 cm merenpinnan nousun olisi pitänyt hukuttaa yhtäkään saarta (vaikka on sellaista jo tapahtunutkin).

      Olet väärässä tässä; Malediivien piti muuttua asuinkelvottomaksi varhaisimmillaan jo 1990-luvulla. Carteret oltiin evakuoimassa jo vuosia sitten. No ei ole tapahtunut.

      Väitteitä on runsaasti.

      Kysymys ei ole myöskään niinkään siitä, mitä sanotaan, vaan mitä annetaan ymmärtää. Väitteet jo tapahtuneesta merenpinnan noususta ovat runsaita, ja yleisiä ovat myös väitteet nousun rajusta kiihtymisestä lähitulevaisuudessa.

      Ennusteille on ominaista kuitenkin kaksi piirrettä. Ne ovat useimmiten projektioita kauas sinne missä olen kuollut kauan sitten. Lisäksi niiden haarukka on iso, siten että nousun alaraja on nykyinen nousuvauhti ja yläraja vaikkapa kymmenkertainen. Konsensusta noususta ei ole siis saavutettu (itsekin kiistät IPCC:n arvion luotettavuuden ja tarjoat mieluummin omia asiantuntijoitasi).

      Tykkää

      • Lisään vielä, että merenpinnan nousu Malediivien rannalla ja merenpinnan nousu merenpohjasta merenpintaan keskellä merta keskimäärin ovat yllättävän paljon eri asiat.

        Tykkää

      • Ei, minä en ole väärässä. Alle 20 cm merenpinnan nousun esiteollisesta ajasta 1990-luvulle ei ole pitänyt muuttaa Malediiveja asuinkelvottomaksi. Se tulee ajankohtaiseksi vasta noin tämän vuosisadan lopulla, kun merenpinta on noussut noin 1-2 metriä.

        Roskanlässyttäjät ovat varmasti väittäneet jotain muuta huuhaata, mutta niinhän roskanlässyttäjät yleensä tekevät.

        Tykkää

      • Nimi Erkki kirjoitti: ”Lisään vielä, että merenpinnan nousu Malediivien rannalla ja merenpinnan nousu merenpohjasta merenpintaan keskellä merta keskimäärin ovat yllättävän paljon eri asiat.”

        Yritätkö väittää, että Malediivit kelluvat? Muutenhan tuo ei voi pitää paikkaansa.

        Tarkkaan ottaen, erään äskettäisen tutkimuksen mukaan merenpinnan nousu painaa joissain osissa maailmaa merenpohjaa alaspäin. Joka on tietenkin ihan loogista, jos ja kun joustavan maankuoren päälle kerääntyy enemmän painavaa vettä. Eli joissain paikoin voi hyvinkin olla niin, että merenpinta on noussut absoluuttisesti esimerkiksi 20 cm, mutta merenpohja on painunut samalla 5 cm, jolloin merenpinnan nousu pohjaan verrattuna onkin ollut 25 cm. Mutta tämäkään ei tule auttamaan Malediiveja vaan todennäköisesti päinvastoin.

        Tykkää

      • Näyttää siltä, ettet ole saanut memoa. Merenpinta ei nouse tasaisesti, eivätkä merenpinnan nousu ja meren syvyyden kasvu (toisinaan sekin ’merenpinnan nousu’) ole todellakaan sama asia.

        Mitä tulee Malen uppoamiseen, et ilmeisesti ole juuri lukenut lehtiä sitten 1970-luvun? Sen verran paljon on projisoitu lähitulevaisuuteen, jota siis nyt elämme.

        ’ Se tulee ajankohtaiseksi vasta noin tämän vuosisadan lopulla, kun merenpinta on noussut noin 1-2 metriä.’

        Ettei nyt silti vuoteen 2020 mennessä? YK nimittäin ilmoitti Malediivien olevan about tuhoutumassa jo ajat sitten. Ilmastopakolaisia piti olla kymmenin miljoonin. Maalitolppien siirtelyähän tämä on.

        Riutat muuten ’kelluu’ – kun meri nousee, riutta kasvaa mukana. Kun meri laskee, tuuli puhaltaa hiekkaa dyyneiksi. Tulivuoret puolestaan usein hitaasti uppoaa – vuoren paino uppoaa maan vaippaan.

        Huomaan että otit tyypillisen usenet-trollin tyylilajin. Eipä siinä mitään, en ole osoittamassa sinun olevan väärässä enää vuonna 2100. Mutta Malediivit eivät siis muuttuneet asuinkelpottomaksi 1990-luvulla, eikä muutenkaan tuomiopäivän väki ole varsinaisesti löytänyt kasvun rajoja aikataulussa. Jos meri nousee 1-2m vaikka vuoteen 2300 mennessä, tulos on aika paljon lievempi kuin jos sama kävisi vuoteen 2100. Sen sijaan puoli metriä vuoteen 2100 on ehkä mahdollinen tai jopa todennäköinen, Suomessa tuskin silti sitä. Malediivien kohtalon jätän vielä auki, mutta uskon että tilanne on olennaisesti vakaa vuonna 2050,ja olen valmis pörssisijoitukseen tämän tiedon perusteella.

        Tykkää

      • Edelleenkään mikään luotettava tieteellinen lähde ei ole ikinä väittänyt Malediivien uppoavan 1990-luvulla, eikä edes 2020-luvulla.

        Eihän se lähde luotettava ollut, koska uppoamista ei tapahtunut. QED.

        Joka tapauksessa ”luotettavaksi” oletettu lähde sai YK:n toimimaan jo 30 vuotta sitten – ja ennustamaan nopeaa tuhoa. Vieläkin on monien vaikea uskoa, että Malessa ei ole tapahtunut yhtään mitään, niin tehokasta propaganda on ollut.

        Tykkää

  2. Ei huolta Jorma – tämä ”ympäristön lämpeneminen” vai pitäisikö sitä kutsua ”ympäristön muutokseksi” näyttää nykäisseen jarrut päälle vuosituhannen vaihteessa.Todennäköisesti hidastuu myös tämä merenpinnan nousu tästä nykyisestä millistä tai parista vuositasolla ja Maldiivien asukkaat voivat huokaista helpotuksesta.
    Eli kaikki hyvin!
    Ympäristöhysteerikoille saattaa tietysti tällainen kehitys tuottaa päänvaivaa ja mielipahaa. Ehkä kannattaisi suunnata huomio esimerkiksi siihen kamalaan tosiseikkaan että kuu etääntyy jatkuvasti maapallosta ja tulee siten ajan kanssa hankaloittamaan elämää maapallolla …
    Muitakin kamalia ja hälyttäviä ongelmia varmasti löytyy jos oikein tosissaan niitä etsii!

    Tykkää

  3. Aika kivoja nämä Nasa/giss diagrammit. Itse huvittelen niillä välillä aukaisemalla useampia samalla kertaa ja vertailemalla kuinka lämpötilat ja käyrät muuttuvat ajan myötä.
    Hauska ajanviete!
    Ovat varmaan tekijätkin hihittäneet niitä rustaillessa.
    Jos noihin uskoo niin kannattaa näin joulun alla olla erityisen kiltti, muutoin saattaa joulupukki olla tuomatta lahjoja. Todellisuuspohja on kummassakin asiassa kutakuinkin samaa luokkaa.

    Tykkää

      • Uskomattomia noi hohhelin käppyrät. Jopa UAH käyräkin saatu erilaiseksi kun on skaalaa suurennettu. Pakkohan sitä on skaaloja suurennella kun ei muuten näkyisi mitään. Herää jo hallusinaatiostasi.

        Tykkää

  4. Samille: Tietenkin ne ovat uskomattomia denialisteille ja asioista huonosti tietäville. Minun ”käppyrässäni” on viiden vuoden liukuvat keskiarvot, joka tietenkin näyttää erilaiselta kuin teidän kirsikanpoimijoiden suosima 13 kuukauden keskiarvo tai kuukausittaiset arvot. Oheisessa kuvaajassa vielä mainitsemani UAH:n Roy Spencerin tekemä massiivinen manipulointi.
    Heräisit sinä Sami denialismistasi.

    Tykkää

    • Kenen jutut? Jos viittaat minun juttuihini, niin kerro mikä ihme niissä on muka propagandaa? Ihan luotettaviin tiedelähteisiin ne perustuvat. Ja esimerkiksi Roy Spencer on ihan itse kirjoittanut pitkän artikkelin tekemistään adjustoinneista UAH-versioiden 5 ja 6 välillä.

      Tykkää

  5. Kommenttikeskustelu näyttäisi ohjautuvan yleiskinasteluksi, ei olla enää aloituksen aiheessa.
    Mietin myös, miten saisi myös komentteihin liittyvää kuvavirtaa rajattua. Ei muuten, mutta ylisuuri kuva voi tukki koko sivun. Nyt näkyvät kuvat ovat keveitä, joka on ollut myös minun periaatteeni artikkelikuvissa.

    Sanon nyt sitten jotain yleistä. Ilmastotieteen lämpötilasarjat eivät ole menneisyydenkään osalta täysin vakaita, vaan niissä myös menneisyys muuttuu. Tämä kuvastanee sitä, ettei tarkkuus ole lämpötiloissa sadasosa-asteiden tasolla globaaleissa arvoissa. Aika fakiiri taas olisi mallintaja, joka saisi tarkemman mallin tulevaisuudesta kuin mitä mittausaineisto on. Mallejahan testataan ajamalla niitä ajassa takaperin ja vertaamalla tuohon heiluvaan aineistomenneisyyteen.

    Atollien kohtalon ennusteet taas perustuvat kaksi- tai kolmivaiheiseen prosessiin. Ensivaiheessa on ilmastomallit virheineen, toisessa vaiheessa merimallit virheineen ja kolmennessa atollimalleihin. (Yksinkertainen atollimalli: atolli on korkeudeltaan muuttumaton meren pohjasta laskettuna). Mallien ketjutus aiheuttaa myös virheen korostumisen ketjun loppupäässä.

    Kun ilmastotieteen lyhyin ajanjakso on 30 vuotta, tuoreiden ennusteiden hyvyyttä ei voi vielä arvioida. Päätelmiä voi vain tehdä 1980-luvun ennusteiden keskimääräisestä osuvuudesta (on huomattava, että suuresta enusteparvesta voi aina joku osua ”vahingossa” oikein, muistakaa Texasin tarkka-ampuja).

    Mielestäni esitetty tutkielma antaa oikean ja virheitä sisältäviä ennusteita varmemman kuvan atolleista. Meren kohoaminen ei korreloi kehäriuttaan kuuluvien saarien harvinaiseen uppoamiseen. Atollit eivät ole vailla reagointimahdollisuutta meren kohotessa.

    Tykkää

  6. Kaikki tutkijat myöntävät, että lämpötilan mittauksen lähtövirhe on +/- 0,5 astetta C. Kun lähtödataa käsitellään millä tahansa tilastollisella menetelmällä, tämä alkuperäinen virhe väistämättä kasvaa. IPCC:n hyväksymissä graafeissa esitetään itse asiassa vain mallien oma sisäinen virhe, ei mallin käsittelemän lämpötilan virhettä, joka kertautuu ja on jopa 114% mallin ennusteen molemmin puolin, niin kylmään kuin kuumaan päin. Tämän linkin videoesityksen riippumaton tutkijaryhmä on liki 4 vuoden ajan tarjonnut artikkeliaan lehtiin saaden 16 hylkyä. Näistä 13 ”hylsyn” antanutta vertaisarvioijaa ovat IPCC-listan tutkijoita, mikä kertonee omaa kieltään sensuurista …
    https://wattsupwiththat.com/2016/11/22/the-needle-in-the-haystack-pat-franks-devastating-expose-of-climate-model-error/
    Linkin kuvan oikeasta osasta näkee, että todellinen hajonta on erittäin laajaa niin kuuman kuin kylmän suhteen. Mallit siis antavat mahdottomia lukuja: voisiko maapallon ilmasto lämmetä liki 60 astetta tai yhtä todennäköisesti jäähtyä -60 astetta?? Kannattaako tällaisten mallien perusteella tehdä kalliita poliittisia päätöksiä? Näin kuitenkin valitettavasti tehdään …
    -Tässä vielä puhdas Youtube-esitys.

    Tykkää

    • Heikkotasoista on taas, linkki tunnettuun denialismiblogiin ja hämäräperäiseen YouTube-videoon.

      Minä en tiedä yhtäkään vakavasti otettavaa ilmastontutkijaa, joka myöntäisi jotain väittämääsi huuhaata.

      Tykkää

      • Minua kiinnostaa kovasti se mekanismi millä hiilidioksidi lämmittää ilmakehäämme. Siis sinun oma selitys siitä, eikä mikään linkki, millä yrität selittää asiaa.

        Samaten tuo merenpinnan nousukin. Jo pelkästään vesimassojen lämpeneminen vaikuttaa merenpintaa, ilman mitään jäätikköjen sulamista tai vedenmäärän lisääntymistä.
        Syvänmeren lämpötiloista ei ole mitattua tietoa kuin vasta argos-poijujen mittauksista vähän kattavammin, joten siitäkään ei tiedetän vielä tarpeeksi, että sitä voitaisiin mallintaa vuosisadan päähän muilla kuin puhtailla olettamuksilla.

        Meret ovat vielä niin tutkimattomia, ettei edes kaikkia koralliriuttoja tunneta, vaikka niitä on löytynyt jatkuvasti lisää.

        Tykkää

  7. Uah,n mukaan meni taas yksi kuukausi lisää ilman että maapallo lämpeni katastrofaalisesti. Siinä todellisuus ja ilmastomallit erkanivat pienellä askeleella toisistaan. Taas kerran.
    Taitaa joutua pikku ympäristöhysteerikon usko vielä kovalle koetukselle tällä menolla.
    Ja Maldiivit senkuin porskuttaa …

    Tykkää

      • UAH eroaa RSS-sarjasta varsin vähän. Kumpikin lämpenee, pienellä tulkintaerolla driftaavista satelliiteista.

        Sellainen kommentti, jossa kuitataan pitkän linjan ammattitutkijoiden vertaisarvioitu tieteellinen datasarja ”roskaksi”, ja todetaan vielä kuinka tämä olevinaan objektiivinen tosiasia voidaan kertoa, kertoo enemmän ”kertojasta” kuin kertomisen kohteesta.

        Ristolle – keskustelua varten tarvitaan kaksi. Heijari muodostaa keskustelun ihan keskenään, hän ei siihen tarvitse minua tai ketään muutakaan. Jos haluat noita julkaista, niin ole hyvä, en aio kommentoida enempää tätä riidanhaastamista.

        Tykkää

      • Nimi Erkille kommenttina, että oikeastihan UAH-sarja eroaa huomattavasti RSS-sarjasta, varsinkin sen viimeisen mulkkauksen jälkeen, jonka olen tässä ketjussa jo osoittanut.

        Ja on ihan yleisesti tiedossa, että UAH-sarjaa ylläpitävä Roy Spencer on ilmastodenialisti ja sen lisäksi myös jopa evoluutio-denialisti eli kreationisti. Hän on ihan itse sanonut, että lapsille pitäisi opettaa kouluissa vähemmän tiedettä ja enemmän uskontoa.

        https://www.sourcewatch.org/index.php/Roy_Spencer

        Eikä nämä faktat kerro yhtään mitään minusta, vaan ne ovat faktoja UAH-sarjan ylläpitäjästä. Eikä minun tarkoituksenani ole haastaa mitään riitaa vaan oikoa niin kovin monilla olevia yleisiä harhaluuloja kaikesta ilmastonmuutokseen liittyvästä.

        Tykkää

  8. Kysyin heijarilta CO2 lämmittämisvaikutuksesta siksi, että halusin tietää miten hän omin sanoin kertoo käsittäneensä asian.

    Tykkää

    • Teitä CO2:n lämmitysvaikutusta joko tahallisesti tai tahattomasti ymmärtämättömiä on jostain omituisesta syystä vielä tuhansittain. Minä voin toki antaa sinulle(kin) tarvittaessa yksityisopetusta aiheesta, mutta en tietenkään ilmaiseksi, koska minullakin on laskuja maksettavana. Kerro yhteystietosi, jos olet valmis maksamaan yksityisopetuksesta kohtuullisen korvauksen.

      Muutoin suosittelisin sinua opiskelemaan aihetta ihan itse vaikkapa tuolta:

      http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html

      Tykkää

      • Jotta tuon CO2 lämmittävän vaikutuksen ymmärtää, pitää ymmärtää hitusen termodynamiikkaa ja säteilyfysiikkaa.
        Siitä samasta syystä kysyin sinulta muutamalla omalla lauseella selitystä, miten sinusta se mekanismi toimii.
        En halua linkkejä, vaan omin sanoin selitettynä sen mekanismin sinun oman ymmärryksesi mukaan.

        Btw, tuossa ilmatieteenlaitoksen linkissäsi tiedot ovat -80 luvulta, eivätkä tästä päivästä ja tämän päivän tiedoista.
        Ensinnäkin auringon TSI on ollut jo pitkään sovittuna vakiona 1361W, eikä 1365W. Lisäksi mitattu vaihtelu on jotain aivan muuta kuin 0,5W.

        6h TSI muutokset ylittävät 4W arvon, kuten pitkäaikaiset muutoksetkin ovat enemmän kuin 1W.
        Myös pitkäaikaiseen vaihteluun liittyvät tiedot ovat erittäin vanhoja, sillä niitä pidempiä syklejä ei tunnistettu aikoinaan.

        Tosiasiallinen vuotuinen TSI maan pinnalle vaihteleen nykyisten mittausten mukaan 1300-1400W välillä vuodenajan mukaan.
        Jupiterin ja saturnuksen (yms. planettakunnan) konstellaatioiden vaikutusten maan TSI arvoihin on noissa vanhemmissa jutuissa unohdettu täysin, koska niitä ei voitu mallintaa silloin, sattuneesta syystä.
        Tässä mm. asia, joka vaikuttaa planeettojen ratojen huojuntaan vieläkin, kuten erään pikkutähden lähiohitus tuossa taannoin….

        Tykkää

  9. IPCC:n tehtäväksi ei annettu auringon osuuden selvittämistä, vaan pelkkä AGW, mistä päästään tohtori Judith Curryn (entinen hurrikaanitutkija) havaintoon: tutkimus paljastaa asioita sieltä, mitä tutkitaan. Mitä ei tutkita, ei tietenkään voi muodostua selittäväksi tekijäksi.

    Kysymys on paradigmasta, mitä usein kuvitellaan oikeaksi osoittautuneeksi teoriaksi, mutta paradigma ei ole kumottavissa, koska se rajoittaa ajattelua olemassaolonsa aikana.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.