Jääkarhut ilmastouhan kanarialintuina


Kuva 1. Jääkarhu vasemmalla, kanarialintu oikealla. Kuvakoosteen alkuperäviitteet: By Andreas Weith – Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=54137564 ja By Juan Emilio – Flickr: Canario silvestre, Serinus canarius(♂), CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=18277090

Kun useammat eliölajit elävät alueellisesti kuin globaalisti, alueellinen ilmastonmuutos riittää muuttamaan eliöiden kilpailuasemaa elon taistelussa. Kilpailuolosuhteiden muutos harvemmin on ihan suoraviivaista, esimerkiksi niin, että kun petoeliölaji A vähenee, sen saaliseliölaji B pelkästään runsastuisi, eikä muita muutoksia tapahtuisi, koska kyse on vaikutusverkostosta. Esimerkiksi saalislaji saattaa kyllä runsastua, mutta samalla sitä alkaa entistä pahemmin vaivaamaan jokin loinen. Onhan petoeläimet ensisijaisesti syömässä helppoa saalista, siis sairaita ja heikentyneitä eläimiä.

Jääkarhu on erinomainen esimerkki alueellisesti esiintyvästä eliöstä. Jääkarhujen alue on pohjoisnapaan rajoittuva, jolloin lämpimämpien vyöhykkeiden laajentuminen pohjoista kohti vähentää jääkarhujen nykyisenkaltaista elinpiiriä. Tämä saattaa olla yksi syy, miksi jääkarhuista on tullut ilmastopoliittisia kanarialintuja. Esimerkiksi harmaakarhuilla ei ole vastaavaa roolia ilmastokeskustelussa, vaikka kyse on samasta tai lähes samasta eläinlajista.

Ilmastokinasteluun päästään taas siitä, että jääkarhut nähdään uhattuina (Linkki), mutta niiden tosiasialliset osapopulaatiot ovat pääosin vakaita tai kasvussa niiltä osin, mistä historiaa löytyy (Linkki). Tuossa WWF:n tarjoamassa kartassa on vain yksi vähenevä osapopulaatio, joka sekin on kooltaan korkeintaan keskikokoinen.

Kenneth Richard on löytänyt kolme tuoretta tieteellistä artikkelia, joista hän kertoo NTZ-blogin artikkelissa (Linkki). Tieteelliset julkaisut eivät näe jääkarhujen asemaa kovin uhattuina perustuen mm. jääkarhuja metsästävien paikallisasukkaiden kertomuksiin. Eikähän sellaista metsästäjää ole vielä syntynytkään, joka kertoisi saaliin lisääntyneen, jos se on vähentynyt? Ainakin yksi NTZ-blogin kommentoija väittää vastaan, mutta saa myös vastauksia väitteilleen. Tämä artikkeli on sitten innostanut Anthony Wattsiakin (kopioimaan) (Linkki).

Varmaan hyvä huomauttaa, etten ole eläissäni nähnyt jääkarhua enkä väitä olevani mitenkään jääkarhuasiantuntija. Tässä on kyse ilmastoväittelyn havainnoinnista ja ehkä vähän osallistumisestakin. Keittiöpsykologina voin esittää veikkailuja, miksi löytyy paljon jääkarhututkijoita, jotka korostavat jääkarhujen kokemaa uhkaa. Jotta ihminen alkaisi tutkimaan jääkarhuja, hänellä on todennäköisesti positiivinen asenne niitä kohtaan. Ei ainakaan ole näkynyt tutkijoita, joiden motiivina olisi jääkarhujen uhka ihmisille, miten tämä saadaan torjuttua ja metsästystä tehostettua. Toisekseen uhkapainotteisuus on sisäänleivottu ympäristötutkimukseen ja sen uutisointiin. Kanarialinnut ovat luokiteltu elinvoimaisiksi, eikä niistä näy mitään tutkimustuloksia julkisuudessa.

Kääntäen: että tässä blogissa, WUWT- ja NTZ-blogeissa uutisoidaan jääkarhujen voivan paksusti, on sekin valinta. Minulla se kytkeytyy ilmastopelottelun vastaiseen asenteeseeni. ”Katsokaa, ilmastokanarialintu ei ole tippumassa.” Jos ilmastopelottelijat joutuvat sitten vaihtamaan kanarialintuaan, niin eikö se kerro jo jotain?

Linkkejä aiheeseen

https://polarbearscience.com/2018/10/15/scientific-study-finds-polar-bears-excel-at-diving-contradicting-previous-expert-opinion/ (Linkki) Susan Crockford kirjoittaa jääkarhujen havaitusta uimataidosta. Tämä saattaa viitata siihen suuntaan, ettei jäiden väheneminen olisikaan katasrofi jääkarhuille.

https://polarbearscience.com/2018/09/27/now-at-least-10-years-with-sea-ice-at-2050-like-levels-yet-polar-bears-are-still-abundant/ (Linkki) Jäiden väheneminen ei ole toistaiseksi haitannut jääkarhuja, vaikka jäätilanteen pitäisi olla jo katasrofaalinen niille.

https://polarbearscience.com/2018/04/09/polar-bear-population-numbers-are-for-kids-says-specialist-andrew-derocher/ (Linkki) Esimerkki väittely- tai väistelytaktiikasta.

 

Mainokset

14 responses to “Jääkarhut ilmastouhan kanarialintuina

  1. Minulle oli uusi tieto, että jääkarhu osaisi saalistaa hylkeen myös avovedessä. Niin tai näin, karhut ovat sopeutuvia ja vaikka pohjoiset jäät ihmeellisesti hupenisivat joskus olemattomiin, ne pärjäisivät saarilla ja mantereilla. Jossain päin Alaskan ja Kanadan rannikkokyliä jääkarhuja luuhaa kuulema mm. kaatopaikkoja dyykkaamassa kiusaksi asti. Kaipa se metsästyskin valkoisilta karhuilta ajastaan onnistuisi harmaakarhujen tapaan? Sattumoisin katsotuista videoista päätellen mm. Wrangelinsaarella on iso karhukanta, siellä kai ne viimeiset mammutitkin elivät. Jääkarhut katoavat lajistosta yhtä varmasti kuin ilmastoahdistuksesta tulee pahin kansansairaus.

    Tykkää

  2. Jääkarhu ei pysty saalistamaan eikä elämään avovedessä. Siksi populaatiot ovat hakeutuneet pieneneville jääalueille, saarille ja mantereille. Kun suuret jääkarhulaumat ovat tulleet Pohjois-Kanadan kaupunkien kaatopaikoille, ajattelevat jotkut, että karhukanta on kasvanut. Ei ole, vaan karhujen luontainen elinpiiri on kutistunut ja ne ovat joutuneet ilmastopakolaisiksi alueille missä niillä ei ole tulevaisuutta. Jääkarhujen laskennat on tehty vähäisten havaintojen perusteella alueella mikä on murto-osa niiden elinpiiristä ja pääosin asutusten lähistöiltä. Arvailuihin perustuvan kannan tilanne saattaa olla radikaalisti heikompi. Faktat ovat tässä:
    Polar bear habitat is disappearing due to global warming. Even the most careful on-the-ground management doesn’t matter if polar bears don’t have the required habitat. Polar bears depend on the sea ice surface to efficiently catch their seal prey (Polar Bears International).

    Itse tapasin jääkarhuja Pohjois-Grönlannissa (Kane Basin) missä paikalliset kertoivat karhujen pakkautuvan nyt sinne satamäärin kun merijää on kadonnut muualta. On selvää, että karhulaumoille ei siellä ole elinmahdollisuuksia. Nälkäiset ja asumusten nurkille tulevat karhut ammutaan. On ikävää, että WUWT-tyyppiset propagandasivustot poimivat kaiken mahdollisen valheellisenkin tiedon kampanjointiinsa tiedettä vastaan.

    Tykkää

  3. Ristolle vastaan, että taisin sitten lukaista linkkien tekstejä väärin ”loistavalla” kielitaidollani. Uskomatonta olisikin, jos karhu saisi hylkeen kiinni avovedessä, vaikka hyvinhän se karhuksi ui ja sukeltaa.

    Tykkää

  4. Miksi kuvassa on keltasirkku vaikka tekstissä puhutaan kanarialinnusta? Hieman tarkkuutta juttuihin.

    Tykkää

    • Uskoisin, että kyse on hyvin paljon keltasirkkua ulkonäöltään muistuttavasta kanarianhemposta, Serinus canarius, kuten kuvatekstissäkin sanotaan. Roskasaittihan on äärimmäisen tarkka, kaikki havaitut virheet korjataan.

      Tykkää

    • Kiitos erinomiasesti aiheeseen liittyvästä ja artikkelia täydentävästä kommentistasi.
      lMetsästyksen lopettaminen johtaisi jääkarhukannan liikakasvuun? Varsin todennäköistä ja siinähän se kanarialintuasema sitten menisikin.

      Tykkää

  5. Suosittelen tutustumaan myös professori Antero Järvisen tutkimukseen, Kilpisjärvi Notes 26, jossa hyödyllistä tietoa jääkarhujen määrästä. Sivulla 19 (pdf-tiedoston sivu 22) kerrotaan, että jääkarhujen määrä on noussut 1960-luvun määrästä noin 5000 kpl nykyiseen noin 25000 yksilöön (2017). Samalla todetaan, että jääkarhut ovat selvinneet useista nykyistä lämpimimämmistä ajanjaksoista. Suosittelen lukemaan tutkimuksen kokonaan, siinä on paljon hyödyllistä tietoa.

    http://www.helsinki.fi/kilpis/Muut/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_pdf.pdf

    Tykkää

    • Roskasaitilla ei ole sopivaa solvata ihmisiä. Niihin tarkoituksiin löytynee muita foorumeita.
      Mitä sitten artikkeliini tulee, niin en huomannut yhtään viitettä Crockfordiin itse tekstissä. Jos luet artikkelin, ehkä teet saman havainnon?
      Linkkejä aiheeseen -osio ei pääsääntöisesti ole lähdeluettelo, vaan paremminkin oheislukemistovinkkilista.

      Tykkää

  6. Voi ei! Hohheliko tuli trollaamaan tähänkin blogiin? Ainakin ”hohhoijaata” tulee vastauksena ikävän tutuksi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.