Lopullinen ratkaisu kinkun paistorasvalle


Kuva 1. Eloonjäämiskeiton ainekset ja tärkeimmät valmistusvälineet.

Kuva 1. Eloonjäämiskeiton ainekset ja tärkeimmät valmistusvälineet.

Ennen joulua annoin vinkin kinkun paistorasvan talteenottamiseen pakastaen sitä pieniin pakastusrasioihin. Joulun aikaan suorittamani kokeelliset kinkkututkimukset toivat vielä lopullisen ratkaisun kinkunpaistorasvaongelmaan.  Se on peittämättömän kinkun paistaminen ritilällä nahka/kamarapuoli alaspäin 100°C lämpötilassa lämpömittarilla loppulämpötila varmistaen. Kinkusta ei tipu juuri mitään alla olevalle pellille. Tässä kannattaa varautua pitkään paistoaikaan ja mehevään kinkkuun. Voinee sanoa, että yhdistellen sovelsin Ylen Olli Ihamäen (Linkki) ja Diabetespalstan nimimerkki vivianv:en ohjeita (Linkki), vaikka jälkimmäistä en ollut lukenutkaan.

Vaan ei hätä ole tämännäköinen: jos et syö kinkun paistettua nahkaa, niin siitä ja mahdollisesta kinkun luusta saa keitettyä kinkun lientä, joka on vain vähän paistolientä laimeampaa. Alla olevaan elonjäämiskeiton ohjeeseen käy kumpi vain.

Eloonjäämiskeitto

Eloonjäämiskeiton perusideana on kaalikeitto, johon sitten lisätään ”mitä vain” kaapeista sattuu löytymään.  Pääperiaate on käyttää lisättyä vettä niin vähän kuin mahdollista. Viittä vaille, etten anna elinikäistä takuuta kuvassa 1 näkyvälle reseptille. En tarkoita, että kerran keitetty keitto riittäisi lopuksi ikää, vaan ettei muuta tarvitsisi syödäkään.

Rypsi- tai rapsiöljy lisätään keitinveteen kuten liemikin. Oliiviöljy, johon ei ole neitsyitä uhrattu, käytetään (ensin) sipulin ruskistamiseen. Jos haluaa käyttää lihaa, sekin on hyvä paistaa pieninä paloina paistinpannulla ennen kattilaan heittämistä.

Kaalin keittoaika on pisin, joten se lisätään ensimmäisenä kattilaan, mieluiten silputtuna. Sitten kylvövirvilät, kuoritut porkkanat ja perunat. Ruskistetut sipulit eivät vaadi pitkää keittoaikaa, joten ne voi lisätä viimeisenä ennen mausteita. Paistoliemen kanssa suolan määrä täytyy tarkistaa ensin maistaen, koska suolaa voikin olla jo riittävästi. Jauhettua pippuria käytän reippaasti, koska yhdessä kasvisöljyn kanssa se tekee mielestäni lihakeittomaisen makuvivahteen. Johtunee siitä, että lapsuudessa pippuria (kokonaisina) oli vain lihakeitossa (-;

Vettä kattilassa tarvitaan tietenkin sen verran, että kaikki peittyy, muttei enempää.  Kokonaisvalmistusaikaa voi varata kolmisen tuntia, vaikka näyttää netistä löytyvän hätäisille tunnin kaalikeitto-ohjekin. Kattilan vieressä ei ole pakko kuolata koko kolmea tuntia, vaan välissä voi vaikka käydä lukemassa Roskasaittia.

Tarjoiluehdotus: ruisleipä tai näkkileipä sopii keiton kanssa. Keitto ei kaipaa juomaa. Varon maitotuotteita eloonjäämiskeiton yhteydessä siksi, että maito ehkäisee raudan imeytymistä ja tykkään pitää maidottomia aterioita harvase päivä.

Vielä muutama huomautus, ensin käytetyistä kasviöljyistä. Rypsi- tai rapsiöljyä en käytä paistamiseen, koska niissä on runsaasti herkähkösti reagoivia kaksoissidoksia. Niistä muodostuu paistinpannulla vähän vernissaa. Oliiviöjy, joka on mieluiten halpaa kuumakäsiteltyä laatua, kestää paistinpannulla varsin hyvin. Jotkut nipommat kokit kieltävät oliiiviöljyn paistokäytön, mutta syynä lienee neitsytöljyt ja herkät makuvivahteet.

Toinen huomautus kylvövirvilästä. Sitä kaupataan linssinä. Se sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia, välttämättömiä aminohappoja. Sen maku muistuttaa vähän hernettä, joten sen ylenmääräinen lisääminen keittoon pilaa makunautintoa. Kypsyy kaaliin verrattuna nopeammin, joten etukäteisliotus ei ole välttämätöntä.

Kolmas huomautus vielä siitä, että jos kinkunlientä, lihalientä tai muuta eläinperäistä ei käytä, eloonjäämiskeiton riisuttu kasvisversiokin on melkeinpä syötävää. Koska ihmiselle välttämätön B12-vitamiini ei koskaan ole kasviperäistä, en suosittele pitempiaikaista pelkkään kasvisravintoon siirtymistä. Yksi kasvisateria viikossa tuskin vielä tuhoaa terveyttäsi.

Eloonjäämiskeiton tarkempaa ilmastovaikutusarviota en ole tehnyt, mutta alustavien havaintojeni mukaan sillä on ilmastoa lämmittäviä metaanivaikutuksia.  Tämähän tarkoittaa sitä, että eloonjäämiskeitto ehkäisee osaltaan myös pakkaseen kuolemisen riskiä jopa keittoa syömättömienkin ihmisten osalta.

Linkkejä

http://www.esaimaa.fi/Online/2016/12/20/Joulukinkusta%20tirisev%C3%A4st%C3%A4%20rasvasta%20valmistetaan%20biodieseli%C3%A4%20%E2%80%94%20J%C3%A4%C3%A4hdytetyn%20kinkunpaistorasvan%20voi%20kierr%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4%20Lappeenrannassakin/2016121685653/4 (Linkki) Kinkun paistorasvasta voi valmistaa biodieseliä, mutta ravintoarvon kustannuksella.

 

 

Mainokset

3 responses to “Lopullinen ratkaisu kinkun paistorasvalle

  1. Simppeli selviytymiskeitto: Perusliemen olen viime aikoina kuumentanut jostakin pussikeitosta, mihin ei tarvitse maitoa, eikä liemikuutiota. Selviytymiskeittoon sopii vaikka mexicana keittopussi tai kanakeittopussi. Kun keitto on kuuma, laitan sekaan pari pussillista pakastejuureksia. Siinä vaiheessa on hyvä lisätä hienoa merisuolaa juuresten takia, sekä vähän rouhepippuria. Pussikeittojen ohje on yleensä litralle vettä, sitä pitää lisätä pari, kolme desiä.
    Kun juurekset kypsyvät, viisi minuuttia tai risat, heittelen sekaan sopivasti paljon pieniksi silputtuja nakkeja tai lenkkimakkaran paloja. Paistettu jauhelihakin käy. Makkaroitakin olisi hyvä paistella pannulla vähäsen. Jos sipulista tykkää, sitä voi laittaa silputtuna ja pannulla vähän kuullotettuna, kuten valkosipuliakin. Muita mausteita en juuri tarvitse.
    Näkkäri käy keiton kanssa, maha ei enää tykkää ruisleivästä. Kaalikeiton tekemistä pitääkin kokeilla, hyvää kai siitä tulisi. Joulukinkun olen paistanut vain yhden kerran, kinkkua tulee muutenkin syödyksi usein leivän päällä, yleensä kauraleivän kanssa. Keitot ovat kyllä parhaita talvisia ruokia.

    Tykkää

    • Tattista vaan uudesta keitto-ohjeesta. Mitä (lenkki)makkaraan/nakkeihin tulee, niin etukäteismakuennusteeni oli huono kaalikeiton osana. Vaan ei hassumpaa, kun kokeilin. Itseasiassa metvurstikeitto oli/on ihan huippua. Jäken Tokmannilla ruokaosasto myy usein kantapaloja muutaman euron kilohintaan.
      Mitä joulukinkkuun tulee, niin sitähän näkyy usein sitten pääsiäisen edellä kaupoissa, ettei vieläkään ole liian myöhäistä (-; Jos on pakastin, niin kinkkuviipaleet itse tehtyinä ovat selvästi lihaisempia kuin useimmat kaupan laadut. Pakastimella tai pakastuslokerollakin niitä saa jaettua pitemmälle ajalle. Toki riski mies kinkun viikossa syö …

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s