Korusimput ja meren neutraloiminen


Kuva 1. Korusimput Sebastes caurinus ja Sebastes mystinus akvaarioissa. Kuvaviitteet: By Chad King (SIMoN / MBNMS) - http://www.mbnms-simon.org/other/photos/photo_info.php?photoID=1710, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1997329 ja By Stan Shebs, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=506183

Kuva 1. Korusimput Sebastes caurinus ja Sebastes mystinus akvaarioissa. Kuvaviitteet: By Chad King (SIMoN / MBNMS) – http://www.mbnms-simon.org/other/photos/photo_info.php?photoID=1710, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1997329 ja By Stan Shebs, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=506183

Hamilton ja kumppanit säätivät emäksisen merivesiakvaarion pH:ta neutraalimpaan suuntaan hiilidioksidilisäyksin ja tutkivat kahden samansukuisen korusimppulajin poikasten psykologisia ja fysiologisia muutoksia muutaman viikon ajan (Linkki). Tutkimuksen kohteena olleet kalalajit näkyvät kuvassa kuvassa 1 ja kuvissa 2 ja 3 on näkyvissä koeolosuhteita ja tuloksia. Esitän tällä erää poikkeuksellisesti tutkimuksesta kopioitua materiaalia, koska julkaisualustan tekijänoikeussäännöt sen sallivat.

Kuva 2.

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 3.

Tutkimuksessa saatiin esille se, että lajin S. caurinus (Copper rockfish englanniksi) poikaset reagoivat merkittävästi äärimmäisiin olosuhdemuutokseen ja lajin S. mystinus (Blue rockfish englanniksi) eivät reagoinee merkittävästi olosuhdemuutoksiin. Mielestäni ihan olennainen tulos, että sukulaislajit eivät suosikaan ihan samanlaisia olosuhteita.

Tutkimuksessa käytettyä ääriolosuhdetta (pCO2 2800 µatm) perusteltiin sillä, että tuollainen pitoisuus oli jo havaittu Kalifornian rannikon kumpuamisalueella. Nykyiseen ilmakehään verrattuna seitsenkertaisessa hiilidioksidipitoisuudessa ei sitten olekaan kyse ihmistekoisen hiilidioksidin suorasta vaikutuksesta, vaan esim. siitä, että bakteereille on ollut hajotettavaa materiaalia rannikolla. Kumpuava merivesihän on sinänsä ollut satoja tai tuhansia vuosia poissa ilmakehän vaikutuspiiristä.

Jos huomioidaan se, ettei tutkimuksessa kaloja seurattu sukupolvesta toiseen, tuloksien soveltaminen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymiseen on vähän huteraa S. caurinuksen osalta. Nopea hiilidioksidilisäys vaikutti lajin poikasiin, mutta vaikuttaisiko se läheskään samassa määrin useamman sukupolven kuluttua? Sen sijaan S. mystinus todennäköisesti olisi reagoimatta ilmakehän hitaaseenkin hiilidioksidimuutokseen. Näin siis varmemmalla pohjalla on se tulos, etteivät korusimput kärsi lievästä meriveden neutraloitumisesta, kuin päinvastainen voivottelu. Eihän nytkään S. caurinus kärsinyt lievästä muutoksesta.

Ettei tätäkään tutkimusta tarvitsisi leimata nollatutkimukseksi, näkisin, että sen tulokset ovat sovellettavissa kumpuamisen aiheuttamiin äkillisiin hiilidioksidipitoisuusmuutoksiin rannikoilla. Ilmastonmuutoksen tai merien pintavesien yleisen lievän neutraloitumisen (uhkakielellä happamoitumisen) vaikutuksista kaloihin tästä tutkimuksesta  tuskin voi vetää muuta johtopäätöstä kuin ettei vaikutusta ole havaittavissa.

Tutkielmaviite: Hamilton SL, Logan CA, Fennie HW, Sogard SM, Barry JP, Makukhov AD, et al. (2017) Species-Specific Responses of Juvenile Rockfish to Elevated pCO2: From Behavior to Genomics. PLoS ONE 12(1): e0169670. doi:10.1371/journal.pone.0169670

Linkkejä

http://www.newswise.com/articles/study-examines-ocean-acidification-effects-on-rockfish-a-key-ca-marine-prey-base (Linkki)  Kalifornian valtionyliopiston uutisointi tutkielmasta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/01/170105213314.htm (Linkki) Science Dailyn uutisointia. Jostain syystä Bernardi on ensimmäisenä nimenä viitteessä.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s