Toistuuko meren kohoaminen taas?


Kuva 1. Kuvaviite: CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=479979 Vihreä soikio /RJ

Kuva 1. Kuvaviite: CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=479979 (Vihreä soikio /RJ)

Australialainen C. J. Fogwill ja lukuisat kumppanit ovat tutkineet antarktisen mannerjään isotooppeja jääkauden jälkeiseltä lämpimältä kaudelta ja tulleet siihen tulokseen (Linkki), että nyt on melko vastaavanlainen tilanne, jossa kaukoyhteydet voivat aiheuttaa nopeaa merenpinnan kohoamista eteläisen mannerjäätikön vähenemisen vaikutuksesta.

Isotooppipitoisuusmittauksien osalta on luotettava, että ne ovat ilmoitetuissa virherajoissaan. Niistä tutkielmassa tehdyt päätelmät ovat jokseenkin monimutkaisia kaukoyhteyksineen ja palautteineen, mutta ehkäpä pitää luottaa myös suoritettuun vertaisarviointiin. Onhan myös olemassa Marcottin ja kumppaneiden tutkielma (LinkkiPDF), joka viittaa siihen, että globaalistikin on lämmennyt ainakin n. 11 000 vuotta sitten. Harmittavasti vaan Marcottin tutkimuksessa tarkasteluaika alkaa turhan myöhään. Kuva 1 taas kertoo, että vettä on jostain tullut meriin lisää, tai vähintäänkin merenpinta on kohonnut luokkaa 20 metriä vuosituhannessa n. 14 000 vuotta sitten.

Vähän kuin vastapainoksi voinee ottaa NASA:n Zwallyn ja kumppaneiden tutkimuksen (Linkki), jonka mukaan eteläinen mannerjäätikkö kasvaa lumisateiden vaikutuksesta kuten on tehnyt jo n. 10 000 vuotta. Tästähän kirjoitinkin reilu vuosi takaperin (Linkki). Tosin lumen kasaantuminen ei sinänsä estä jotain katastrofistista ilmiötä, pikemminkin päinvastoin.

Toisin kuin meren lämpölaajeneminen, näkisin tutkimuksessa esitetyn ilmiön tapahtuessaan kohottavan merkittävästi merenpintaa. Onko tilanne nyt sitten riittävän samanlainen kuin oli 14 000 vuotta sitten, siitä eivät tutkielman laatineet tutkijatkaan ole varmoja. Asian voinee kääntää myös ilmastopolitiikan kysymykseksi: olisivatko ihmisen 14 000 vuotta sitten kyenneet pysättämään merenpinnan kohoamisen noudattamalla parhaita nykyisiä ilmastopoliittisia ohjeita ja menettelytapoja?

Tutkielmaviite: Fogwill, C.J. et al. Antarctic ice sheet discharge driven by atmosphere-ocean feedbacks at the Last Glacial Termination. Sci. Rep. 7, 39979; doi: 10.1038/srep39979 (2017)

Linkkejä

https://www.uni-bonn.de/news/003-2017/ (Linkki) Bonnin yliopiston lehdistötiedote tutkimukesta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/01/170105123158.htm (Linkki) Science Daily uutisoi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paleoklimatologia (Linkki) Tausta-artikkeli aiheeseen liittyen.

Mainokset

8 responses to “Toistuuko meren kohoaminen taas?

  1. Kun arvailla kumminkin pitää, olisiko meriin lorahtaneilla valtavilla jäätikköjärvillä jotain tekemistä tuon jääkauden loppuihin osuneen merien kohoamisen kanssa? Nyt ei ole paljon suuria järviä mannerjäätiköiden päällä, mutta asun silti varmuuden vuoksi noin 200 metriä merenpintaa korkeammalla. Jos vaikka muapallo akselillaan jotenkin keikahtaisi.

    Tykkää

    • En nyt sitten maininnut, ettei tuon 20 metrin hyppäyksen tarvitsekaan olla jään sulamista, pelkästään ainakaan. Onpahan vaan samaan aikaan sattunut, kuin tutkielman tapahtumatkin.
      Niin eihän vara venettä kaada. Pitikin tarkistaa: Tuusulan järvi on 38 metriä merenpinnan yläpuolella ja asun sitä korkeammalla mäellä. Ei mitään hätää, jos ei globaali tsunami pääse Tanskan salmista yllättäen yli.

      Tykkää

  2. Varsin yleisesti ajatellaan että ja nyt ”tilattu” lämpeneminen tulee nostamaan merenpintaa joillakin metreillä Länsi-Antarktiksen osittaisen romahduksen ansiosta.

    Tykkää

    • Kiitos komenteistasi. Tuossa näytti siltä, että isommilla lohkoilla mannerjään määrä on pääosin kasvussa, mutta siinä niemimaalla on jokunen pieni alua, missä jään määrä vähenee.

      Tykkää

    • Tarkemmin katsottuna lukemat eivät olleetkaan per pinta-ala vaan per alue. Näin ne on summattavissa ja lopputulos on -103,1 Gt/vuosi koko mantereen massamuutokselle. Virheiden summa (äärivaihtoehto) on itseisarvoltaan vähän suurempi, 107,9 Gt/vuosi.
      Outoa on, että viittaavaat Zwallyyn, joka sai tulokseksi massan kasvun.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s