Lämpeneminen haittaa kasvitautia


Kuva 1. Deoksinivalenoli. Lähdeviite: By Panoramix303 - Oma teos, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3014736

Kuva 1. Deoksinivalenoli. Lähdeviite: By Panoramix303 – Oma teos, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3014736

Fusarium pseudograminearum -punahome aiheuttaa ruskeatyvi-nimellä kulkevaa kasvitautia vehnään. Ihmisille ja eläimille ainakin ruokahaluttomuutta ja isompina annoksina oksentelua aiheuttava kuvan 1 deoksinivalenoli on haitta-aineena tässä tapauksessa.  Tästä vesiliukoisesta yhdisteestä käytetään myös lyhennettä DON.

Craig. D. Idso on kirjoittanut katsausartikkelin lämpötilan vaikutuksesta F. pseudograminearum -homeeseen (Linkki). Parin tutkimuksen valossa tämä kasvitauti vaikuttaisi huonohkosti lämpimää kestävältä, homeen optimilämpötilan ollessa ehkä 15 °C:ssa tai alle sen.

En kuitenkaan alkaisi vielä juhlimaan. Varmaan totta, että jotkin haittaeliöt kärsivät olosuhteiden lämpenemisestä, mutta kun katsomme tropiikkiin, niin ei kaikki tauditkaan ole sieltä kokonaan sukupuuttoon kuolleet. Eri lämpötilavyöhykkeissä vain on eri vahinkoeliöt, punahomeillakin on lajien mukaan vaihtelevia optimilämpötiloja (Linkki). Todennäköisesti kuitenkin riittävän kuuma ja kuivahko ilmasto on haitaksi ruskeatyvitaudille ja yleisemminkin homeille.

Toisaaltahan on totta myös se, että ilmastonmuutoksen odotettavista haitoista uutisoidaan usein yksipuolisen valikoiden. Monesti hyötyjä ei mainita ollenkaan. Esimerkkinä tästä kysyn vain, milloin olet nähnyt El Niño -uutisointia, missä tämän ilmiön hyödyt ovat esillä? Tässä suhteessa Idson viitattu artikkeli täyttää tehtävänsä. Mahdollisesta ilmastonlämpenemisen jatkumisesta olisi myös erinäisiä hyötyjä odotettavissa. Kukahan saisi minut vakuuttuneeksi, että sekä hyödyt että haitat ovat yhtä tarkkaan kartoitettuja?

 

Linkkejä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Punahomeet (Linkki) Artikkeli punahomeista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Deoksinivalenoli (Linkki) Artikkeli DON:ista. Tekstissä mainittu kiehumispiste (151 °C) on väärä, tarkoittaa sulamispistettä.

Huomautus

Blogini linkkipalstalle tekstistä oikealla on lisätty muutamia uusia linkkejä.

4 responses to “Lämpeneminen haittaa kasvitautia

  1. Jutussa sanotaan: ”En kuitenkaan alkaisi vielä juhlimaan. Varmaan totta, että jotkin haittaeliöt kärsivät olosuhteiden lämpenemisestä, mutta kun katsomme tropiikkiin, niin ei kaikki tauditkaan ole sieltä kokonaan sukupuuttoon kuolleet.”

    Oletpa tosi varovainen, taas, vai haluatko olla vain korrekti. Eipä tarvitse paljon luontotietoa tuntea, kun tietää, että lämmön edut on vähintäänkin kymmenkertaiset kylmän etuihin nähden.

    Eli minä tiivistäisin jopa jopa näin: Yhtä pientä lisälämmön tuomaa haittaa kompensoin kymmenen suurta hyötyä. Taisi tulla jo toisen ellei jopa kolmannen kertaluokan väite :-). Jos ei kymmenjärjestelmässä, niin ainakin kaksijärjestelmässä :—-)

    Mutta uutisointi on mitä on. Aina pitää etsiä ne haitat. Miksi ihmeessä? Elinkeinonko vuoksi?

    Vaihdetaan vaikka ihmiskuntaan. kannatammeko koulutuksen lisäämistä. Mutta koulutuksen lisääminen aiheuttaa, että lukutaitoisia ja niitä jotka pystyvät tekemään pommin, on entistä enemmän. Ja tehokkaitakin pommeja. Tunnetun historian mukaan pommiporukat on olleet väestöönsä nähden ihan koulutettuja.

    Greenpeace-klaanin ilmastomuutos ja luonto uutisoijien logiikan mukaan varmaan lukutaito ja sen leviäminen on paha maailman muutos? Kuin kuin lämpeneminenkin on?

    Tykkää

    • Kiitos kommentistasi.
      Ehkä olin ylivarovainen, enkä suhteuttanut tautimäärää tropiikissa sen monimuotoisuuteen. Grönlannin jäätiköllähän eivät taudit viihdy.
      Vältin nyt kumminkin sen, etten olettaisi ilmastovyöhykkeen jonkin alueen säilyttävän muuttumattoman eliöstönsä, jos lämpötila kohoaa. Sehän tarkoittaa tropiikin leviämistä ja vyöhykkeiden siirtymistäkin. Tällöin pelkkä lämpötilamuutoksen pohjalta päättely yhden eliön osalta ei anna kokonaiskuvaa. Toiset muuttavat, toiset muuttuvat.

      Tykkää

      • Aivan, niinhän se on, ei eliöstö pysy samana kun lämpötila kohoaa tai muutkin ehdot muuttuu.

        Grööni-jäätiköllä on hyvin vähän elämää.
        Kun Lapista jäätikkö suli 10k vuotta sitten, elämää alkoi esiintyä.
        Kukkeimmillaan n 8k vuotta sitten kenties.

        Etelä Suomessa on moninaisempia elämänmuotoja kuin kylmemmässä Lapissa, vaikka olisikin Lappi karuudessaan kaunis ja niin romanttinen poropaimenineen.

        Kas, Ranska on vielä lämpimämpi ja mukavampi vaikka siellä onkin erilaiset eliöstöt ja eliöstön loiset ja taudit. Niin ne vaan pärjää siellä kymmenkertaisella väestöllä.

        Jaava se vasta lämmin paikka on, Koko saari sadan miljoonan ihmisen kanssa yhtä tiheään asuttu kuin Helsingin elintasokaupunki. Vaikka on taas mitä moninaisempia haittaeliöitä, myrskyjä, aktiivisia tulivuoria. Ja lisäksi pilvin pimein monipuolista kukkeaa luontoa loiseen ja tauteineen.

        Mutta se oli luontoa. Toinen kysymys on se, onko Surabajan yliopisto yhtä hyvä kuin Helsingin tai miten Jaavan koulut, Kela, lääkehuolto ja demokratia toimii.

        PS. Liitin kommentin tähän vastaukseksi uudestaan, että se näkyisi oikein jatkokommenttina. Voit poistaa sen väärän paikan kommentin.

        Tykkää

  2. Aivan, niinhän se on, ei eliöstö pysy samana kun lämpötila kohoaa tai muutkin ehdot muuttuu.

    Grööni-jäätiköllä on hyvin vähän elämää.
    Kun Lapista jäätikkö suli 10k vuotta sitten, elämää alkoi esiintyä.
    Kukkeimmillaan n 8k vuotta sitten kenties.

    Etelä Suomessa on moninaisempia elämänmuotoja kuin kylmemmässä Lapissa, vaikka olisikin Lappi karuudessaan kaunis ja niin romanttinen poropaimenineen.

    Kas, Ranska on vielä lämpimämpi ja mukavampi vaikka siellä onkin erilaiset eliöstöt ja eliöstön loiset ja taudit. Niin ne vaan pärjää siellä kymmenkertaisella väestöllä.

    Jaava se vasta lämmin paikka on, Koko saari sadan miljoonan ihmisen kanssa yhtä tiheään asuttu kuin Helsingin elintasokaupunki. Vaikka on taas mitä moninaisempia haittaeliöitä, myrskyjä, aktiivisia tulivuoria. Ja lisäksi pilvin pimein monipuolista kukkeaa luontoa loiseen ja tauteineen.

    Mutta se oli luontoa. Toinen kysymys on se, onko Surabajan yliopisto yhtä hyvä kuin Helsingin tai miten Jaavan koulut, Kela, lääkehuolto ja demokratia toimii.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s