Miten lämmintä aiemmin oli?

Kuva 1. Eräs esitys maapallon ilmastohistoriasta. Huomaa logaritminen aika-akseli. Kopiolähde: http://www.c3headlines.com/temperature-charts-historical-proxies.html

WUWT-sivuston Anthony Watts on löytänyt tuoreen paleoklimatologisen tutkimuksen (Linkki), joka viittaa siihen, että holoseenin aikaan oli parhaimmillaan lämpimämpää kuin nykyään, ainakin yhdessä järvessä Kanadan pohjoisosissa. Nykyisen ilmastonmuutoksen kannalta olennaista lieneekin, miten laajalle lämmin on tuolloin ulottunut. Että lämmitys olisi keskittynyt vain yhteen tai kahteen järveen Kanadassa, se vaatisi jotain kapearajaista lisälämmön lähdettä, kuten vulkaanista toimintaa tai vaikkapa Golf-virran täysin erilaista kulkua vastoin maapallon pyörimissuuntaa. Näin voisikin ajatella, että todistustaakka kaatuu niille, jotka väittävät lämpimän alueen olleet kovin rajallinen. Lisätodisteena tuon aikakauden laajalle lämpimälle vyöhykkeelle voinee pitää samaan aikaan selvästi ylemmäksi ja pohjoisemmaksi yltänyttä puurajaa Suomessa.  Kanada ja Suomi ei ole vielä koko maapallo, mutta kattavathan nämä havainnot jo koko atlanttisen pohjoiskalotti pohjoiskalotin. Todistetusti lämmin alue on sikseen laaja, että jos muualla on ollut keskimääräinen lämpötila, on globaali lämpötila ollut jo vähän korkeampi. On myös hyvin mahdollista, että kohonnut lämpötila on ulottunut suurimpaan osaan maapalloa.

Sama todistustaakan siirto sopii myös siihen, että sekä metsäraja että viitatun tutkimuksen fossiiliaineisto kertovat kesän lämpimyydestä, eivät juurikaan talven pakkasista. Jos kesät ovat olleet nykyistä lämpimämpiä, ei voi olettaa talvien olleen nykyistä kylmempiä, ellei sitä tukevaa havaintoaineistoa ole.

Kuva 2. Metsäraja Lapissa on ollut korkeammalla lämpimämpään aikaan. Lähde: Mauri Timonen, http://lustiag.pp.fi/

Kuvassa 1 on eräs esitys maapallon ilmastohistoriasta lämpötilan ja hiilidioksidin osalta. Siitä päätellen elämme nyt todellakin jääkausien välistä viileää jaksoa, jolle tyypillisesti CO2-pitoisuus on ollut lähellä elinkelpoisuusminimiä. Viitatun tutkimuksen lämpötilamaksimi vaikuttaa varsin vaatimattomalta parempien aikojen lämpötiloihin verrattuna. Maapallon ilmaston lämpötilalla vaikuttaisi myös olevan jokin kohoamista rajoittava termostaatti, koska ylimmät arvot ovat melko tasan samassa lämpötilassa. Tuo termostaatti selittäisi ehkä senkin, miksei maapallon ilmasto ole koskaan karannut venusmaiseen tilaan, eikä karanne tulevaisuudessakaan.

Varsin uskottavasti aiemmin on ollut lämpimämpää, vaikkei samaan aikaan olisikaan hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä ollut nykyistä korkeampi. On mahdollista, että ihmisen hiilidioksidipäästöjen ansiosta vältymme suurimmasta osasta uutta pienoisjääkautta tulevina vuosikymmeninä. Runsaamman hiilidioksidipitoisuuden ja lämpimämmän ilmaston seurauksena olisimme lopulta menossa kohti maapallon normaalimpaa ekologista tilaa, kohti kukoistavampaa maata. Tällöin jäätiköitä hiljakseen sulaisi ja tämä aiheuttaisi mahdollisesti joitakin sopeutumistoimia vuosisatojen aikajänteellä, esimerkiksi rannikkokaupunkien korottamistarvetta.

Näiden valoisien tulevaisuuskuvien kera voinen toivottaa iloista pääsiäistä kaikille.

Linkkejä

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10933-009-9326-7 (Linkki)  Fortinin ja Gajewskin aiempi tutkielma samasta aiheesta

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/LC_Uitto12sf.pdf (LinkkiPDF) Mauri Timosen päivitetty esitelmä.