Ratkesiko ikiroudan uhka haastattelulla?


Kuva 1. Hiilidioksidi ilmakehässä eri kuukausina.

Kuva 1. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä eri kuukausina Nasan mallintamana.

Aika äskettäin kirjoittelin blogiartikkelin, jonka pääsisältö oli, ettei ikiroudasta vapautuvien ilmakehän lämpöeristekaasujen, eli ns. kasvihuonekaasujen uhkaa kannata pelätä. Olen edelleen tällä kannalla, mutta kun menin joskus blogiesittelyyni kirjoittamaan, että blogissani on ripaus tasapuolisuutta, niin tässä sitä nyt ehkä on. Science Daily uutisoi juuri ennen pääsiäistä (Linkki), että ”Biomassa korvaa vähän tai ei yhtään ikiroudan hiilipäästöistä”.  Tutkielman otsikko on samansuuntainen (Linkki), siinä vain eriteltiin päästölähteet: maaperä, joet ja maastopalot ja lisätään tärkeä tieto otsikon loppuun: asiantuntija-arvio.

Artikkelissa kerrotaan, että ikiroudan sulamiselle ei ole kovin luotettavia malleja. Tämän korvaamiseksi on n. 98:lta alan tutkijalta kysytty arviota ikiroudan sulamisen hiilipäästöistä. Arvion tulos on, ettei kasvipeite ja sen kasvu merkittävästi ehkäise hiilipäästöjä. Toki artikkelissa sentään mainitaan, että päinvastaisiakin oikeita tutkimustuloksia on saatu.

Mitä tähän pitäisi sanoa? Voisin kuvitella, että poliittinen päätöksentekijä joutuu ottamaan tuon artikkelin melko tosissaan. Ja veikkaan, että siksi se on laadittukin. Sen lisäksi artikkelin tulos kuvannee kohtuullisesti tundran ja havumetsävyöhykkeen maaperän tutkijoiden vallitsevia näkemyksiä. Tieteen enemmistönäkemys ei ole aina oikeassa, mutta etukäteen on maallikon vaikea tietää, milloin yksittäinen Einstein on oikeassa ja konsensushenkiset sata saksalaisfyysikkoa väärässä.

Eräs iso kaasupäästöjen lähde havumetsissä on metsäpalot, tämä käy ilmi artikkelistakin. Tältä osin päästöjä voinee keinotekoisesti vähentääkin, niin luonnollisia kuin ne olisivatkin. Käytännössä siis paloaukea maastotyyppinä vähenisi, joka voinee olla pois luonnon monimuotoisuudesta. Ikiroudan alueellahan ei kasva puita, joten vasta sulaneen alueen metsittyminen mahdollistaa metsäpalot noilla alueilla. Muuten maastopalot tuottavat paljon vähäisemmät kaasupäästöt, joten tässä on merkittävä päästöjen lisäysuhka kyseessä.

Pienenä ihmettelynä: Artikkelin tekijäluettelossa on 100 nimeä ja tekstissä mainitaan, että otos oli 98 asiantuntijaa. Onko kaksi kirjoittajaa otettu mukaan ilman itsensä haastattelua, vai miten?

Kuvaan 1 olen kaapannut pari ruutua Nasan mallinnusvideolta, joka esittää hiilidioksidipitoisuuden vaihtelua ilmakehässä vuonna 2006. Jos kuvasta katsoo karttaprojektion suurentamaa pohjoista aluetta, niin kasvukauden lopulla hiilidioksidipitoisuus on minimissään ja kohoaa sitten myös loppusyksyllä. Talvi vähentää näitä luontaisia CO2-päästöjä, jotka saavuttavat vuosihuippunsa ilmakehässä toukokuussa. Ajallisesti pitänee ottaa huomioon, että kun Nasa mallintaa koko ilmakehää, esimerkiksi joulukuun ruudussa näkyy muutaman edellisen kuukaudenkin  päästöt, jotka ovat kohonneet ja siirtyneet tuulten mukana. Huomionarvoisaa lienee myös se, ettei pohjoisnavalla sijaitsevaa teollisuutta syytetä joulukuisista päästöistä. Itse asiassa teollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat niin vähäisiä, että niitä on vaikea löytää Nasan videolta.

Ikiroutaan ja viitattuun artikkeliin liittyen kuva 1 antaa jonkinlaista taustaa. Mätänemisen ja metsäpalojen päästöt ovat toisessa vaakakupissa ja yhteyttämisen hiilinielu toisessa. Itse käytän mallina Suomea, joka sijaitsee yhtä pohjoisessa kuin ikiroutavyöhykkeen sulamisuhattu alue pääosin. Täällä kevään ja syksyn mätänemisjaksot jäävät kasvukauden  jalkoihin ja Suomen metsät ja suot toimivat hiilinieluina satunnaisista metsäpaloista huolimatta. Jostain syystä iso osa asiantuntijoista ei ainakaan vielä ole kanssani samaa mieltä, vaan näyttäisi ajattelevan, että tundran metsittyminen menee toisin. Lisätutkimuksen rahoittamista en olisi estämässä.

Linkkejä

http://www.theweathernetwork.com/insider-insights/articles/watch-the-northern-hemisphere-disappear-under-a-swirling-blanket-of-carbon-dioxide/40170/ (Linkki) Meteorologin blogiartikkeli CO2:n vuosirytmistä.

http://svs.gsfc.nasa.gov/cgi-bin/details.cgi?aid=11719 (Linkki) Nasan video, jossa mallinnettu hiilidioksidin esiintymistä vuoden aikana ilmakehässä. Löytyy myös Youtubesta. Kuvan 1 lähde.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/sulava-ikirouta-vapauttaa-ilmakeh%C3%A4%C3%A4n-hiilt%C3%A4-kasvillisuus-voi-jopa-v%C3%A4het%C3%A4-1.141852 (Linkki) Maaseudun tulevaisuus on huomioinut tutkielman, jonka laatijoina oli muutama suomalainenkin.

3 responses to “Ratkesiko ikiroudan uhka haastattelulla?

  1. Metsän kasvu takaisin tasapainotilaan sitoo lopultakin vain yhtä paljon hiiltä, kuin se aikanaan palaessaan vapautti. Ainoa asia, joka voi rajatta sitoa hiiltä, on kasvava suo.

    Tykkää

    • Kiitos kommenteistasi!

      Ainakin Suomessa metsät ovat paremminkin puupeltoja. Niistä siis korjaan satoa. Hiilidioksidin kiertonopeuden maksimaalisen hidastamisen nimissä nuorehkot rungot kannattaisi ehkä työntää jollain laitteella suon pohjaan. Hiilianeilla kannattavaksi?

      Totta tietenkin, että suo sitoo melko rajatta hiiltä ilman ihmisen puuttumista asiaan. Kyse varmaan siitäkin, miten ikiroudan sulamisen jälkeen rahkasammal kasvaa. Jos maasto on tasaista ja vetistä, kuten ikirouta-alueella paljolti on, niin miksei kasvaisi ilman routaakin?

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s