Ilmastonmuutos: vihanta viihtyy ja viini maistuu paremmalle


Kuva 1. Esimerkki kasvien reagoinnista hiilidioksidin muutokseen vasemmalla ja lämpötilanmuutokseen oikealla. Lähde: Brun (2002)

Kuva 1. Esimerkki kasvien reagoinnista hiilidioksidin muutokseen vasemmalla ja nopeaan lämpötilanmuutokseen oikealla. Lähde: Bruhn (2002)

Eräs piirre ilmastonmuutosuutisoinnissa on mielestäni se, että haitalliseksi uskotut muutokset saavat paljon enemmän palstatilaa kuin ilmastonmuutoksen hyödylliseksi havaittavat ominaisuudet. Tämä vinous voinee vaikuttaa aina tutkimusasetelmiin asti, jolloin pääpaino on haittojen etsimisessä, eikä hyödyllisyyden havainnoinnissa. Lopputuloksena sitten on päättäjien ja yleisön vino asenne ilmastonmuutokseen, jolloin tietenkin seurauksena on myös vääriä tai väärinmitoitettuja toimia. Tässä blogissani pyrin mm. oikaisemaan tätä vinoutta asiapohjaisesti ja tutkimuksiin nojautuen.

Tieteessä on vallinnut harhainen käsitys, että kasvilehtien hengitys yleisesti kiihtyy eksponentiaalisesti, kun lämpötila kohoaa. Tämä harhaisuus on ollut mukana myös ilmastomalleissa. Nyt uudemmat tutkimukset viittaavatkin siihen (Linkki), että luonnossa elävien kasvien hengitys yleisesti ei kiihdy lämpötilan funktiona (Linkki). Kuvassa 1 oikealla puolen on tieteessä ja ilmastomalleissa käytetty harhainen käsitys selkeästi nähtävissä. Mistähän virhe johtuu? Olisiko juuri tuolla tutkitulla yksittäisellä kasvilajilla tuollainen erikoinen ominaisuus? Mittaus on joka tapauksessa suoritettu eri lämpötiloissa varsin nopeassa tahdissa, jolloin kasvi ei ole ilmeisestikään ehtinyt sopeutua lämpötilan muutokseen. Varsinaisia mittaustuloksia en tässäkään tapauksessa epäile väärennetyiksi.

Se, että ilmastomallien laatijat ovat nielleet tämän kasvien hengitysharhan, on sitäkin typerämpää, kun tropiikin oleva runsas kasvipeite todistaa, että kuumassa kasvit kasvavat hyvin. Jos vaikka yksittäisellä viileän alueen kasvilla hengitys olisikin kiihtynyt kasvua estävässä mitassa, ajan kanssa lämpimämmän alueen kasvit olisivat syrjäyttäneet moisen huohottajan, eikä ilmaston muutoksen aikajänteellä olisi mitään isompaa muutosta tapahtunut. Typeryydestä ei kukaan ole sanonut, että se olisi itseään korjaavaa. Toivotaan, että edes tiede olisi sitä, mutta maalaisjärjen unohtaminen näyttäisi tuottava kalliita virheitä ennen kuin ne korjaukset ehtivät mukaan.

En malta olla esittämättä paria aihetta sivuavaa yksityiskohtaa, joihin tähän asiaan tutustuessani törmäsin. Ensiksikin, kasvien hengityksen tuottama hiilidioksidi on 50%:n luokkaa yhteyttämisen sitomasta hiilidioksidista. Siis mielestäni yllättävän suurta.  Toisena yksityiskohtana on sitten kuvan 1 vasemman puolen tekstissä mainittu alaraja, jossa kasvien yhteyttäminen lakkaa. Arvoksi on annettu 75 ppm.

Kuva 2. Kolmen muuttujan vaikutus kasvien elintoimintoihin. Lähde: Bruhn (2002)

Kuva 2. Kolmen muuttujan vaikutus kasvien elintoimintoihin. Lähde: Bruhn (2002)

Ettei väitöskirjan tekijä Bruhn joutuisi huonompaan valoon kuin on kohtuullista, esitän vielä toisen kuvan hänen väitöskirjastaan. Kuvassa 2 näkyy (napsautuksen jälkeen), että lämpötilan kohottaminen lisää myös yhteyttämistä, joskin vaikutus kokonaissidontaan esitetään vaihtelevana.

Viinistä

Vaikka oman kokemukseni mukaan minussa menee viini hukkaan, sitä enemmän mitä laadukkaammasta viinistä on kyse, niin joka tapauksessa nyt sitä parempaa viiniä on runsaammin tarjolla ilmastonmuutoksen ansiosta (Linkki). Tämä lienee niin kova isku viiniä lipittäville ilmastopelottelijoille, että uutista on täytynyt yrittää sekoittaa (Linkki). Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttama parannus onkin pakko myöntää, voi aina yrittää esittää, että liian paljon hyvää onkin pahaksi.

Lopuksi

Tässä artikkelissa tuli mielestäni esille se, että ainakin osa ilmastotieteeseen ja -malleihin pohjaavasta ilmastopelotteluista perustuu harhoihin ja että myönteistäkin ilmastonmuutoskehitystä on nähtävissä. Koska kylmä on pahasta ja lämmin hyväksi ihmiselle, niin uudeksi ilmastouhkaksi voineekin nähdä sen, että ilmakehän lämpötila kääntyisi nykyisen El Niño -kauden jälkeen lasku-uralle. Tähän aiheeseen palannen vielä tulevaisuudessa.

Linkkejä

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/03/160321195039.htm (Linkki) Science Dailyn uutisointia Heskelin ja kumppaneiden tutkimuksesta. Globaalisti ei havaittu mitään eksponentiaalista hengityksen kiihtymistä kasveilla lämpötilan kohotessa.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/03/160317094740.htm (Linkki) Science Dailyn uutisointia Reichin ja kumppaneiden tutkimuksesta. Puut sopeutuvat lämpötilan muutokseen kiihdyttämättä hengitystään.

http://www.jstor.org/stable/pdf/1941808.pdf (LinkkiPDF) Kasvien ylläpitokulujen matematisointia vuodelta 1991 ilmastonmuutos huomioiden. Lämpeneminen edistää mm. entsyymitoimintaa. Sivusto voi vaati sääntöjen hyväksyntää.

http://www.iaea.org/inis/collection/NCLCollectionStore/_Public/33/045/33045414.pdf (LinkkiPDF) Kokoelma tanskalaisia kasvien hengitystutkimuksia, Dan Bruhnin väitöskirjatyö vuodelta 2002.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s