Lovejoyn isku – vastaus 3


Kuva 1. Kolme keskenään korreloivaa muuttujaa. Vain auringon säteilyvoimakkuus on varmasti riippumaton muista.

Kuva 1. Kolme keskenään korreloivaa muuttujaa. Vain auringon säteilyvoimakkuus on varmasti riippumaton muista.

Professori Lovejoy on julkaisut artikkelin, jossa hän väittää ilmastoväittelyn olevan ohi. Tämä on kolmas ja viimeinen osa tuon pommin purkamistani. Ensimmäisessä osassa lähinnä esittelin väittämän ja tutkailin, olisiko valitulla aikavälillä merkitystä. Ei vaikuttanut olevan. Toisessa osassa käsittelin mahdollisuuden, että Lovejoyn saama kulmakerroin esiintyisi ihmistekoisista päästöistä riippumatta. Ei se ainakaan mikään universaali vakio ole, eikä vastaavaa esiintynyt parissa vertailukohteessa. Toisaalta satelliittilämpötilamittauksetkaan eivät tuottanee täysin poikkeavaa arvoa maanpintamittauksiin verrattuna.

Nyt olen kahlaillut läpi kohtaisesti kommentteja ja linkkejä tähän aiheeseen ja Lovejoyhin liittyen. Asiaa on paljon, niin että pyrin tähän vain tiivistämään uskoakseni olennaisimmat asiat.

Lovejoyn plussat

  • Hän ohittaa perinteiset ilmastomallit ja esittää yksinkertaisen, kokeellishavaintopohjaisen ennustekuvaajan. Tämä helpottaa asioiden tarkistamista.
  • Hänen kuvaajansa on periaatteessa falsifoitavissa havainnoin, esim. jos ”luonnollinen vaihtelu” karkaa esitetyistä rajoista.
  • Hän antaa selityksen paussille luonnollisena vaihteluna.
  • Hänen käyränsä kattaa miltei koko teollistumisajan.
  • Hänen kuvaajansa määrittää ”tehollisen ilmastoherkkyyden”.

Lovejoyn miinukset

  • Hän kaataa kaiken pitkäkestoisen lämpötilamuutoksen ihmisperäisen hiilidioksidin piikkiin. Jopa IPCC antaa alempia tasapainotilan ilmastoherkkyysarvoja, joita käyttämällä tilaa jäisi vaikkapa pienoisjääkaudesta toipumisen pitkäkestoiselle vaikutukselle. Tämä tilanjättö antaisikin aivan eri prosenttilukemat luontaiselle ja ihmistekoiselle lämpenemiselle tai niiden todennäköisyyksille. Jääkauden lämpenemisjaksolta saatava erilainen kulmakerroin korostaa, ettei korrelaatio vielä takaa CO2-vaikutuksen puhtautta. Vrt. myös kuva 1. Tämä puute on ymmärrettävissä vain sen valossa, että hänen tarkoituksiinsa sopii kaikki tai ei mitään -periaate tässä kohtaa.
  • Huomioiden mm. 1800-luvun ja aiemman globaalin keskilämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden epämääräisyys, hänen ilmoittamansa tarkkuudet saattavat olla liioittelua.
  • Hän myöntää, että suurempiakin luontaisia vaihteluja on esiintynyt kuin mitä hänen jäännösvaihtelussaan näkyy, mutta että ne ovat olleet hitaampia. Kuitenkin merkkejä nopeammistakin vaihteluista löytyy epäsuorien määritysten osalta.
  • Hän pitää kaikkia luontaisia vaihteluja satunnaisina eikä huomioi syklisyyttä.
  • Auringon säteilyvoimakkuuden muutoksia ei ole tarkasteltu erikseen. Vaikka vaihtelut ovat promilletasolla, niiden teholukema on ihmisperäisten ilmastopakotteiden luokkaa. Ks.  myös kuva 1.
  • Sulfaattipäästöt jätetty huomioimatta. Nämä tosin saattavat ajoittain kompensoida muita Lovejoyn epätarkkuuksia.

 

Oma nykyinen ilmastohypoteesini on, että pitkäkestoiset merien sykliset vaihtelut ja auringon pilkkujaksojen vaimeneminen sattuvat siten päällekkäin, että nykyisen el Niñon loputtua alkaa jäähtymisjakso. Se olisi voinut jo alkaa aiemmikin, mutta ihmistekoisten sulfaattipäästöjen väheneminen on aiheuttanut lämpötilan kohoamista verrattuna vapaamman saastutuksen aikoihin. Ihmistekoiset sulfaatit koko Lovejoyn tarkastelujaksolla voivat näkyä ”luontaisena” vaihtelunakin, mutta käytännössä ovat alentamassa hänen saamaansa ilmastoherkkyysarvoa verrattuna siihen, että hiili olisikin poltettu rikki täysin poistaen koko historian ajan.

Lopuksi

Fyysikon virittämän pommin purkaminen jäi mielestäni vähän vaiheiseen, mutta vähintäänkin sytyttimen kelloa sain kierettyä pitemmälle viiveelle. Jos edellä kuvaamani lämpöpaussin jatkuminen tai kääntyminen viilenemiseen ei alkaisikaan, niin oma hypoteesini joutuisi romukoppaan, mutta Lovejoyn väittämät vahvistuisivat. Eikä tämän ratkeamiseen tarvitse odottaa sataa vuotta, vaan ainoastaan kolme ja kolmetoista. Siis jos kolmen vuoden päästä (vuonna 2018) ei ole viileämpää kuin vuonna 2005, niin olin väärässä. Jos  kolmentoista vuoden ajan (vuoden 2028 loppuun) on viileämpää kuin vuonna 2005, Lovejoy oli väärässä. Tällöin nimittäin paussi on kestänyt jo reilusti ilmastotieteen vähimmäisajan, 30 vuotta.

En mene lyömään vetoa.

Linkkejä

http://www.physics.mcgill.ca/~gang/eprints/eprintLovejoy/neweprint/Anthro.climate.dynamics.13.3.14.pdf (LinkkiPDF) Lovejoy 2014 esiversiona.

http://wattsupwiththat.com/2014/04/27/a-geological-perspective-on-lovejoys-99-solution/ (Linkki) Laadukkaan maltillista kritiikkiä, jossa esitetään, että luonnollinen vaihtelu voi selittää osan.

http://wattsupwiththat.com/2014/04/11/lovejoys-99-confidence-vs-measurement-uncertainty/ (Linkki) Moncktonin maltitonta kritiikkiä Lovejoyn vuoden 2014 artikkeliin.

http://wattsupwiththat.com/2014/04/23/the-empire-of-the-viscount-strikes-back/ (Linkki) Moncktonin maltillisempia lisäperusteita.

http://www.yaleclimateconnections.org/2008/06/common-climate-misconceptions-why-reducing-sulfate-aerosol-emissions-complicates-efforts-to-moderate-climate-change/ (Linkki) Artikkeli ihmistekoisista sulfaateista ilmastonmuutoksessa.

https://www.bas.ac.uk/data/our-data/publication/ice-cores-and-climate-change/ (Linkki) Maininta yli 10 asteen lämpenemisestä 40 vuoden aikana.

http://www.pnas.org/content/94/16/8370.full.pdf (LinkkiPDF) Kuvan 1 koko artikkeli.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s