Köyhdyttääkö hiilidioksidi ravintomme?


Kuva 1. Calvinin kierto ja yksi sen entsyymeistä.

Kuva 1. Calvinin kierto ja yksi sen entsyymeistä. Lähde: Wikipedia

Uuden tutkimuksen mukaan C3-yhteyttämistä käyttävät ravintokasvit köyhtyvät sinkin ja raudan suhteen, mikäli ne kasvatetaan runsaammassa hiilidioksidipitoisuudessa (Linkki1). Naturessa julkaistun tutkimuksen otsikkokin on uhkakuvaa lietsova: Lisääntyvä CO2 uhkaa ihmisten ravitsemusta. Samaa uhkapainotteisuutta esiintyy sitten tämän Samuel S. Myersin ja kumppaneiden tutkimuksen uutisoinnissa mm. Science Dailyssa ja BBC:ssä (Linkki2, Linkki3). ”Mahdollisesti suurin terveysuhka ilmastonmuutoksesta” pelottelee tri Samuel Myers ja höystää pelotteluaan sillä olkiukolla, että syömällä enemmän sairaaloinen ylipainoisuus ja aineenvaihduntasairaudet väijyvät kuukausien sisällä.

Mistä tässä on kyse?  Ensiksikin kuva 1 kertonee, että yhteyttäminen on monimutkainen prosessi, eikä tässä mennä siihen sen syvällisemmin. Aiheen kannalta olennaisin ero C3- ja C4-yhteyttämisen välillä paljastuu myös Science Dailyn artikkelista, sillä C4-yhteyttäjät eivät hyödy hiilidioksidin lisäyksestä samassa määrin kuin C3-yhteyttäjät.

Tottakait tutkimuksen faktat ovat oikeansuuntaiset, näin uskon. Johtopäätöksissä vaan ovat turhaa tutkimuksen tärkeyden korostusta, pelottelua ja ehkä osin harhautustakin. Erityisesti kiinnittää huomiota se, ettei missään tutkimuksen uutsisoinnissa mainita satoisuuden lisääntymistä C3-kasveilla hiilidioksidin lisääntyessä. Tämähän on kuitenkin kasvihuoneissa vakiomenetelmä sadon suurentamiseksi. Tutkimus ilmoittaa sinkin ja raudan pitoisuudet, ei niiden kokonaismäärää. Jos lannoituksella ei huolehdita mikroravinteista, on varsin uskottavaa, että lisääntyneen yhteyttämisen tuottamien hiilihydraattien lisäys jyvissä laimentaa hivenaineiden osuutta.

Sinkin ja muiden hivenaineiden vähäisyys keinolannoitetuissa viljatuotteissa on tunnettu ongelma(Linkki4) ja siihen on olemassa myös toimiva ratkaisu: hivenainelannoitus(Linkki5). Jos esillä olevan tutkimuksen tekijät olisivat vaivautuneet lannoittamaan oikein, tulokset olisivat todennäköisesti olleet paljon paremmat ravitsemuksellisesti. Nyt tulokset kertonevat vain yhden mahdollisen lopputuloksen, jos hiilidioksidin aiheuttamaan satotason kasvuun ei osata oikein varautua.

Jäädäänpä odottelemaan tämän ilmastoravitsemuspelottelun uutisointia Suomessa. Lisäilen komenttiosioon löytämiäni linkkejä, vaan saapihan niitä lukijatkin toimittaa. Jos et ole aiemmin kommentoinut, niin komenttisi joutuu hyväksyntäkierrokselle, vaan parin kommenttikerran jälkeen ne näkyvät välittömästi.

Advertisements

9 responses to “Köyhdyttääkö hiilidioksidi ravintomme?

  1. Jotain tällaista oli odotettavissa. Todellakaan sitä hiilidioksidin lannoitevaikutusta ei uutisissa näy.

    Onkohan elintarvikevirasto todennut, että kasvihuoneissa kasvatettujen kurkkujen rautapitoisuus on huono? Suomessa taidetaan kesälläkin samoja kurkkuja kasvattaa vain kasvihuoneissa, jos olen oikein ymmärtänyt, lämmitystarve vaan loppuu, entä hiilidiksidin lisäys, tehdäänkö sitä, kun minusta siellä on kesäisin avoimien ovien päivät?

    Tykkää

  2. A short abstract in english:
    A blog about study of Samuel Myers et all (2014) where results tell that C3 grains have lower concentrations of zinc and iron with elevated atmospheric CO2.
    There is no mention about the yield increase but I suggest that is explanation with missing zinc fertilizer.

    Tykkää

  3. Myers tutkimus on erittäin huonolaatuista, tutkimus kattaa vain pieni määrä kasveja. On epäselvää, miksi vain rautaa ja sinkkiä lasku … Näitkö heidän taulukon tiedot 4? Hyvin outoa.
    Toinen tutkimus osoittaa kaikkia mineraaleja laskuun. Se on monta kertaa tarkempi kuin Myers julkaistaan.
    http://elifesciences.org/content/3/e02245

    Tykkää

    • Kiitos kommentista!
      Linkitetty Irakli Loladzen tutkimus antaa samansuuntaisen tuloksen, mutta kaikilla mineraaleilla. Siellä on muutama poikkeava alkuaine (N, Mn), mutta pääsääntöisesti vajaus on samaa suuruusluokkaa kuin hiilen (C) lisäys. Tämä sopisi hyvin siihen yksinkertaiseen oletukseen, että hiilidioksidi lisää kasveissa hiilihydraattien määrää.
      Ehdottamani hivenainelannoitus sopinee suurimpaan osaan ongelmaa.
      Kun Loaladzen tutkimus sanoo mitatun syötävää osaa kasvin kudoksesta, eräs artikkelistani poisjäänyt mahdollinen virhelähde on vesipitoisuus. Jos mittaukset olisi suoritettu kuiva-aineesta, mineraalikato olisi voinut olla vähäisempi.

      Translation to english:
      Thank you for your comment!
      Linked Irakli Loladzen study gives a similar result, but for all minerals. There are a few elements that differ (N, Mn) but as a rule, the shortfall is of the same order of magnitude as carbon (C) increase. This would fit well on the simple assumption that increasing carbon dioxide increases the amount of carbohydrates in plants.
      I propose a trace mineral fertilizers which could fit the largest part of the problem.
      When Loaladzen research says the measured edible part of the plant tissue, one possible source of error is the water content. This was left out of my article. If the measurements have been carried out in the dry matter, mineral deficiency could have been lower.

      Tykkää

    • Jatkoa edelliseen
      ”Näitkö heidän taulukon tiedot 4?”
      Näin vasta nyt. Tässä on näkyvissä isompia eroja näiden kahden tutkimuksen välillä. Myers on saanut joillekin mineraaleille kohonneita pitoisuuksia CO2-lisäyksellä, jotka tiedot ymmärrettävästi on jättänyt pois varsinaisesta julkaisusta.
      Näissä kahdessa tutkimuksessa on käytetty hieman erilaista kohotettua CO2-pitoisuutta, mutta se tuskin selittää kaikkia eroja.
      Minulle ei selvinnyt, miten eri tutkimusalueiden ravitsemustilanteet on vakioitu. Ilmeisesti ei mitenkään keskenään, vaan ainoastaan peltokohtaisesti?

      Tykkää

      • mineral concentrations are measured always at the dry weight of plant tissues, so no problem here.
        What Myers study does not explain why only the reduction of iron and zinc. It seems to be very inaccurate study, less than 200 observations. If you add carbohydrates, almost all minerals should be reduced Loladze shows

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s