Saimme uuden ilmastoministerin


Kuva 1. Ministerin virkaan astuva kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Kuva: YLE, käyttöoikeus: veronmaksajan oikeus

Kuva 1. Ministerin virkaan astuva kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Kuva: YLE, käyttöoikeus: veronmaksajan oikeus

Suomi on saamassa uuden ympäristöministerin, Kokoomuksen  Sanni Grahn-Laasosen(Linkki). Onnea vaan hänellekin uuteen tehtävään ja Korkeimman johdatusta.

Tilannehan kehittyi siihen pisteeseen, että Vihreät eivät sitten halunneetkaan olla Suomen ydinvoimamyönteisin puolue, vaan irtisanotuivat viiden puolueen hallituksesta ja näin jäi ympäristöministerin salkku ajalehtimaan pääministeri Stubbin jalkoihin.

Minultahan ei tätäkään asiaa kysytty, mutta kyllä kait Eija-Riitta Korhola olisi ollut suosikkini Kokoomuksesta tähän tehtävään.  Hänen tuore bloginsakin oli aiheesta(Linkki). Erityisesti kiinnittää huomiotani, että Eija-Riitta Korholakin on havainnut kulutuksen olevan merkittävä tekijä, jos aidosti aiotaan hiilipäästöjä hillitä. Tämä taas on kokonaan jäänyt pois nyt ympäristöministeriön sorvaamasta ilmastolakiaihiosta. Toivoisin uuden ympäristöministerin ottavan tästä onkeensa.

Jos taas yritän ajatella asiaa Kokoomuksen kannalta, nyt tehty valinta oli ehkä lähes paras mahdollinen. Kun varmaa pestiä on jäljellä vain 7 kk, ei siinä ajassa kukaan ehdi ympäristöministeriötä saada oikeille urille. Grahn-Laasonen vaikuttaa pragmaattisen puolueen tervejärkiseltä edustajalta, jolle tämä tehtävä toiminee astinlautana eteenpäin. Valtiotieteen maisterin tutkinto antanee pohjaa poliittiseen johtamiseen ja aiempi tehtävä Stubbin alaisena nopeuttaa sopeutumista hallitukseen. Asiantuntijavalta jäänee valitettavasti virkamiehille.

Kun tämä meni nyt ihan puoluepoliittiseksi blogiksi, niin siltä varalta, että joku lukijani on vielä tietämätön siitä,  niin kerronkin olevani Perussuomalaisten varavaltuutettu Järvenpäässä.  Ja sitä myöten luet nyt persublogia. Kun tämä on kuitenkin ilmastoblogi, jätän puoluepolitiikan vähemmälle.

Näkisin siis tässä erona edelliseen ympäristöministeriin sen, että siirros tapahtui ympäristöaatteellisuudesta ympäristöpragmaattisuuden suuntaan. Vihreiden Ville Niinistö on hänkin valtiotieteen maisteri, ettei koulutuspohjan perusteella ole luvassa muutosta.

Nyt sitten kaikki tarkkana sen ilmastolakiesityksen suhteen.  Omasta mielestäni siinä on sellaisia puutteita, etten moittisi uutta ministeriä, vaikka hän lykkäisi sen seuraavan hallituksen harteille. Muistaakseni uusi laki jopa määräisi, että Suomen ilmaston on lämmettävä. Sitä en sitten tiedä, mitkä olisivat rangaistukset lain noudattamatta jättämisestä.

2 responses to “Saimme uuden ilmastoministerin

  1. Tuo olikin minulle uusia asia, eli ilmastolain tavoitteena on Suomen ilmaston lämpeneminen? Minä kun luulin sen olleen tasan päin vastoin?
    Toisaalta, onko se meidän tehtävä ohjata tai päättää meidän ilmastosta eikä anneta sen hoitaa itse tehtäväänsä? Ilmastohan on itse tehnyt ja tekee edelleen sen mistään laista huolimatta? On tässä meillä tekemistä ja tämä ei onnistune ilman rahaa (veroja)?

    Tykkää

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.