Miksi jäätutkimukset uutisoitiin harhauttavasti?


Pyydän sinua ensin lukemaan tämän linkittämäni tiedeuutisen(Linkki), jotta saat tehtyä omat johtopäätöksesi vailla johdattelevaa vaikutustani. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota merijään vaikutukseen globaaliin ilmakehän hiilidioksidiin.

Kuva 1. Merijääkukkia.

Kuva 1. Merijääkukkia.

Kuva 2. Noin 5 cm pituinen ikaiittikide Etelämantereelta.

Kuva 2. Noin 5 cm pituinen ikaiittikide Etelämantereelta. Lähde: http://www.syr.edu/

Kerron, miten itse käsitin tuon uutisen: Otsikko viittasi siihen, että merijää jotenkin edistää hiilidioksidin poistumista ilmakehästä ja tiivistelmä osuus vahvistaa tämän käsityksen oheisilla sanoillaan.

If Arctic sea ice is reduced, we may therefore be facing an increase of atmospheric concentration of carbon dioxide, researchers warn.

Suomeksi: Jos arktinen merijää vähenee, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi kasvaa, varoittavat tutkijat.

Hiilidioksidia vapautui, kun huokaisin helpotuksesta, että edes tänä vuonna pohjoisen merijään minimi oli suurempi kuin edellisenä vuotena. Ja helpotustani lisäsi tieto siitä, että globaali merijää on lähellä satelliittiaikakauden keskiarvoaan.  Siltikin tuntui oudolta ajatus, että merijää sitoisi tai siirtäisi hiilidioksidia ilmakehästä tehokkaammin kuin kylmä merivesi.

Katsotaanpa sitten, miten usea uutisessa viitatuista tutkimuksista on verrannut jääpeitteisen meren hiilidioksidisidontaa vapaan meriveden vastaavaan ominaisuuteen tiivistelmänsä perusteella.

  1. Dorte Haubjerg Søgaard ja kumppanit, Polar Biology (2013)(LinkkiPDF): ei vertaa.
  2. S. Rysgaard ja kumppanit, The Cryosphere (2013) (LinkkiPDF): ei vertaa.
  3. D. G. Barber ja kumppanit, Journal of Geophysical Research: Atmospheres (2014)(Linkki): ei vertaa.

Lähimmäksi pääsee listassa toisena mainittu S. Rysgaardin tutkimus, jossa todetaan merijään sulamisveden olevan hiilidioksidipitoisuudeltaan alhaisempaa ja emäksisempää kuin muu merivesi. Tässä ei kuitenkaan verrata koko kauden ajalta hiilidioksidin siirtymistä pinnan läpi. Mahdollinen syntyvä hiilidioksdinielu on lyhytaikainen ja tavallaan kompensoimassa talviajan ”tappiota” ja ehkä kiteytymisvaiheessa ilmakehään vapautunutta hiilidioksidia.

Tutkimus nro 1 saa hiilidioksdin otoksi (uptake) merijäälle 1,5 millimoolia neliömetrille päivässä, kun Rysgaardin vuoden 2012 tutkimuksessa arvo onkin ollut n. 10 millimoolia neliömetrille päivässä.  Itse laskeskelin, että jos hiilidioksdin otto bruttona mereen on globaalisti luokkaa 100 Pg/vuosi hiileksi laskettuna, se tekee keskimäärin n. 60 millimoolia neliömetrille päivässä.  Näin vaikuttaisikin siltä, että uutisoinnin johtopäätös merijään vähenemisen merkityksestä ilmakehän hiilidioksdille olisi todellisuuden suhteen päinvastainen. Oikea johtopäätös olisi ollut, ettei merijää ole peltiin verrattava täydellisen kaasutiivis pinta, vaan se laskee hieman kaasuja lävitseen ja sulaessaan muodostaa tilapäisen hiilinielun.

Miten sitten tuollainen harhauttusuutinen on syntynyt? Kun tekijät eivät ole tätä kertoneet, täytynee turvautua arvailuun. Varsin olennainen osa tässä on ScienceDailyn kaltaisen uutisoijan kritiikittömyys yliopistojen lehdistötiedotteille. Sehän on aika selvää, ettei uutisväline voi uudelleenarvioida tieteellisen julkaisun pätevyyttä, mutta voisihan se sentään suorittaa jotain vertailuja ja varsinkin sanoa jotain tutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Nyt kuitenkin ScienceDailykin on vain mainosjuttujen eli puffien levittäjä(Linkki). Eipä sillä, laajasti ajateltuna mainosjuttujahan nuo melkein kaikki artikkelit ovat ilmaisjakelulehdissä ja parempienkin lehtien urheilusivuilla.

Yliopistojen lehdistötiedotteita laativien ”mainososastojen”, ja varmaan tutkijoidenkin, kannalta  merkittävyyden korostaminen tietää parempia mahdollisuuksia lisärahoitukseen. Ilmastotieteessä taas oltaneen lähellä sitä pistettä, ettei mikään ole merkittävää ilman ihmistekoista hiilidioksidia.  Tutkimus ohjautuu ihmistekoisen hiilidioksidin kautta ja uutisointi korostaa tutkimuksen merkitystä juuri ihmistekoiseen hiilidioksidiin nähden.  Näin luodaan merkittävyyttä tai ”merkittävyyttä”, joka lienee rahoituksellisesti sama asia.

Mitä yllä lueteltuihin tutkimuksiin tulee, niin niissä on paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Esimerkiksi kuvan 1 merijääkukkiin konsentroituu suoloja ja kiteytyy myös ikaiittia. Ei sentään ihan kuvan 2 kokoluokan kiteitä.  Saattaisipa noista tutkimusten tiedoista olla jotain pientä hyötyä Suomen jäänmurtajien rakentajillekin, jos arktisilta vesiltä löytyy uusia asiakkaita.

Linkkejä

S. Rysgaard ja kumppanit, The Cryosphere (2012) (LinkkiPDF) Vähän vanhempi tutkimus.

http://www.int-res.com/abstracts/meps/v419/p31-45/(Linkki) Lehdistötiedotteen mainitsema tutkimus, jota ScienceDaily ei linkittänyt.

Mainokset

One response to “Miksi jäätutkimukset uutisoitiin harhauttavasti?

  1. ”Ilmastotieteessä taas oltaneen lähellä sitä pistettä, ettei mikään ole merkittävää ilman ihmistekoista hiilidioksidia.”

    Se piste on jo ylitetty. Siihen on vääjäämättömästi johtanut se tarkoitushakuisesti luotu myytti, jonka mukaan ilmasto ja luonto ovat ilman ihmisvaikutusta vakioita. Tämän kehäpäätelmän mukaan luonto muuttuu toki itsestään, mutta niin hitaasti ettei sillä ole käytännön merkitystä.

    Kun tämä myytti on taottu jokaisen selkärankaan, ainoa uskottava muutosuutinen on enää sellainen jossa ihminen on syypäänä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s