”Anodittomat” Li-metalliakut sähköautoilun tulevaisuutta?


Jos otan historiallista vauhtia, niin tämän Roskasaitti-blogini aikana asenteeni sähköautoista on muuttunut vähemmän skeptiseen suuntaan. Alkuunsa ne tuntuivat jotenkin keinotekoisilta.

Kuva 1. Yleiskuva anodista. Viite: CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=324422

Sähköautoa ei oikein ole, ellei ole akkua. Lyijyakku ei siihen tarkoitukseen ole ollut riittävä teho/paino-suhteensa epäedullisuuden vuoksi, vaikkakin liikkuuhan se lyijyakkuautokin. Lyijyakkuun liittyy sitten se ihmettely, ettei sitä ole käynnistysakkuna saatu korvattua edes kaikista hybridiautoista.

Jospa siirtyisin juttuni varsinaiseen alkupisteeseen, eli MTV:n tuoreeseen nettiartikkeliin uudesta sähköauton akkutyypistä (Linkki). Kun tekstissä näkyi tämä teksti: ”Sähköä hylkivä anodi-napa kun on jätetty kokonaan pois”, niin ihan ensimmäiseksi tuli mieleen, että nyt on tehty vedätys. Onhan uudenlaisilla akkukeksinnöillä kysyntää ja rahaa voisi saada huijaamallakin. Lisäksi mikä pari se on, jos siitä puuttuu toinen puoli?

Kun aloin asiaa penkaamaan, niin esille nousi termi anode-free cell, jonka Google suomentaa anodittomaksi kennoksi. Kyseinen kennotyyppi on ihan uskottavan tutkimuksen kohteena (LinkkiPDF). Niinpä huijausepäilyni haihtuivat. Joskin samalla tulee esille se, ettei tuo ”anode-free cell” ole mikään latauskertojen kuningas.

Vähän lisää asiaa kaivellen sain ihan suomeksi selville, mistä on kyse (Linkki). Äärimmäisen rumalta kuulostava anodittomuus tarkoittaa Li-metallikennoa tai -akkua, jossa ei ole ylimäärin metallista litiumia, kuten vanhemmissa Li-metalliakkuyritelmissä on ollut. Hyvä tässä huomauttaa, ettei tämä litiummetalliakku löydy esim. Wikipediasta suomeksi. Näin Wikipedia todistaa, ettei litiummetalliakut ole olleet vielä kovin merkittäviä käytännön kannalta.

Kun nyt olemme saaneet selville, ettei kyse ole yksireikäisen pistorasian vastineesta akkumaailmassa, niin pääsemmekin MTV:n artikkelissa mainitun yrityksen tuote-esittelysivulle (Linkki). Litiummetalliakun heikohko lataustoistokestävyys onkin ratkaistu kaksoisakkutekniikalla. Esimerkiksi lyhyessä työmatka-ajossa litiummetalliakkua ei edes käytetä, jos perinteisemmän litiumioniakun lataus pidetään riittävänä. Jos pitkiä päivämatkoja tulee vain muutama kerta vuodessa, litiummetalliakun latauskerrat jäävät vähäisiksi, kunhan tavallisessa arkiajossa ei koko akuston latauksen anneta laskea säännönmukaisesti lähelle nollaa. Näin siis on saatu ratkaistua ainakin paperilla sähköauton kantama yhdellä latauksella.

Mainittu Gemini-akku on tarkoitus saada teolliseen tuotantoon vuoden 2026 aikana tuon MTV:n uutisen mukaan. Toivotan menestystä.

Linkkejä aihetta sivuten

https://en.wikipedia.org/wiki/Rechargeable_lithium_metal_battery (Linkki) Wikipedia englanniksi ladattavista litiummetalliparistoista (nappiparistoja yms.). Ongelmat varmasti pitkälti samoja, mitä olisi isommissa akuissakin.

https://www.kriittisetmateriaalit.fi/litiummetalli-akku-palaa/ (Linkki) Artikkeli vuoden 2020 alkupuolelta, jossa käsitellään toisenlaista litiummetalliakkua XNRGI-yrityksestä.

https://xnrgi.com/media/news/ (Linkki) XNRGI:n nettisivuilla ei ole uutista litiummetalliakun valmistuksesta tai myynnistä. Vuodelta 2020 uutisoidaan aikomuksesta. Muutoin yritys näyttäisi toimivan, mutta ilmeisestikin Li-ioniakkuja käyttävien varavoima-asemien sektorilla.

https://ionstoragesystems.com/ (Linkki) Sattuvasti Ion-niminen yritys näyttää myyvän kiinteän elektrolyytin litiummetalliakkuja. Akut eivät ole ”anode-free” vaan ”lithium free” -anodisia. Olisikohan tuossa vinkkiä nimityshirvityksen synnylle? Eli metallista litiumia ei ole ylimäärin anodissa ja siitä tuo ”free”?

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.