Vaihtoehtoinen ilmastototuus


Kuinka ollakaan, WUWT-sivustolta havaitsin jutun (Linkki), jossa kerrottiin nimekkään joukon viralliselle ilmastototuudelle kriittisiä tutkijoita julkaisseen oman esityksensä ilmaston tilasta. Koko vertaisarvioitu Connollyn ja kumppaneiden katsausartikkeli on ladattavissa netistä (LinkkiPDF). Katsausartikkeli tarkoittaa, ettei tutkielmaan ole tehty yhtään uutta mittausta tai mallinnusta, vaan käytetty aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja vertailtu niiden tuloksia. IPCC:n raportti on sekin tässä mielessä katsausartikkeli. Connollyn tutkielman laatijat ovat myös tuottaneet tutkielmaan liittyvän lasunnon (LinkkiPDF), joka näkyy viitatussa WUWT-jutussa upotettuna. Tästä lausunnosta käynee tutkielman pääkohdat esille.

Laajasti tarkastellen kyse on tutkimusten valikoinnista. IPCC on tehnyt oman valintansa ja tämä vaihtoehtoinen tutkimusryhmä omansa. Oikeastihan meillä ei ole käytettävissä luotettaviin lämpömittareihin perustuvia lämpötilamittauksia mistään kohteesta kovin monta vuosisataa. Vähänkin vanhemmat mittaukset ovat epäsuoria (proxy) mittauksia. Vielä korostetummin tämä pätee säteilymittauksiin.

Suurehko paino tässä Connollyn ja kumppaneiden tutkielmassa on auringon säteilyn vaihtelevuudella. IPCC:n tulos perustuu vähemmän vaihtelevaan auringon säteilyyn ja tässä taas on painotettu niitä tutkimuksia, joiden mukaan auringonsäteilyssä on laajempi vaihtelevuus. Tästähän melko suoraan seuraa sitten se, että ilmaston vaihtelevuudesta isompi osa kaatuu auringon piikkiin.

Eräs, ja ehkä ainoa, lämpötilan mittaukseen liittyvä ero virallisen totuuden ja tämän vaihtoehtoisen totuuden välillä on kaupunkisaarekeilmiö. Siis että lämpömittauspisteiden liiallinen esiintyminen kaupungeissa johtaisi liioiteltuun ilmaston lämpenemiseen sen vuoksi, että kaupungeissa asfaltti lämmittää ilmaa auringon vaikutuksesta. Niinpä tässä uudessa tutkelmassa käytettiin vain maaseutualueiden lämpömittauspisteitä yhtenä vaihtoehtona.

Kaupunkisaarekeilmiö ei vääristä satelliittimittauksia. UAH-mittauksien trendi on 0,14 (astetta/vuosi?) (Linkki). Tämä osoittanee, että globaalia lämpenemistä on tapahtunut vuodesta 1979 alkaen. Kun Nasan GISTEMP-taulukossa vastaavan ajan trendi on luokkaa 0,2 astetta/vuosi (Linkki), niin jäähän tuohon kaupunkisaarekeilmiöllekin aika paljon tilaa, vaikka muitakin eroa lisääviä tekijöitä saattaa olla.

Ilmastonvakiointitoimiin tai niiden tehoon vaikuttaa tietenkin se, mikä osuus nyt jo varsin kiistämättömässä ilmastonlämpenemisessä on ihmisten aiheuttamaa. IPCC:n linjalla tehon pitäisi olla suuri, koska juuri muita tekijöitä ei mainita, kuin ihmisen pahat teot, Connollyn linjalla ilmastonvakiointitoimien teho sitten puolittuu, tai jää vieläkin vähäisemmäksi. Ei sekään nyt ihan katastrofi olisi, jos taakka olisi osattu jakaa oikeudenmukaisesti. Onhan mielestäni liian utopistista odottaa, että ilmastonvakiointitoimet ovat täydellisiä. Vaan ei se oikeudenmukaisuuskaan tapahdu aina täydellisesti.

Jos Connolly ja kumppanit olisivat lähempänä lopullista totuutta, silloin olisi kannattavaa varautua ilmastonmuutokseen monipuolisemmin, eikä yksinomaan lämpenemisen haittoihin. Samalla olisi painopiste sopeutumisessa eikä torjunnassa, olettaisin. Aikahan tämän sitten näyttää, niin että jälkiviisaatkin päässevät jotain sanomaan.

Advertisement
Avainsanat:

5 responses to “Vaihtoehtoinen ilmastototuus

  1. Muuten olen sitä mieltä, että kaupunkisaarekeilmiö olisi otettava vakavammin kuin mitä IPCC ottaa. 1970-luvulla kun kävin oppikoulua Turussa maaseudulta, eron kaupungin ja maaseudun välillä huomasi selkeästi keväällä. Kun lähdin koulusta kotiin, kaupungissa Kauppatorin lämpömittari näytti +2, vesi tippui räystäiltä ja maassa ainoastaan loskaa. Kotiin kun pääsi, oltiin asteen-pari miinuksen puolella ja lumi oli vielä maassa.

    Liked by 1 henkilö

  2. Tuo IPCC:n rooli on näköjään edelleen vaikeasti ymmärrettävä. IPCC ei ole tieteellinen elin vaan se on YK:n asettama, poliitikkoja ja tavallista yleisöä informoiva paneeli. IPCC kuitenkin teettää kansanomaistetun materiaalinsa maailman tunnetuimmilla tieteenharjoittajilla tai perustaa materiaalinsa heidän tuloksiinsa. Synteesin tekevät pätevät tutkijat. Ei voida käyttää sanontaa, että IPCC on jotakin mieltä. Ei myöskään voida sanoa, että WUWT on jotakin mieltä – se edustaa vain tahallisesti valheellista propagandaa.
    Maailman tieteenharjoittajat eivät valikoi aineistoaan – yleensä he tuottavat aineistoja. Ja myös syntetisoivat dataa omiin tarkoituksiinsa. Globaali kuva syntyy lukemattomien vaiheiden kautta.
    Lämpötilan mittauksia on olemassa aivan riittävästi ja trendi onkin vähentää havaintopaikkoja. Myös proxyt ovat erittäin tarkkoja (esim biostratigraafiset). Säteilymäärän dataa on varsin hyvin saatavilla esim. Holoseenin ajalta. Tunnetaan erittäin hyvin mikä on säteilyn vaihtelun merkitys lämpötilaan – se on luokkaa 0,05 C (tai 0,1 W/m2). Näin tätä tekijää ei voi alkaa suurentelemaan ja väittää ilmastonmuutoksen tekijäksi. En ymmärrä kuinka tätä dataa voitaisiin ”valita” omaa agendaa tukevaksi.
    Hölynpölyä on myös uumoiltu ”kaupunkisaarekevirhe” – lämpömittarit mittaavat maankäytön (asfalttipinnan) muutoksesta johtuvan eron samoin kuin kaupunkien energialähteistä vapautuvan lämmön aivan oikein. Urbanisoituvassa maailmassa tällaiset tekijät korostuvat ja kaupunkien mittarit ovat entistä tärkeämpiä (samalla kun maaseutu ”kylmenee”). Asfaltti ei lämmitä ilmaa vaan aurinko.
    On hyvä ymmärtää, että ilmastonmuutostutkimus huomioi vain ja ainoastaan ihmisen toiminnan seurauksena aiheutuneen lämpenemisen. Mm. ilmastotiede ja geofysiikka tutkivat koko ilmiötä. Samoin saastumistutkimus huomioi vain ihmisen päästöt luontoon.
    Kasvihuonekaasujen päästöstä ja ilmaston lämpenemisestä ei ole tiedossa mitään ”etuja” ja siksi keskitymme päästöjen ja haittojen vähentämiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ”resilienceä” (vastustuskykyä?) on tutkittu ja sovellettu jo ainakin sen ajan mitä itse olen laaja-alaisia kehityshankkeita tehnyt. Mitään uutta alalla ei ole näkyvissä.

    Tykkää

  3. Nimenomaan täällä Pohjoisessa hyödytään ilmaston lämpenemisestä yhtenä esimerkkinä kasvukausien piteneminen ja satojen paraneminen.
    Ilmastonmuutostutkimuksessa on jo saavutettu joidenkin mielestä yksi ja ainoa totuus eli konsensus. Siksi se voitaisiin lopettaa kokonaan.
    Onneksi muilla tieteen aloilla, kuten lääketieteessä ei ole käynyt niin. Siinä tapauksessahan olisi vain poppamiehet manaamassa pahoja henkiä sairaista, porattaisiin kalloihin reikiä ja hoidettaisiin mielenterveysongelmaisia kylmävesihoidoilla.
    Kun ”tieteessä” saavutetaan konsensuus, se lakkaa olemasta tiedettä ja siitä tulee politiikkaa. Huvittavat nämä julkaisut, joissa samaa mieltä olevien osuus on 99%. Tulee mieleen entinen Neuvostoliitto, jossa vaaleissa oli vain yksi ehdokas joka sai yli 100% äänistä.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.