Roskajuttua merenpohjankin mikromuovista


Valtameriin joutuu valtavasti muovimateriaalia, lähinnä Aasian suurista joista. Vaikka muovimateriaali saattaisikin joissain tapauksissa olla vettä painavampaa, muoviesineissä on usein kaasuonkaloita, kuten nyt pulloissa tai rantasandaaleissa. Näin muovimateriaali kelluu jokisuistoista avomerelle. Mikä sitten on kohtalaisen ihmeellistä, niin valtamerien roskapyörteissä (Linkki) ei ole läheskään sitä määrää muovia, mitä aasialaiset kylvävät viemäreinä toimiviin jokiinsa. Iso osa muovista jauhautuu hienoksi ja uppoaa meren pohjaan sedimentin ohessa mikromuovina, jos ajautumista etäisille rannikoillekin tapahtuu.

Italian länsipuolella sijaitsevalla Tyrrhenanmerellä tehdyssä tutkimuksessa on löytynyt ennätysmäiset mikromuovitiheydet meren pohjan sedimentistä, kuten mm. Yle uutisoi (Linkki). Ylen vappuartikkelissa kuvataan tutkimuksen tavoitteita ja suorittamista. Sen lisäksi artikkeliin on otettu kuvituskuva merenpinnan  yläpuoliselta rannikolta, jossa näkyy muoviroskia. Mikromuovihan on pölymäistä ainesta, niin ettei siitä ole paljon nähtävää normaalisuurennoksella kuvattaessa. Ylen on myös lisännyt artikkeliinsa tutkimuksen tekijän arvion mikromuovin mahdollisesta haitallisuudesta, jota ei kuitenkaan tutkimuksessa edes pyritty osoittamaan. Kanen ja kumppaneiden tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa netissä (Linkki). Lyhyesti tiivistettynä pintaa syvemmällä olevat merivirrat keskittävät mikromuovia merenpohjaan paikoitellen. Niinpä rannikkojen muovilähteiden etäisyys ei korreloi suoraan pohjaesiintymiin.

Mikromuovitutkimuskin on haittapainotteista, mikä on sinänsä oikeutettu asenne, mutta se pitäisi myös tiedostaa ja ehkä huomioida uutisoinnissakin. Enkä suinkaan ole kiistämässä, etteikö mikromuovista voisi olla haittaa biosfäärissä, mutta en vain ole osunut yhteenkään tutkimukseen, jossa haitta osoitettaisiin.

Toisaalta pidän mahdollisena, että mikromuoveista meressä voisi olla myös ympäristöhyötyä. Niissä on tutkitusti kohonneet ympäristömyrkkypitoisuudet. Useimmat massamuovithan ovat itsessään täysin myrkyttömiä, eikä niiden valmistusprosessissa materiaaliin pääse ympäristömyrkkyjä sitäkään, mitä ympäröivässä ilmassa tai maaperässä on. Mikromuovihiukkaset siis keräävät merestä pois ympäristömyrkkyjä ja hautaavat ne mukanaan pohjasedimenttiin. Näin kirjoituspöydän takaa ei voi varmuudella sanoa, etteikö olisi joitakin eliölajeja, jotka kärsivät tästä ympäristömyrkkyjen uuttamisesta mikromuovihiukkasiin. Kun ympäristötutkimus on uhkapainotteista, en oikein usko, että apurahaa löytyisi kovinkaan helposti tutkimukselle, jossa jo lähtötilanteessa haettaisiin mikromuovien ympäristöhyötyjä. Näyttö hyödystä pitäisi ehkä saada ulos haittatutkimuksen oheistuloksena?

Jos pistää tiukan muovipussin päähänsä, siitä on todennäköisesti terveyshaittaa ilman korjaavia toimenpiteitä. Muovikassien ympäristöhaitat ovat samaa sukua: muovikassi väärässä paikassa on ympäristöhaitta. Se on sitten yksilöstä ja yleisestä asenteesta kiinni, miten yleinen tämä muovikassihaitta on. Suomessa sen voisi sanoa olevan siedettävä, sillä en ole nähnyt useinkaan kasseja ajelehtimassa kaduilla. Vaan esimerkiksi Kaliforniassa on haitatkin varmaan olleet Suomea yleisempiä ja sen lisäksi siellä on runsaasti ympäristötietoisena esiintyviä ihmisiä. Osa heistä on päässyt päättävään asemaankin ja niinpä tavanomaiset kertakäyttöiset ostoskasseina käytety muovikassit ovat olleet tuossa USA:n osavaltiossa kiellettyjä. Paitsi nyt, kun korona-aikaan kestokassit ovat kiellettyjä kaupoissa asioivilta. Juttua tästä aiheesta on mm. Phys.orgissa (Linkki). Artikkelin mukaan muovikassit ovat ostoskasseina paitsi viruksettomia, myös elinkaaritarkastelussa ympäristöystävällisimpiä. Näin muovikammolle ei tässäkään tapauksessa olekaan aihetta, vaan tärkeintä olisi käyttää muovituotteita oikealla tavalla.

Miltei mikään aineellinen asia ei ole täysin haitatonta, kun veteenkin voi hukkua. Muovit eivät nekään ole haitattomia, mutta oikein käytettynä muovituotteissa hyödyt selkeästi ylittävät haitat. Tällöin olisikin varmaan järkevintä pyrkiä rajoittamaan väärinkäyttöä ja roskaamista, eikä muovituotteiden oikeaa käyttöä.

Linkkejä aiheeseen

https://phys.org/news/2020-04-scientists-highest-microplastics-seafloor.html (Linkki) Phys.orgin artikkeli viitatusta Kanen tutkielmasta. Kuva kertoo paljon.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0269749113004387 (Linkki) Tutkielma vuodelta 2013 osoittaa, että mikromuoveja on ollut jo pitempään valtamerien pohjalla.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.