Australian ilmastonmuutoksesta käppyröitä


Australia palaa. Mikä osuus tästä palamisesta on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Jos kysytään intopinkeiltä vihreiltä, niin eiköpähän tuo ole 100% ilmastonmuutoksen aiheuttamaa. Jos kysytään tri Halla-aholta, niin 0%. Metsäpaloissa on luonnollisia ja inhimillisiä syitä useinkin mukana. Milloin on tulta käsitelty huolimattomasti, milloin on jätetty metsänhoito retuperällä juuri metsäpalojen torjunnan kannalta jne. Tästä syystä pidän ilmastonmuutoksen syyttämistä ainoana tekijänä varsin kyseenalaisena, mutta samalla varsin vaikeasti määriteltävänäkin.

Tekaisin muutamia kuvaajia Australian meteorologisen laitoksen BOM:in aineistosta. Kuvaajat eivät anna absoluuttista vastausta oikein mihinkään, mutta ehkä auttavat hahmottamaan Australian ilmaston kokonaistilannetta ja vähän näiden metsäpalojenkin syitä.

Kuva 1.

Kuvassa 1 näkyy, että Australian pintalämpötilat ovat kohonneet BOM:in aineistossa 1,3 asteen tahtia sataa vuotta kohti ja että laatua ”mittaava” selitysastekin on sentään yli 0,5. Punaisella nuolella on merkitty vuoden 2019 tulos. Jos muu maailma olisi jäähtynyt, voisi sanoa, että Australiassa on alueellinen ilmaston lämpeneminen menossa, mutta koska arvot ovat samansuuntaiset globaaleihin arvoihin verratuna, niin ei ole väärin sanoa, että Australiassa on globaali ilmastonlämpeneminen menossa ja havaittavissa.

Kuva 2.

Kuvassa 2 näkyy sadannan kehitys Australiassa vuodesta 1910 alkaen ja onhan se sateisuus loivasti ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntynytkin, siis vuosisadanta 70mm 100 vuoden ajalla. Selitysaste on kuitenkin surkeahko, joka siis kertoo myös siitä, ettei tästä pysty tulevien vuosien sateita kovin hyvin ennustamaan. Joka tapauksessa netissä näkynyt ilmastosäikähtäneiden väite sateiten vähenemisestä ilmastonmuutoksen seurauksena Australiassa ei vaikuta uskottavalta. Vuoden 2019 arvo on joka tapauksessa ennätyksellisen vähäsateinen.

Kuva 3.

Kuvassa 3 on vuosikeskilämpötilan ja vuosisadannan korrelaatio Australiassa. Sadanta näyttäisi vähenevän aavistuksen, n. 8 mm asteen lämpenemistä kohti, mutta kun selitysaste on nolla, niin ei tästä voi isompia selityksiäkään esittää. Vuoden 2019 piste on kuitenkin molemmilla asteikoilla ääriarvossa.

Ajoittaisen vähäsateisuuden selitykseksi Australiassa kelpaa Intian valtameren IOD-indeksin korkea arvo (Linkki). Ikävä sinänsä, ettei BOM tarjoa kuin lyhyen jakson IOD-indeksin arvoista vuodesta 2015 alkaen (Linkki). Niinpä IOD:n voimakkuuden ja globaalin lämpötilakehityksen korrelaatio jää minulta tekemättä. Yksi tutkimus 10 vuoden takaa esittää IOD-indeksin positiivisten esiintymien 17% lisäystä ilmastonlämpenemisen seurauksena (Linkki).

Tässä vaiheessa voitaneen todeta, ettei globaali ilmastonmuutos ole vähentänyt Australian sateita, mutta on ollut kohottamassa mantereen lämpötilaa. Samalla myös haihdunta on saattanut lisääntyä (Linkki). Lämpötila ei kuitenkaan ole haihdunnan ainoa vaikuttaja. Suurin vaikutustekijä Australian kuivuuteen viime vuonna on epäilemättä ollut Intian valtameri IOD-indekseineen. Kylmää vettä on ollut Australian Intian valtameren puoleisella rannikolla ja tuulet ovat vielä usein käyneet ”väärään” suuntaan. Tämä on vähentänyt sateiden tarvitsemaa vesihöyryä alueen ilmakehästä.

Niin etten saa globaalin ilmastonmuutoksen vaikutusta Australian metsäpaloihin nollaksi, mutta paljon muutakin on ollut pelissä Australiassa. Jos Australiassa ei olisi ihmisiä lainkaan ja Suomi olisi ainoa asuttu maa maapallolla viisine miljoonine asukkaineen, olisi Australian metsät kuitenkin palaneet. Erona nykytilanteeseen olisi varmaankin se, ettei tuossa hypoteettisessa tilanteessa kukaan syyllistäisi lähimmäisiään Suomessa Australian tapahtumista.

6 responses to “Australian ilmastonmuutoksesta käppyröitä

  1. Ilmastotieteilijä Roy Spencer on kirjoittanut aiheesta:
    http://www.drroyspencer.com/2020/01/are-australia-bushfires-worsening-from-human-caused-climate-change/
    Sama artikkeli löytyy WUWT-sivustoltakin
    https://wattsupwiththat.com/2020/01/09/are-australia-bushfires-worsening-from-human-caused-climate-change/

    Spencer tarkastelee globaaleja maastopalojakin, todeten niiden olevan laskusuunnassa. Australian osalta hän kiinnittää huomiota vuosittaiseen sään vaihteluun mainitsematta IOD:tä, joka tulee esille kylläkin kommenteissa. Melko olennainen lisätieto omaan arttikkeliini on myös se, että Australiassa on palanut 1970-luvulla vielä enemmän maastoa. Johtopäätöksissään ilmastotieteilijä kiistää ilmastonmuutoksen osuuden aika lailla tri Halla-ahon tapaan.

    Tykkää

  2. Australia on varmaan maapallon paloherkimpiä paikkoja. Tosin kun palokarttoja katsoo niin ne kuivimmat paikat keskellä mannerta on yleensä vähiten palaneita. Eli ne luontaiset palot lienee aika pienesä osassa. Asuin 1994 Canberrassa ja silloinkin oli isoja paloja Sydneyn ja Canberran seuduin.

    Vaikka aluskasvillisuuden poltolla eli ns. prescribed burning saadaan taatusti paloriskiä pienennettyä niin ymmärrän kyllä senkin, että keväällä lintujen pesintäkaudella tuhoutuisi paljon pesiä. Syksy voisi olla siihen parempi, vaikka suuressa osassa Australiaa varsinaista meidän ymmärtämää talvea ei ole. Mikähän lienee lintujen pesintäkausi?

    Liked by 1 henkilö

  3. Erinomaista analyysiä jälleen, kiitos.

    Fesessä tuli vastaan uskottava kiteytys median vauhkoilulle:
    ”Mölinä johtuu siitä että Australian punavihreät hävisivät ilmastovaalit. Tämän seurauksena Australian ilmastopolitiikka muuttui järkevämmäksi ja valemedia tietty järjettömämmäksi, eivät hyväksy tappiota ja mölinällään haluavat kaataa Morrisonin hallituksen kansainvälisen valeuutisvyöryn tuella.”
    Tuo kuulostaa hyvin uskottavalle. Aivan samanlainen mediakouhkaus oli Brasilian Bolsonaroa vastaan: https://oikeamedia.com/o1-119512

    Tykkää

    • ..ai alueen ilmaston lähes 2C kuumeneminen ei muka vaikuta mitään? Kappas ja kummallista, uskokoon kenen täytyy.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.