CO2 Science katajista ja kuusista


Kuva 1. Tutkimusalue Tiibetissä. I: Juniperus tibetica, II: Picea balfouriana Kuvankaappauslähde: https://www.mdpi.com/2076-3263/9/4/151/htm

CO2 Science on sivusto (Linkki), johon on mm. poimittu linkkejä tieteellisiin julkaisuihin, joissa hiilidioksidin vaikutusta on tutkittu tai hiilidioksidilla on ollut merkitystä tuloksiin. En ole huomannut mitään erityisen virheellistä ko. sivustolla, mutta poiminta saattaa olla sillä tavalla vinoa, ettei hiilidioksidin haitoista ole mainintaa.

Nyt uusimpana otsikkona CO2 Sciencen etusivulla näkyy katajien ja kuusien vedenkäytön tehostumista koskeva artikkeli (Linkki). Tämän uutisen taustalla on netissä kokonaisuudessaan luettavissa oleva Jussi Grießingerin ja kumppaneiden tutkielma (Linkki).

Suoritettu isotooppitutkimus antaa siis näyttöä siitä, että Tiibetin alueella sikäläisen katajan (Juniperus tibetica) ja kuusen (Picea balfouriana) vedenkäyttö on tehostunut viime vuosikymmeninä. Tutkimuksen ansioksi on ennen muuta luettava se, että kyse on vuosikymmenien aikajänteestä näiden puiden elämässä, kun aiemmin vastaavia tuloksia on yleensä saatu lyhyemmältä aikajänteeltä.

CO2 Sciencen katsauksen mukaan ko. tutkimus viittaa CO2:n runsastumisen edulliseen vaikutukseen, mitä tutkimuksen tekijätkään eivät kiistä.

Itse arvelen, että kyseisen tutkimuksen tulokset ovat melko suoraan yleistettävissä pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle, vaikka täällä kuivuus ei ehkä ole niin yleinen ongelma kasveille kuin Tiibetissä. Kuumien autiomaiden reunoilla tapahtunee samaa toisten kasvilajien kohdalla, mutta ehkä päätelmän vahvistukseksi kaivattaisiin myös lisää tutkimuksellista panosta?

Tutkimuksen mukaan katajien vedenkäyttö on tehostunut enemmän kuin kuusien. Tiedä sitten, onko sillä merkitystä, että kuuset elävät märemmissä olosuhteissa, jolloin tehostustarvettakaan ei niin paljon ole. Koska katajatkin ovat monimutkaisessa kilpailutilanteessa, tulos ei välttämättä tarkoita, että katajien elintila erityisemmin laajenisi. Aiempina vuosikymmeninä kuivuudesta kärsineet katajayksilöt kuitenkin todennäköisesti menestyvät paremmin kuin olisi muutoin ennakoitu ja katajien kokonaisbiomassa lisääntyy, elleivät ne joudu metsätalouden hampaisiin.

Ilmakehään lisätystä hiilidioksidista on useita merkittäväiä etuja: autiomaat vihertyvät, sadot kasvavat ja pienoisjääkausi saadaan torjuttua. Näiden hyötyjen kokonaismäärä on toistaiseksi epätarkasti laskettu, koska esimerkiksi ilmastonmuutoksen hyötyarvioissa on joskus käytetty vain lämpenemisen tuomia hyötyjä, hiilidioksidilannoitus unohtaen. Tutkimus ja ilmastopolitiikka on haittapainotteista, joka aiheuttaa vinoutta kokonaiskuvaan. Toki haittoihinkin pitää jotenkin reagoida, mutta jos niiden taloudellinen arvo olisikin hyöytyjä vähäisempi, sopeutuminen olisi parempi tapa toimia kuin torjunta.

Edellämainituista CO2:n ilmastohyödyistä pienoisjääkauden torjunta on varsinkin meille suomalaisille iso etu.  Paljonko sinä olisit valmis maksamaan siitä, että saamme tänne tuleville sukupolville pienoisjääkauden?

 

 

Advertisement
Avainsanat:

2 responses to “CO2 Science katajista ja kuusista

  1. Lisääntyneen hiilidioksidin hyödyistä saadaan aika ajoin käytännön esimerkkejä, mutta hiilidioksidin haitoista ei saada kuin kuvitteellisia oletuksia.

    Jos ajatellaan jääkausia ja hiilidioksidia, niin hiilidioksidista todellakin saattaa olla merkittävää haittaa.
    Tutkimusten mukaan hiilidioksidin määrän ollessa pieni, jääkaudet loppuvat lämpenemiseen, ja vastaavasti hiilidioksidin määrän ollessa suuri, alkaa kylmeneminen ja seuraava jääkausi.
    Kyse saattaa olla jäätelön syömisestä ja hukkumisista, mutta tilanne on toistunut jääkaudesta toiseen.

    Mitä tahansa saattaa olla, mutta lisääntyneen hiilidioksidin hyödyt ovat kiistämättömät.

    Tykkää

    • No ei nyt sentään. Jääkausiajan alkamisen perussyy on ilmaston kylmeneminen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden laskiessa. Eliökunta sai aikaan valtavan hiilen sedimentaation merenpohjiin, maaperään ja kalkkikiviin (siis öljy ja hiilivarojen syntyyn) ja ilmakehän CO2-pitoisuus laski siksi 5000:sta 180 ppm:iin. Sen sijaan jäätiköitymiset alkoivat siitä kylmenemisen avusta minkä Maan rataelementtien epäkeskoisuuden syklisyys aiheutti (Milankovichin syklit). Tästä johtuu jäätiköitymisten 100.000 vuoden syklit. Jäätiköitymiset vaikuttivat huomattavasti kaikkeen maan päällä. Ne mm. raivasivat mantereita ja merenpohjia sekä aavikoittivat edustansa. Myös jäätiköiden sulaminen oli suuri muutos maapallon olosuhteissa. Itse jäätiköiden kasvu ja sulaminen oli pääosin seurausta niiden omasta sisäisestä dynamiikastaan – ei pelkästään ilmastosta ja hiilidioksidista.
      Siis vaikka hiilidioksidin määrä ilmakehässä oli syynä jääkausiaikaan, ei se ollut enää tärkeässä roolissa jäätiköitymisissä vaan oli seurausta niiden olosuhteista – hiilen sedimentaatiosta ja sedimenteistä vapautumisesta. Jäätiköiden laajuus on ollut kääntäen verrannollinen ilmakehän CO2-pitoisuuteen.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.