Tulipa taas tavattua Judith Curryn viikkokatsausta (Linkki). Kesäinen mieli johdatti valitsemaan vihjeistä tiedeuutisen (Linkki), joka liittyy ehkä enemmän astrologiaan kuin klimatologiaan. Nimittäin auringonpilkkujaksotus näyttääkin perustuvan Jupiterin, Maan ja Venuksen samansuuntaisuuteen auringosta katsottuna. Onkohan tämäkin nimeltään konjunktio? Joka tapauksessa kyse on planeettojen tuottamasta vuoksiaallosta auringossa.
Niin kun auringon pilkkujaksoilla ja magneettisilla ominaisuuksilla on ollut jotain vaikutusta ilmastoon, niin heräsi ajatus, että astrologiankin taustalla olisi hitusen todellisuuttakin. Muinaiset tähtientähystäjät ovat pystyneet havaitsemaan sekä Jupiterin että Venuksen. Ovat varmaan myös tarkkaan havainnoineet ympäristön tilaa, koska elämä on riippunut siitä nykyistä enemmän.
Ehkä tässä on hyvä kertoa, että tähän saakka olen pitänyt astrologiaa täysin psyykkisenä ilmiönä, mutta nyt siihen tuleekin mielestäni ripaus luonnonhistoriaa, tai tämän mahdollisuus. En toki mene kysymään vieläkään astrologilta neuvoja mihinkään.
Stefanin, Giesecken ja Weierin tutkielman tiivistelmä löytyy netistä (Linkki), joten jokainen lukijani voi perehtyä asiaan enemmänkin.
Heinäkuu on toistaiseksi ollut vailla auringonpilkkuja, mutta eipä tässä vielä olla kovin pitkälle kuukautta edettykään. Nautitaan kesästä, pilkuttipa aurinko tai olipa pilkuttamatta.
Astronomia, eikä astrologia!
Menee muuten ihan ilmastomallintamiseksi. ;-)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astrologia
TykkääTykkää
Tähdistäennustamisesta oli kyse. Sehän ei ole astronomiaa.
TykkääTykkää
Tämä on täysin järkeenkäypä juttu. Ainakin paljon paremminkuin se, että kosminen säteily vaikuttaisi maanjäristyksiin. Niihinkin muiden planeettojen olettaisin vaikuttavan paljon enemmän.
TykkääTykkää