Maissisatopelottelusta

Maissihiutaleiden varsin säännöllisenä syöjänä olen kiinnostunut siitä, että heikentyvätkö maissisadot ilmaston mahdollisesti lämmetessä. Uusi, Michelle Tigchelaarin johdolla tehty tutkimus väittää näin (Linkki). Tutkimuksen perusajatus on tarkastella globaalisti maissisatojen variaatiokertoimia ja tämän tunnusluvun riippuvuutta ilmastomallien antamasta tulevaisuuden lämpötilasta. Johtopäätös on, että nykytilanteessa on olematon mahdollisuus maissisatojen globaaliin katoon, mutta ilmastotulevaisuudessa tämä todennäköisyys kohoaisi 7%:iin 2 °C globaalilla lämpenemisellä ja yli 80%:iin 4 °C lämpenemisellä.

Viitatun tutkimuksen taustalla on todellisia havaintoja helle- ja kuivuusaaltojen vaikutuksista satoihin. Näihin havaintohin ei ole sinänsä sanottavaa. Olisihan se ihan ihme, jos maissille ei tulisi katovuosia. Sen sijaan tutkimuksen tiivistelmästä ei käy ilmi, että mitenkä kohonnut ilmakehän CO2-pitoisuus on huomioitu. Kun maissi on C4-yhteyttäjä, voisi ajatella, ettei sillä ole merkitystä ja siksi tämä muutostekijä on jätetty pois. Abeben ja kumppaneiden tutkimus vuodelta 2015 kuitenkin osoittaa (Linkki), että hiilidioksidilisä helpottaa myös maissin pärjäämistä kuumissa olosuhteissa. Hiildioksidin apu lämmenneissä olosuhteissa onkin kasveille pääsääntö.

Tigchelaarin ja kumppaneiden tutkielmassa suositellaan lämmönsietoisten maissilajikkeiden jalostusta. Tämähän on myönteisen ratkaisukeskeistä muutoin uhkapainotteisessa esityksessä.  Toinen asia on sitten se, että vaikka pallomme pinta supistuukin päiväntasaajalta navoille päin, pohjoisessa on edelleen paljon maamassaa, jossa maissia ei vielä viljellä. Viljelmien siirtäminen pohjoisemmaksi voisi tuoda jotakin helpotusta siinäkin tilanteessa, että ennusteet olisivat kohdillaan. Jos sitten ajatellaan vain satojen vaihtelun lisääntymistä, niin siihen apua saanee kasvattamalla viljavarastojen kokoa.

Tämä maissiasia sattui silmiini WUWT-blogin artikkelista (Linkki). Artikkelissa tuodaan esille mm. se, ettei tutkimus huomioi viljelijöiden sopeutustoimia. Sitten ihan ensimmäisessä komentissa kerrotaan, että USA:n maissista menee huomattava osa etanolin valmistukseen. Nälkäisille riittäisi paremmin syötävää, jos maissi käytettäisiin ruuaksi. Komenteissa näkyy myös skeptikkokritiikkiä, mikä sekin kannattanee lukea.

Lopputuloksena on, ettei tämäkään maissisatopelottelu oikein pidä vettä.