Maissisatopelottelusta


Maissihiutaleiden varsin säännöllisenä syöjänä olen kiinnostunut siitä, että heikentyvätkö maissisadot ilmaston mahdollisesti lämmetessä. Uusi, Michelle Tigchelaarin johdolla tehty tutkimus väittää näin (Linkki). Tutkimuksen perusajatus on tarkastella globaalisti maissisatojen variaatiokertoimia ja tämän tunnusluvun riippuvuutta ilmastomallien antamasta tulevaisuuden lämpötilasta. Johtopäätös on, että nykytilanteessa on olematon mahdollisuus maissisatojen globaaliin katoon, mutta ilmastotulevaisuudessa tämä todennäköisyys kohoaisi 7%:iin 2 °C globaalilla lämpenemisellä ja yli 80%:iin 4 °C lämpenemisellä.

Viitatun tutkimuksen taustalla on todellisia havaintoja helle- ja kuivuusaaltojen vaikutuksista satoihin. Näihin havaintohin ei ole sinänsä sanottavaa. Olisihan se ihan ihme, jos maissille ei tulisi katovuosia. Sen sijaan tutkimuksen tiivistelmästä ei käy ilmi, että mitenkä kohonnut ilmakehän CO2-pitoisuus on huomioitu. Kun maissi on C4-yhteyttäjä, voisi ajatella, ettei sillä ole merkitystä ja siksi tämä muutostekijä on jätetty pois. Abeben ja kumppaneiden tutkimus vuodelta 2015 kuitenkin osoittaa (Linkki), että hiilidioksidilisä helpottaa myös maissin pärjäämistä kuumissa olosuhteissa. Hiildioksidin apu lämmenneissä olosuhteissa onkin kasveille pääsääntö.

Tigchelaarin ja kumppaneiden tutkielmassa suositellaan lämmönsietoisten maissilajikkeiden jalostusta. Tämähän on myönteisen ratkaisukeskeistä muutoin uhkapainotteisessa esityksessä.  Toinen asia on sitten se, että vaikka pallomme pinta supistuukin päiväntasaajalta navoille päin, pohjoisessa on edelleen paljon maamassaa, jossa maissia ei vielä viljellä. Viljelmien siirtäminen pohjoisemmaksi voisi tuoda jotakin helpotusta siinäkin tilanteessa, että ennusteet olisivat kohdillaan. Jos sitten ajatellaan vain satojen vaihtelun lisääntymistä, niin siihen apua saanee kasvattamalla viljavarastojen kokoa.

Tämä maissiasia sattui silmiini WUWT-blogin artikkelista (Linkki). Artikkelissa tuodaan esille mm. se, ettei tutkimus huomioi viljelijöiden sopeutustoimia. Sitten ihan ensimmäisessä komentissa kerrotaan, että USA:n maissista menee huomattava osa etanolin valmistukseen. Nälkäisille riittäisi paremmin syötävää, jos maissi käytettäisiin ruuaksi. Komenteissa näkyy myös skeptikkokritiikkiä, mikä sekin kannattanee lukea.

Lopputuloksena on, ettei tämäkään maissisatopelottelu oikein pidä vettä.

 

Mainokset

2 responses to “Maissisatopelottelusta

  1. Nopeasta sopeutumisesta esimerkki on maissi.

    Bloki: ”…WUWT-blogin artikkelista (Linkki). … ensimmäisessä komentissa kerrotaan, että USA:n maissista menee huomattava osa etanolin valmistukseen. Nälkäisille riittäisi paremmin syötävää, jos maissi käytettäisiin ruuaksi.”

    Näin ja ei näin. Eli suurin osa USA nykymaississa ei mene itsessään ihmisruuaksi, vaan energia ja teollisen maissisokerin valmistukseen. Mutta ihan muutamassa vuodessa pellot voitaisiin muuttaa ihmissyötäväksi maissiksi. Jos olisi tarvetta. Viljavuoret vain ovat sitä luokkaa, että ei ole ollut tarvetta. valtioiden rahoilla vain ylläpidetään vilja ym. vuoria.

    Ja hyvin tärkeää onkin pohtia asiaa mitä tapahtuu ’kehitysmaassa’ jonne avustuksena, puoli-ilmaisesti työnnetään ylituotantomaista viljaa, maitojalosteita, kalaa jne. halvalla.

    Vanheimmat meistä muistvat voin dumppauksen ulkomaille valtion, meidä siis, tuella, jotta voin tuottajille saataisiin jotain tuloja. Edelleen Suomessa valtion suoraan tai EU:n kautta saatavat tuet alentavat kyllä aikansa kuluttajakin hintaa, mutta ennen kaikkea takaavat maatalouselinkeinon säilymistä Suomessa. Entisessä kuosissaan.

    Nyt on keskiössä ikäänkuin uudet moninaiset bioenergiahankkeet. Siinäpä riittää pohtimista paljonko maksamme milloin minkäkinlaisesta omavataisuudesta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.