Radio Deillä oli ollut mielenkiintoinen Viikon debatti -lähetys. En muuten olisi kuullut, mutta Mikko kertoi blogissaan (Linkki). Dein ohjelmaarkistosta en tuota löydä, niin en linkitä sinne. Muuten linkittäisin. Keskustelijoina olivat siis Mikko Taavitsainen ja Atte Korhola, molemmat arvostamiani herroja. Yleisemmät kommentit keskustelusta voinee halukkaat kirjoittaa Ilmastorealismia-blogiin, sillä käsittelen tässä vain yhtä professori Korholan sanomaa mainoksista siivotun äänitteen 18. minuutin jälkeen. Puhe oli palautekytkennöistä ja Korholan viesti oli, ettei ilmastotiede ole kyennyt tältä osin parantamaan mallejaan vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta, vaan vaihteluväli tai virhe on pysynyt samansuuruisena. Keskustelussa ei tässä kohtaa puhuttu meteorologian ennustekykyisyyden parantumisesta samalla aikavälillä, mutta käsittääkseni tarkkuus on havaittavasti parantunut.
Kun tietokoneiden laskentateho on samassa ajassa moninkertaistunut ja ohjelmistokehitys tuonut vielä oman lisänsä, ilmastotieteen ennustetarkkuuden paikallaanpolkeminen vuosikymmeniä on ihan selvittämisen arvoinen asia. Aloittamalla kunakin vuotena uudella, entisen kanssa samantarkkuisellakin ennusteohjelmaversiolla saadaan toki aina muutaman vuoden ennusteet pysymään lähellä todellista lämpötilakehitystäkin. Onhan tässä tietenkin sekin ongelma, että vuoden 1980 ilmastotieteen ennustekykyisyys tai sen puute on jo hyvin nähtävissä, muttei vielä vuoden 2016 ilmastotieteen tarkkuus.
Jos kuitenkin luotamme prof. Korholan esittämään tietoon, ettei tarkkuus ole malleissa parantunut, niin kyllähän siinä tulee mieleen sekin, että on vielä jokin tekijä, joka ei ole malleissa ollut koskaan mukana. Tahi sitten niissä kaikissa on sama muu vakiovirhe. Itsehän olen tätä jatkuvasti esittänytkin, että tunnettujen luonnollisten syiden vaikutuksen jälkeen kaikkea loppua ei pitäisi kaataa ihmisperäiseksi syyksi, vaan tehdä varaus vielä tuntemattomat luonnollisille tekijöille.
Rohkenen linkittää NTZ-blogin yhteen tuoreeseen artikkeliin (Linkki). Taustalla on meteorologi Scafettan marginaalisessa lehdessä julkaisema tutkielma. Siinä pääosassa on luontainen vaihtelu, mutta erityisesti tähän liittyen on kiinnostava kuva (Linkki), jossa esitetään CO2:n ilmastoherkkyysarvioiden kehitys ajan saatossa aina alempia arvoja kohti tällä vuosituhannella. Ensiksikin tuossa on havaittavissa tieteen normaalia tarkentumista, mutta samalla siinä voisi olla merkittävä syy mallien epätarkkuuteen. Eihän vuosituhannen alun malleissa ole voitu käyttää tällä vuosikymmenellä saatuja tarkempia ja alempia arvoja. Onkohan niitä vieläkään viety ilmastomalleihin?
Vaikka ehkä menee hieman ohi aiheen, en mahda sillekään mitään, että prof. Korholan vakuuttelut menneisyyden ilmastonvaihteluiden syiden tarkahkosta selittämisestä eivät mielestäni täysin synkkaa yksiin tuon ilmastomallien epätarkkuuden kanssa. Ihmistekoiset hiilidioksidipäästöt ovat sentään varsin tarkasti arvioitavissa, joten jos mallit olisivat menneisyyden osalta kohdillaan, niin toki tämä tarkasti tunnettu hiilidioksidilisäys saataisiin nykyaikana malleissa hanskattua.
Jäädäänpä seuraamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Roskasaitti 
Kuuntelin tuon debatin. Siitä jäi mieleen yksi seikka, jota en aikaisemmin ole tullut syvällisesti ajatelleeksi.
Eli kun puhutaan siitä, miten maapallon lämpötila on noussut noin asteen verran viimeisen pienen jääkauden jälkeen, ja miten se nousu halutaan rajoittaa kahteen asteeseen. Yleensä näkökulma on se, että tuo asteen nousu on jo aiheuttanut hirmuisia katastrofeja (joiden osoittaminen tosin on vaillista). Tästä voi johtaa sen, että moni ilmeisesti haluaisi (tietämättömyyttään?) palata takaisin tuohon jääkauden aikaiseen lämpötilaan. Sehän se vasta katastrofaalista olisikin.
Miksei tuosta jääkauden jälkeisestä lämpenemisestä juurikaan puhuta julkisuudessa positiivisesti, että mitä hyötyä siitä on ollut niin faunalle, flooralle kuin ihmisillekin? Ja mihin lämpötilan nousuun asti hyödyt jatkuisivat? Toki usein tartutaan lämpenemisen poikkeukselliseen nopeuteen, mutta käsittääkseni esim. esihistoriallisesta datasta ei saada lämpenemisen nopeutta riittävän tarkasti verrattua.
Nämä nyt oli aivan maallikon mietteitä, ja saatan olla väärässä useassa asiassa.
TykkääTykkää
Ihan aiheellinen kysymys.Mikko kertoi vertailuvuosisadan olleen lähihistorian kylmin. Tätä voi tuskin pitää minään hyvänä tavoitteena. Keskustelussa Korhola toi esille sen, että nyt oltaisiin menossa (pitemmällä tarkastelulla?) laskevan lämpötilan mukana kohti jääkautta. Jos näin, niin silloinhan juuri pitäisikin yrittää estää tätä katastrofia. Vinosti valittu uhkapainotteisuus vääristää koko ilmastotieteen esitystä.
TykkääTykkää