Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa suuremman monimuotoisuuden


Amazonin alajuoksua. Lähde: Wikipedia/NASA Rajaus: RJ

Kuva 1. Tropiikkia Amazonin alajuoksulla. Lähde: Wikipedia/NASA

Perinteisesti ilmaston lämpeneminen on nähty uhaksi eliöstön monimuotoisuudelle eli biodiversiteetille (Linkki). Tuore tutkielma asettaa tämän käsityksen hieman kyseenalaiseksi (Linkki). Erilaisista ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta, veden ja ravinteiden saatavuudesta jne.,  monimuotoisuus näytti korreloivan eniten lämpötilaan. Mitä kuumempaan, sen monimuotoisempaa. Tutkimus ei kuitenkaan ollut globaali, vaan Kilimandjaron alueella tehty. Niinpä ei pidä ajatella, että kuumassa autiomaassa olisi monimuotoisempaa kuin lauhkeassa lehtimetsässä. Sen sijaan kuumassa autiomaassa todennäköisesti on monimuotoisempaa kun kylmässä autiomaassa.

Vaikka em. Petersin ja monien kumppanien tutkielma ei puhu ilmastonmuutoksesta mitään, tämäkin näkökulma on hyvä ottaa mukaan. Ajatellaanpa, että kullakin lajilla on oma ekolokeronsa. Tällöin ilmeisestikin myös miehittämättömiä eli potentiaalisia ekolokeroita on napa-alueilla paljon vähemmän kuin tropiikissa. Tämän voinee päätellä alueellisista lajirunsauksista. Esimerkkinä vielä potentiaalisesta ekolokerosta olkoon Tyrannosarus Rexin ekolokero nykymaailmassa. Tässäkin voinee olettaa, että Etelämantereella T. Rex ei pärjäisi, mutta jostain tropiikista saattaisi syötävää löytyä riittävästi.

Jos ekolokero on vaikea täsmällisesti määritellä, tietenkin potentiaalinen ekolokero on vielä vaikeampi, koska sitä ei voi havaita, sen voi vain päätellä. Potentiaalisten ekolokeroiden totaalikieltäminen tarkoittaisi kaiketi myös lajiutumisen kieltämistä, koska erikoistuvat alalajit täyttävät erilaisia ja aiemmin käyttämättömiä ekolokeroita.

Mitä nyt sitten tapahtuu, kun ilmakehä saa lisää hiilidioksidia ja lämpötila kohoaa? Eräs jo havaittu ilmiö on tropiikin laajeneminen päiväntasaajalta ulospäin. Tästä seuraa muiden ilmastovyöhykkeiden siirtymistä napoja kohti. Viimeisenä jonossa oleva napa-alueen vyöhyke sitten väistämättä kutistuu, mahdollisesti myös muut vyöhykkeet tropiikin ulkopuolella. Tästä voi ennustaa sukupuuttouhkaa napa-alueille. Tätähän onkin toitotettu. Kokonaisuudessa kuitenkin potentiaalisten ekolokeroiden lukumäärä lisääntyy kaikkialla, muunmuassa siksi, että tuottavuus kasvaa hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan funktiona. Hitaammin muuttuva maaperän on väistyvän ilmastovyhykkeen peruja ja ilmakehä taas etenevää vyöhykettä vastaava ja tämä yhdistelmä on kunkin alueen ekosysteemeille ennenkokematon.

Ilmastonlämpeneminen siis mahdollistaa maapallolle suuremman monimuotoisuuden, mutta ei takaa sitä. Esimerkiksi ihminen voi pyrkiä hävittämään vieraslajeina pohjoisemmaksi levinneitä alalajeja. Sinänsä harvinaisemmat ilmastoon kytkeytyvät sukupuutot voivat myös tapahtua alkuvaiheessa nopeammassa tempossa kuin lopulta ruunsaammat uusien variaatioiden ilmaantumiset.

Tutkielmaviite: Marcell K. Peters, Andreas Hemp, Tim Appelhans, Christina Behler, Alice Classen, Florian Detsch, Andreas Ensslin, Stefan W. Ferger, Sara B. Frederiksen, Friederike Gebert, Michael Haas, Maria Helbig-Bonitz, Claudia Hemp, William J. Kindeketa, Ephraim Mwangomo, Christine Ngereza, Insa Otte, Juliane Röder, Gemma Rutten, David Schellenberger Costa, Joseph Tardanico, Giulia Zancolli, Jürgen Deckert, Connal D. Eardley, Ralph S. Peters, Mark-Oliver Rödel, Matthias Schleuning, Axel Ssymank, Victor Kakengi, Jie Zhang, Katrin Böhning-Gaese, Roland Brandl, Elisabeth K.V. Kalko, Michael Kleyer, Thomas Nauss, Marco Tschapka, Markus Fischer, Ingolf Steffan-Dewenter. Predictors of elevational biodiversity gradients change from single taxa to the multi-taxa community level. Nature Communications, 2016; 7: 13736 DOI: 10.1038/ncomms13736

Linkkejä

https://www.uni-wuerzburg.de/en/sonstiges/meldungen/detail/artikel/temperatur-treibt-die-artenvielfalt/ (Linkki) Würzburgin yliopiston lehdistötiedote.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/12/161222095844.htm (Linkki) Science Daily uutisoi.

Advertisements

12 responses to “Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa suuremman monimuotoisuuden

  1. Kiitos taas tutkimuksesta joka lisää tietojemme moninaisuutta.

    Sanot:
    ”Ilmastonlämpeneminen siis mahdollistaa maapallolle suuremman monimuotoisuuden, mutta ei takaa sitä. ”

    Aivan

    ”Esimerkiksi ihminen voi pyrkiä hävittämään vieraslajeina pohjoisemmaksi levinneitä alalajeja. ”

    Tähän asti kaikkinainen ihmistoiminta on valtavasti lisännyt monimuotoisuutta maapallollamme. Erityisesti löytöretkien jälkeen ja teollisen maan-mylläys-kyvyn kasvaessa. Monimuotoisuus tarkoittaa eri lajien, eli lajilukumäärän tiheyttä jollain alueella. Otat minkä vain suuralueen maapallollamme, niin monimuotoisuus on suurempaa kuin koskaan. Kenties lukuunottamatta rajattuja saaria tai erityisalueita, joilla erityistoimin on elämää kitketty.

    ”Sinänsä harvinaisemmat ilmastoon kytkeytyvät sukupuutot voivat myös tapahtua alkuvaiheessa nopeammassa tempossa kuin lopulta ruunsaammat uusien variaatioiden ilmaantumiset.”

    Todellakin harvinaiset sukupuutot. Tiennet, että ns. ilmastomuutoksen syyksi ei voi laittaa yhtään sukupuuttoa esim. viimeisen 50-100 vuoden aikana, vaikka sellaista on etsitty valtavin resurssein ja uhkapropagandaa satelee pilvin pimein. Sen sijaan Suomenkin luonnon todellisesta monimuotoistumisesta varmaa jokin osa voidaan laskea lämpenemisen piikkiin.

    Liked by 1 henkilö

    • Tattista taas kommentistasi. Pääpaino jutussani oli se, että todellisuus menee eri suuntaan kuin pelottelukuvitelmissa väitetään. Ehkä olisin voinut lisätä konditionaaleja tuohon sukupuuttokohtaan, mutta siinä ajatus oli, että vaikka niitä tapahtuisi, se ei muuttaisi monimuotoisuuskehityksen kokonaistulosta. Jos tropiikki laajenee, siitä ei tietenkään seuraa sukupuuttoja tällä monimuotoisimmalle eliöstölle. Arktiksella tilanne on selkeimmin se, ettei lämpenemistä oikein pääsisi pakoon siirtymällä etäämmälle päiväntasaajalta. Paha tietenkin sanoa, etteikö harvalukuinen eliöstö sielläkin voisi sopeutua muutokseen. Onhan esim. jääkarhu maakarhun sukua.

      Tykkää

    • No jopas pistit huuhaata Vesa, esim. peltojen raivaaminen, kaupungin rakentaminen tai aarniometsän muuttaminen talousmetsäksi vähentävät luonnon monimuotoisuutta radikaalisti. Ei ihme että tällä hetkellä on menossa laji- ja monimuotoisuuskato.

      Tykkää

      • Hyvä Styrge, aivan päinvastoin kuin sanot. Kun puhutaan monimuotoisuudesta. Liki kaikki ihmisen ’mylläys’ vain lisää monimuotoisuutta. Kun siis puhutaan monimuotoisuudesta. Jotkin muut luontoasiasiat voi olla toisin toki.

        Ajattelepa ihan itse, miksi Helsinki lienee Turun ohella maamme ylivoimaisesti monimuotoisempia alueita tavalliseen metsä-suo-maanviljely kuntaan nähden. Ja vielä enemmän eroa on kun vertaillaan erityisen karuja mutta niin iki-ihania Saariselän ym. maisemia.

        Tykkää

      • Ihmisen toiminta on merkittävä alueellisen monimuotoisuuden tuottaja. On se ihan fakta. Aarniometsä EI ole sinänsä erityisen monimuotoista, siellä on vain vanhan metsän lajeja. Maastosta riippuu että millaisia.

        Tykkää

  2. ”Arktiksella tilanne on selkeimmin se, ettei lämpenemistä oikein pääsisi pakoon siirtymällä etäämmälle päiväntasaajalta”

    Jos lämpenee edelleen, niin kyllä niitä jäästä vapautuvia alueitakin koko ajan lisääntyy ja uusia karun maailman habitaatteja eli elinympäristöjä. Esim. Grönlannissa sulaneiden jäätikönreunojen alta löytyy kasvillisuutta ja mm. porojen luita, jotka eli kohdalla vaikkapa n. 700-800 vuotta sitten. Noilla kohdin voi myös tulevat porot laiduntaa, ellei jäätiköityminen palaa. Eli tilaa on vielä vuosisatoja.

    On oltu huolestuneita mm. naalin katoamisesta Suomessa. Ehkä Suomesta katoaakin tuo tulokaslaji mutta muuten ei syytä huoleen: Naali on koko Arktikseen levinnyt hyvin voiva laji, jolla on hyvä tulevaisuus itse luonnon osalta. Samoin tn. ihmisen kannalta, kun metsästystä ym. haittaa rajoitetaan hyvinkin innokkaasti. Toinen kysymys on sitten mm. pärjääkö naali ketulle ja sudelle, kun niitäkin halutaan lisätä. Ja kait halutaan suojella myös niitä lukemattomia loisia ja tauteja, jotka kulkee naalin mukana. ;-) .

    jääkarhusta olet ilmeisesti huomannut, että se ei olekaan mikään vain hylkeitä jäällä metsästävä laji, vaan senkin ruokavalio on tarvittaessa monipuolinen ja Arktiksen luonto monipuolistuu, jos sulaa. Siksikin jääkarhukanta on nyt n. 25 000 nyt kun se -70-luvulla oli n. 5 000. Voi jo kysyä aiheuttaako ylisuuri kanta nälkiintymistä toisinaan. Mutta poliittisen agendan luonnonsuojelijoiden luonnontuntemus on huono ja tarkoitushakuisesti tietämätön. Niiden lausuntoihin ei enää parane usko oletusarvoisesti missään asiassa. Tästä olen hyvin pettynyt.

    Liked by 1 henkilö

    • ”Esim. Grönlannissa sulaneiden jäätikönreunojen alta löytyy kasvillisuutta ja mm. porojen luita, jotka eli kohdalla vaikkapa n. 700-800 vuotta sitten”

      Aina olis kiva saada lähde, vaikka tiedänkin että ei tämä mitään Esson propagandaa ole.

      Tuonkin asian voi nähdä kahdella tavalla: ilmasto on (paikallisesti) lämpimin 800 vuoteen TAI tuhatvuotinen variaatio on käynnissä, ei mitään nähtävää.

      Henk koht pystyn kyllä näkemään kummatkin puolet.

      Tykkää

  3. Ottaen huomioon että varsin yksinkertainen eliö kuten vaikkapa peruna on monimutkaisempi kuin mikään ihmiset valmistama vimpain, ei infrastruktuurin rakentaminen voi mitenkään korjata lajikadon aiheuttamaa monimuotoisuuden vähenemistä.

    Tykkää

    • En ole ihan varma, miten tuolle väitteelle saisi rakennettua falsifikaatiokriteerin. Mielestäni siksi riittäisi havainto, että pellon ja metsän rajalla elää yleisesti jokin kasvi, jota ei muuten alueella esiintyisi. Tai että tienvarressa elää kasveja, joita ei eläisi paikalla, jos siinä ei olisi tietä.
      Kysymys siirtyisi siis eliöiden kiistämättömästä sisäisestä monimutkaisuudesta kysymykseksi, muodostuuko ihmistoimin uusia ekolokeroita.
      Sehän on selvää, että varsinkin teitä on ollut niin vähän aikaa ainakin Suomessa, ettei sieltä löytyne mitään uutta alalajia.

      Tykkää

    • Perunajuttu taitaa olla jonkin väärinkäsityksen syytä.

      Luonnonsuojelu on jo kymmeniä vuosia mennyt siihen suuntaan, että luonnon suojelemisen sijaan yritetään suojella paikallisia ekologisia lokeroita. Ei siis yritetä estää ihmistä jyräämästä luontoa, vaan yritetään myös estää luontoa jyräämästä luontoa, ja kaadetaan vaikka puita ja nostetaan vedenpintaa jotta saataisiin aikaisempi ekologinen lokero vakaammaksi ja isommaksi.

      Samalla lajien suojelustatuksen laskeminen on muuttunut kysymyksestä ”onko lohi sukupuuton partaalla” kysymykseksi ”onko tämä lohipopulaatio sukupuuton partaalla”. Tai jopa, onko tämä perunaklooni sukupuuton partaalla.

      Ottamatta kantaa kysymyksiin joita en hallitse, sukupuuttojen sijaan olemme saaneet valtavasti lisää taksoneita joista pitää huolta aktiivisesti. En tiedä, onko se mielekäs kehityssuunta pitemmän päälle.

      Joka tapauksessa monimuotoisuus on alueellinen mittari, jota voidaan suurentaa lisäämällä alueen erilaisten ekologisten lokeroiden määrää. Erimerkiksi kaupunkiympäristöt, tienvarsi, pellonlaita ja pelto itse ovat ekologisia lokeroita, joita ei ilman ihmisiä olisi. Lisäksi on lokeroita, joita ihmiset ovat lisänneet, kuten nuori ja keski-ikäinen sekametsä ja puuttomaksi kaadetut raiviot. Sitten on lokeroita, joita ihmiset sekä lisäävät että estävät syntymästä, kuten metsäpalo- ja kulotusalueet.

      Maailmanmitassa suurimmat _paikalliset_ lajirikkaudet löytyvät siellä, missä ollaan lähimpänä wet bulb -hellettä, sademetsiä sisältävillä trooppisilla alueilla. Pienimmät ovat jäätiköillä. Ei ole mitään syytä, miksi ilmaston lämpeneminen ei lisäisi lajirikkautta varsinkin karulla pohjoisboreaalisella alueella.

      Tykkää

  4. Hi. Palaan vielä aiheeseen. Suuren Attenboroghin innoittamana.

    Sanoit mm.
    ”Jos ekolokero on vaikea täsmällisesti määritellä, tietenkin potentiaalinen ekolokero on vielä vaikeampi, koska sitä ei voi havaita, sen voi vain päätellä. Potentiaalisten ekolokeroiden totaalikieltäminen tarkoittaisi kaiketi myös lajiutumisen kieltämistä, koska erikoistuvat alalajit täyttävät erilaisia ja aiemmin käyttämättömiä ekolokeroita.” ja
    ”… muodostuuko ihmistoimin uusia ekolokeroita.
    Sehän on selvää, että varsinkin teitä on ollut niin vähän aikaa ainakin Suomessa, ettei sieltä löytyne mitään uutta alalajia.”

    Näin. Olen tuosta ymmärtävinäni, että sinut on alitajuistettu ajattelemaan monimuotoisuuden lisäys uusien lajien, ainakin alalajien syntymiseksi. Näin ilmeisesti muuten on myös alitajuistettu itse Attenborough:kin ainakin mm. äskeisen Big Barries Reef ohjelman eräiden lauseiden pohjalta. Ja olen huomannut joskus muutoinkin.

    Ja samoin oli laajat yleisö joukot sekä itse tutkijajoukotkin alitajuistettu. Tai ainakin ne luontotoimittajat, jotka valikoi julkaisemiaan tutkijoiden sitaatteja. Siis ikään kuin aivopesty osittaiseen ymmärrykseen.

    Monimuotoisuus jossain alueella on kuitenkin lähtökohtaisesti riippumaton uusien lajien syntymisestä. Se tarkoittaa eloyhteisöjen ja lajien runsautta tietyllä alueella. Kuten kommentoija Nimi Erkki hyvin toi esiin.

    Siis ihan hyvin ’vanhat’ lajit voivat tehdä alueesta monimuotoisen, kun niille vain ilmaantuu otolliset kohteet, jossa elää. Nimettyjä lajeja on kait joku miljoona. Spekuloituja lajeja vaikkapa sata miljoonaa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s