Kuva 1. Lähdeviite: By I, Sakurambo, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=2783414
Ranskalainen automaatiotekniikan emeritus professori Philippe de Larminat on saanut julkaistua ilmastotieteellisen artikkelinsa (Linkki). Lähestymistapa de Larminatilla on järjestelmän tunnistus (System identification), joka eroaa ilmastotieteessä vallitsevasta havainnointi ja vaikuttavuus -käytännöstä (Detection and Attribution = D&A). Professori antaa ymmärtää, että jälkimmäinen käytäntö on kehitetty vain ihmisen syyllisyyden todentamiseen.
Hypäten tässä suoraan de Larminatin tutkielman johtopäätökseen , hän esittää, että ihmisen hallitseva osuus ilmastonmuutoksessa tulisi tarkastella uudestaan painottaen luonnollisia tekijöitä: auringon aktiivisuutta ja sisäistä vaihtelevuutta.
Nyt olemme, tai ainakin minä olen, ristiriitaisen tiedon keskellä. Koska professori de Larminat on jo eläkkeellä, hänellä ei ole mm. virkaan liittyviä esteitä julkaista mitä ajattelee. Hän julkaisee käyttäen parhaiden tuntemiaan menetelmiä. Ainakaan minulla ei ole mitään syytä epäillä, että hän olisi saanut väärämielistä rahoitusta työhönsä. Kun tulos on valtavirrasta poikkeava, se on joko merkittävä tai enempi vähempi väärä. Ainoa vinoksi näkemäni perustelu onkin tuo merkittävyys. Jos de Larminat olisi vain vahvistanut vallitsevaa käsitystä omalla lähestymistavallaan, se ei olisi ollut kovinkaan merkittävää, ellei samalla olisi voitu osoittaa jotain pientä parannusta vaikkapa tarkkuuden osalta. Koska poikkeava tulos on sitä merkittävämpi, mitä enemmän se poikkeaa aiemmasta, näen tässä eräänlaisen houkutusansan.
Miksi epäilen arvon professorin tulosta? Esimerkiksi siksi, että hiilidioksidin ja sen pitoisuusmuutoksen ilmastovaikutus on mielestäni havaintojen mukaan vähintäänkin kohtalainen ja CO2:n pitoisuusmuutoksen selittäminen auringon erilaisilla aktiivisuusmuutoksilla on selvästikin monimutkaisempaa kuin ihmistekoisen hiilidioksidin avulla. Tämä jättäisi jäljelle lähinnä sen, että ilmakehän pilvisyys ja kosteus vaihtelevat auringon määrääminä. Mahdollista, mutta odottaisin kuitenkin, että de Larminatin malli tuottaisi osuvia ennusteitakin. Hänen kritiikkinsä valitsevia ilmastomalleja kohtaan saattaa olla osin kohdillaan, vaan tutkielmassa on kohta, joka mielestäni viittaa eräänlaiseen käyränsovitukseen hänenkin osaltaan. Osiossa 4.2. Method puhutaan parametrien säädöstä vastaamaan havaintoja.
Mitä sitten? Ei auta kuin odottaa. Hyvä sinänsä, että de Larminat on juttunsa julkaissut. Jos hänen lähestymistapansa onkin yllättäen se lähinnä oikea, tämä varmaan vielä vahvistetaan lukuisin havainnoin, mikäli Trump ei ehdi ajaa koko ilmastotiedettä pois markkinoilta.
Linkkejä
http://notrickszone.com/2016/11/15/another-blow-to-co2-french-scientists-research-attributes-most-global-warming-to-solar-activity/ (Linkki) NTZ-blogin uutinen tutkielmasta.
http://www.francisrichard.net/2015/11/changement-climatique-de-philippe-de-larminat.html (Linkki) de Larminatin kirjan esittelyblogi, ranskaksi.
https://www.washingtonpost.com/world/europe/how-climate-change-doubters-lost-a-papal-fight/2015/06/20/86af3182-15ce-11e5-8457-4b431bf7ed4c_story.html (Linkki) Paavi bannasi professori de Larminatin Roomassa pidetystä ilmastokokouksesta. Merkki suuresta tiedemiehestäkö?
https://en.wikipedia.org/wiki/System_identification (Linkki) Järjestelmän tunnistus on vakaantunut menetelmä teknisellä alalla. Aalto-yliopiston suomalaista kulttuuria rapauttava kielikäytäntö on tosin johtanut siihen, ettei vakaantunutta suomenkielistä termiä löydy.
https://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/ch9s9-1-2.html (Linkki) IPCC:n esitys havainnointi ja vaikuttavuus -käytännöstä.
Roskasaitti 
Ilmakehässä on 400ppm CO2, kansanomaisesti 4 kappaletta 10.000 joukossa. Aika vähän. Lisäksi AVE Ollilan ja muidenkin mukaan ihmisen päästöt ovat luokkaa 4%, ilmakehän C-massasta 8%. Kun tuon 4/10.000 kertoo vaikkapa 8%:lla, saadaan ihmisperäisten CO2-molekyylien lukumääräksi 32/1.000.000.
Miten tällainen homeopaattinen pitoisuus voisi suistaa ilmakehän kiihtyvään lämpenemiseen, kun miljoonia vuosia sitten pitoisuus on ollut prosentteja, ja siitä huolimatta voimme vaihtaa tässä mielipiteitä? Luonnolliset tekijät voittavat ihmisen päästöt, mekanismejakin on esitetty useita varteenotettavia.
PS: Trumpilla on hyvä ilmastoagenda. Michael Mann on jo hermostunut kuten IL-lööppi kertoo — popparit ja cokis viereen !
TykkääTykkää
Kumulatiiviset ihmistekoiset päästöt ovat sentään useita kymmeniä prosentteja ilmakehän hiilidioksidimäärästä.
TykkääTykkää
Mun mielestä Beoowolfin retoriikka on hyödytöntä. Joko kiistää että ihmisperäiset päästöt ovat nostaneet ilmakehän CO2:ta 30 prosenttia tai sitten ei. Kumulatiiviset ihmisten päästöt ovat tietysti enemmän. Voihan sitä väittää, etteivät nämä ”voi” vaikuttaa mitään, kun on kysymys NIIN pienestä määrästä, mutta ei se kovin timanttinen argumentti enää ole.
TykkääTykkää
Automaatiotekniikka käsittänee myös prosessien säätötekniikkaa. Se on hyvin hyödyllinen asia, jos pitää hallita monimutkaiset takaisinkytkennät. Ilmastotieteessä tämä on täysin tuntematon asia, joten malleista voidaan tehdä täysin epäfysikaalisia.
TykkääTykkää
Tuossa on yksi mahdollisuus, että takaisinkytkennät onkin ilmastotieteessä rakennettu jotenkin väärin. Käyttämällä erilaista lähestymistapaa de Larminat ohittanee ne mahdolliset virheet.
Sinänsä saatu tulos sopii minulle ihan hyvin, mutta tässä on vähän kuin liian hyvä uutinen ja siksikin kirjoitan ammattiepäilijänä.
TykkääTykkää
ÖÖh siis mainitussa artikkelissa käytetty malli ei ole fysikaalinen, toisin kuin globaaliset ilmastomallit.
TykkääTykkää