Metaanivaaraakin liioiteltu?


Metaaniklatraattin biogeokemiaa. Kuvalähde: cost-pergamon.eu/Tina Treude

Kuva 1. Metaaniklatraattin biogeokemiaa. Kuvapohja: cost-pergamon.eu/Tina Treude

Kukapa ei olisi kuullut uhasta, jonka ilmakehään vapautuva metaani muodostaa. Esimerkiksi YLE on varoittanut ikijäästä purkautuvasta metaanista (Linkki) ja Ekofokus merestä purkautuvasta metaanista(Linkki). Vaikka metaania tulee ilmakehään mm. märiltä riisipelloilta ja nautojen röyhtäyksistä, suurimmat metaanivarastot ovat maapallolla metaanihydraatteina eli metaaniklatraatteina, joista edellisissä linkeissäkin on puhe.

Uusi oregonilaistutkimus on löytänyt syvänmeren karbonaattimineraaleissa elävien mikrobien merkityksen metaanin nieluina(Linkki).  Oregonin yliopiston tiedotteessa asiasta kerrotaan laveammin(Linkki). Itselleni ei täysin selviä, mikä tutkimuksen uutuus oikeastaan on, koska heidän esittämänsä karbonaatin muodostus metaanin sulfaattihapetuksella on jo tunnettu asia, kuten kuva 1 kertoo. Uutta ehkä on reaktion tapahtumisympäristö, syvänmeren pohjasedimentti?

Kuvasta 1 käy ilmi, miten varsin tavanomainen biogeokemiallinen hapetuspotentiaalin aleneminen sarjana O2…NO3…SO42- syvemmälle mentäessä vaikuttaa metaanin reaktioihin. Mitä kuva ei kerro, on metanogeenisten arkkien toimiminen vielä alemmalla hapetuspotentiaalilla käyttäen hiilidioksidia, jos vain sopiva vedyn lähde on tarjolla. Tämä viimeksimainittu prosessi onkin eräs metaanin lähde.

Olen korostanut professori Tine Treuden (Linkki) alkuperäiskuvaan vinolla punaisella nuolella reaktioyhtälön, joka ymärtääkseni yhdistää Pergamon-tutkimusprojektia ja em. oregonilaistutkimusta.

Jos Wikipediasta katsoo(Linkki), niin ilmakehän metaanipitoisuus lienee nykyaikana korkeammalla kuin pitkään aikaan aiemmin. Toisaalta sivulta ei löydy tietoa, että juuri napa-alueiden merien klatraattivarantojen kohdilta metaania purkautuisi ilmakehään huippumääriä, vaan suurimmat purkaushuiput näyttävät osuvan mantereiden kohdille. Lisäksi viime vuosikymmenien pitoisuuskehitys ilmakehän metaanin osalta on ollut kiihtymätön, joskin kohoava, kuten kuva 2 kertoo.

Metaanihan on epäiltynä joihinkin aiempiin ilmastonlämpenemistapahtumiin maapallon historiassa, joten sen lämmittävää vaikutusta voidaan hyvällä syyllä pitää luonnollisena uhkatekijänä. Ilmakehän metaanipitoisuutta kannattaa ehdottomasti seurata ja metaanilähteitä tarkkailla. Kaikkein järkevintä olisi pyrkiä hyödyntämään metaaniklatraattivarantoja(Linkki), jolloin myös tuo luonnollinen ilmastouhka vähenisi. Kaikkea en jättäisi metaania hapettavien mikrobien varaan, vaikka niiden osuutta onkin ehkä aiemmin väheksytty.

Kuva 2. Metaanin pitoisuus ilmakehässä aikasarjana. Lähde: http://www.climate4you.com/

Kuva 2. Metaanin pitoisuus ilmakehässä aikasarjana. Lähde: http://www.climate4you.com/

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s