Pomimalla sopivasti saa usein haluamansa tuloksen laajasta ja sinänäsä paikkansa pitävästä aineistosta. Valitsemalla vielä vertailukohdat mieleisekseen, voi sanoa mitä lystää. Katsotaanpas, miten minulta onnistuu poimia Sodankylän maaliskuut.
Kuvassa 1 näkyy sinisellä Ilmatieteenlaitoksen ilmoittamat (Linkki) Sodankylän maaliskuiden lämpötilapoikkemat vuodesta 1961 vuoteen 2023, punaisella keväät ja keltaisella täydet vuodet. Vertailuarvoina on vastaavien vuodenosien keskiarvot väliltä 1991…2020 kyseiset vuoden mukaan luettuina. Maaliskuu ovat hajallaan kuin lintuparvi kuvaajassa, koska kevät keikkuen tulee, eikä keiku samalla tavalla joka vuosi. Kulmakerroin lupaa sellaista 6 asteen lämpenemistä maaliskuille Sodankylässä sadassa vuodessa, mutta selitysaste on heikkoa tasoa, ”varpusparvesta” johtuen. Kun sitten kuukausia lisätään Kevät-kuvaajassa kolmeen vuodessa ja Kokovuosi-kuvaajassa kahteentoista vuodessa, niin selitysaste paranee ja kulmakerroin vähän loivenee, luvaten ”vain” neljän asteen lämpenemistä sadassa vuodessa.
Jos en ole tyytyväinen saamaani tulokseen, niin voinhan aloittaa vuodesta 1989, jolloin vuoteen 2023 on kuitenkin yli 30 vuotta, siis ilmastotieteen vähimmäisarvon täyttävästi. Heti saadaan maaliskuulle muutos aikaiseksi, kuten kuvasta 2 näkyy.
Sininen, maaliskuinen ”varpusparvi” näyttää aika tavalla entisenlaiselta, mutta nytpäs kulmakerroin onkin negatiivinen. Siis maaliskuut ovat Sodankylässä jäähtymään päin! Ohitetaan nuo muut kuvaajat, nehän ovat melkolailla samansuuntaiset kuin kuvassa 1 vastaavat kuvaajat.
Tässä vaiheessa sitten niiden kannattaa lopettaa lukeminen, jotka ovat iloisia ja tyytyväisiä.
Vertailuksi hain Ilmatieteenlaitoksen Kuusamon ja Kittilän tulokset.
Ei voine puhua mistään ihan vain Sodankylään keskittyneestä ilmiöstä, kun katsoo lähistöltä saatavia kuvaajia. Selittäisin tämän niin, että vuoden 1989 maaliskuu on ollut tavallista lämpimämpi ja kun maaliskuiden kuvaajassa on vähiten kuukausia (35), poikkeva arvo jakson alussa muuttaa koko jakson tuloksen. Muissa kuvaajissa on moninkertaisesti kuukausia mitattuna, jolloin yksi kuukausi ei tee kesää eikä talvea kokonaisuudesta.
Kuva 7 kertoo vielä, että Lappi näyttäisi lämpiävän tuplasti sen, mitä maapallo keskimäärin, kun verrataan kuvaajia.
Roskasaitti 
Kittilä. Onko siellä muita ilmatieteenlaitoksen mittauspisteitä kuin Pokka, jonka mittaus pistettä siirrettiin yli 10 vuotta sitten. Uusi mittauspiste on talvella 3 – 4 C astetta lämpimämmässä paikassa kuin vanha.
(Oli joskus saamenkielisissä uutisissa juttu siirrosta)
Terveisin Ari
TykkääTykkää
Aijaa, tuota en huomioinut. Ihan pokkana vaan poimin, mitä Ilmatieteenlaitos tarjosi. Tuo siirros ei sitten kuitenkaan ole pompauttanut siellä tuoreempia tuloksia niin ylös, että myöhäisemmin (1989) aloitettu käyrä olisi jyrkempi, vaan maaliskuussa peräti vaaterissa. Ja ovat tältäkin osin samansuuntaisia kuin Sodankylän tulokset. Tuota pompautusta odottasi juuri siksi, että kohonneet arvot olisivat käyrän toisella laidalla ja lyhyemmässä tarkastelussa niiden osuus olisi suurempi.
Vielä lisäys: Sehän on toki siinä vertailuarvossa mukana se asemapaikan muutos ja sen tuoma oletettu lämpeneminen, jolloin noissa poikkeamissa se ei näkynekään ihan niin selvästi kuin näkyisi absoluuttisella asteikolla?
TykkääTykkää
Vuonna 2020 Forecan meteorologi todisteli blogissa miten Sodankylän Tähtelä talvikuukausien (joulukuu -helmikuu) lämpötila on noussut voimakkaasti vuodesta 1961 alkaen, mistä lähtien lämpötilan havaintoaineisto löytyy digitaalisessa muodossa.
Kommentissani totesin tuolloin että Sodankylä Tähtelä havaintoaineisto löytyy kuitenkin Ilmatieteen laitoksen sivuilta jo 1900- luvun alusta saakka (sitä ei ”jostain syystä” kuitenkaan ole digitoitu kuin vasta 1960-luvulta alkaen).
Laskeskelin tuolloin Sodankylän talvikuukausien lämpötilojen keskiarvot 10-vuotiskausille 1901 alkaen.
Niistä erottaa tarkemmin lämpimien ja kylmien talvien ajoittumisen.
1901-1910: -12,0
1911-1920: -14,1
1921-1930: -12,4
1931-1940: -11,1
1941-1950: -12,3
1951-1960: -12,9
1961-1970: -14,3
1971-1980: -13,1
1981-1990: -14,5
1991-2000: -11,9
2001-2010: -11,7
2011-2019: -11,1
Kuten yltä nähdään niin 1920-1950 luvun talvet olivat lämpimämpiä ja 1960-1980 luvun talvet olivat kylmempiä, joten valitsemalla 1960-luku lähtökohdaksi (vaikka aineistoa löytyy 1900-luvulta alkaen) saadaan haluttu ”lämpeneminen” tulokseksi.
Sodankylän aineistosta 1900-luvulta alkaen voisi myös arvella että lämpötilojen muutokset ovat jaksollisia (AMO?) kunhan niitä tarkastellaan pitemmällä ajanjaksolla kuin WMO:n 30-vuotinen ”ilmasto”.
TykkääTykkää