Kuva 1. Kuva keskeltä jätepyörrettä. Lähde: http://www.plasticfreeseas.org/uploads/3/1/3/7/3137764/970797_orig.jpg?412
Kulttuurikansoilla on ollut varsin usein meri se viimeinen viemäri ja yleinen kaatopaikka. Näin on päästy eroon haitallisista jätteistä. Viime vuosina muovijäte on tuottanut jonkinlaista ongelmaa tässä valtamerien hyödyntämisessä. Vaikka muovimateriaali olisi vettä tiheämpääkin, siitä valmistetut tuotteet ovat usein kelluvia ja kelluvaan ulostepökäleeseen verrattuan paljon hitaammin hajoavia. Tästä on sittemmin kehitetty elämää suurempi kauhukuva valtamerien jätepyörteistä. Kauhisteluartikkelien kuvituksena on käytetty yhtenäisistä jätelautoista rannikolta otettuja kuvia. Todellisuus näkyy paremmin kuvassa 1.
Kimmokkeenani jälleen uuteen roskajuttuuni oli uutinen (Linkki), jonka mukaan uudet laskelmat ja mallinnukset osoittavat, ettei jätepyörrealue olekaan muoviroskille ulospääsemätön paikka, vaan merkittävä osa roskista jatkaa matkaansa pyörrealueelta jollekin rannikolle.
Muoviroskiin liittyy eräs merkittävä mahdollisuus meriin päässeiden haitallisten aineiden ja ehkä oikeiden myrkkyjenkin vähentämiseen. Valtamerien muovikappaleistahan on löydetty sellaisia orgaanisia yhdisteitä, joita ei muovimateriaaliin lisätä valmistusvaiheessa. Jos ajatellaan vaikkapa PCB-yhdisteitä, niin nehän ovat varsin pysyviä ja rasvaliukoisia. Meressähän ne ensimmäiseksi kertyvät rasvojensa ansiosta kelluvien pieneliöiden rasvaan tai öljyyn. Rikastuminen tapahtuu sitten ravintoketjussa ylöspäin, koska nämä yhdisteet eivät juurikaan hajoa, mutta imeytyvät ruuansulatusjärjestelmissä saalistajan elimistöön. Tähän muoviroska tuo kilpailua, koska PCB-yhdisteet absorboituvat kiinteään muoviin. Kun nyt sitten tapahtuu vahinkosyömistä, muoviroskasta imeytyy paljon niukemmin PCB:tä siihen syöjäeliöön kuin imeytyisi oikeasta saaliista. Sitten muoviroska poistuu eliöstä ulosteena tai tulee syödyksi tämän ensimmäisen eliön saalistajan toimesta. Ulosteena poistuminen on kuitenkin muoviroskan todennäköinen lopputulos tällöinkin. Ulosteet taas vajoavat helposti meren pohjaan, jolloin haitta-aineella on kohtuulliset mahdollisuudet päästä osaksi meren pohjasedimenttiä. Sama vika, vaikka muoviroska tippuisi meren pohjaan ihan itsekseenkin.
Muoviroskat myös hienontuvat koko ajan meressä ajautuessaan. Edelleenkään en ole löytänyt varmaa selitystä, mikä kohtalo niillä mikrohitusilla on, mutta paljon mahdollista, että pieneliöt hajottavat ne vedeksi ja hiilidioksidiksi. Tässä prosessissa varsin todennäköisesti muoviin merestä imeytyneet PCB-yhdisteet ja vastaavat vapautuvat takaisin mereen, ainakin suurimmalta osaltaan. Tämä taas ei tuo yhtään lisää haittayhdisteitä mereen. Lisäksi on varmaan hyvä korostaa, etteivät useimmat muovimateriaalit ole itsessään ollenkaan myrkyllisiä eivätkä niiden hajoamistuotteetkaan ole. Siksihän elintarvikkeetkin useimmiten pakataan muoviin.
Se, että alussa viittaamani uuden tiedon mukaan muoviroskat ajautuvat lopulta myös rannikoille, helpottanee niihin imeytyneiden haitta-aineidenkin hävittämistä. Onhan rantaviivan puhdistus oletettavasti helpompaa kuin koko meren pinnan puhdistaminen. Ennaltaehkäisy on tietenkin vielä edullisempaa, kunhan vain kulttuurikansoille saataisiin opetettua toisenlainen jätteenkäsittely. Onhan muovi väärässä paikassa aina vähintään tuhlausta, mutta merissä varmaan keskitason ympäristöongelmakin.
Koska kukaan ei tietääkseni ole saanut tutkimusrahaa aiheelle muoviroskien merta puhdistava vaikutus, edellä olen esittänyt vain erään kemiaan perustuvan mahdollisen muoviroskien vaikutuksen, jonka sitten tutkimus voisi tarkentaa tai kumota. En pyrkinyt uhkapainotteisuuteen.
Linkkejä
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2016GL068217/abstract (Linkki) Viitatun tutkielman tiivistelmä
http://www.smithsonianmag.com/science-nature/great-garbage-patches-might-have-exit-doors-180960023/?no-ist (Linkki) Smithsonian uutisoi tutkielmasta.
http://response.restoration.noaa.gov/about/media/how-big-great-pacific-garbage-patch-science-vs-myth.html (Linkki) NOAA kertoi viimeistään jo vuonna 2013, ettei jätepyörteitä edes ole olemassa valokuvien esittäminä yhtenäisinä roskalaikkuina.
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-3206442/Watch-humanity-ruin-oceans-Nasa-animation-shows-vast-garbage-islands-taken-seas-35-years.html (Linkki) Otsikkoa myöten harhauttava artikkeli jätepyörteistä. Nasan animaatio plussaa.
http://nationalgeographic.org/encyclopedia/great-pacific-garbage-patch/ (Linkki) Päiväämätön artikkeli ehkä vuodelta 2014, jossa kerrotaan, että jätteestä 70 prosenttia uppoaa meren pohjaan.
http://www.plasticfreeseas.org/great-pacific-garbage-patch.html (Linkki) Kuvitukseltaan selventävä artikkeli jätepyörteestä.
http://www.ecowatch.com/these-5-countries-account-for-60-of-plastic-pollution-in-oceans-1882107531.html (Linkki) Viisi Aasian kulttuurikansaa voisi vähentää merien muoviroskaantumista yli 40%.
http://app.dumpark.com/seas-of-plastic-2/ (Linkki) Kartta, jolla valtamerien muovi on esitetty painoperustaisesti. Jätepyörteet näkyvät rannikoilta etäämpänä olevina tihentyminä. Pohjanlahti on varsin vähämuovinen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dioksiinit (Linkki) Osa dioksiineista on myrkyllisiä PCB-yhdisteiden kaltaisia aineita.
Huom. 16.8.2016 klo 8.38: Yksi yhdys sana virhe korjattu.
Roskasaitti 
Tuttu lause:
”Maasta sinä olet tullut ja maaksi olet jälleen tuleva.” pitää laajentaa myös muotoon:
”Merenpohjasta olet sinä tullut ja merenpohjaan olet jälleen tuleva.”
Kiitos jälleen selventävästä artikkelistasi runsaine lähdeviitauksineen. Ja muutamien mahdollisten/todellisten prosessien olemassaolon havainnoinnista.
Juttusi: ”Onhan rantaviivan puhdistus oletettavasti helpompaa kuin koko meren pinnan puhdistaminen”. Näin varmaan on, mutta tarkoitatko rantaviivalla tapahtuvaa ikuista auringon vaikutusta ja aaltojen jatkuvaa jauhantaa ja elämän neutraloivaa vaikutusta?
Juttusi2: ”Ennaltaehkäisy on tietenkin vielä edullisempaa, kunhan vain kulttuurikansoille saataisiin opetettua toisenlainen jätteenkäsittely. ”
Ehdotan, että sanoisit, että olisi oleellista, että jätteet heitteellejätön ja satunnaisen kaatopaikkatoiminnan sijaan poltettaisiin mahdollisimman hallitusti energiaksi paikallisten tarpeisiin.
Miussa on julistajan vikaa, siksi julistan kansainvälistä kampanjaa jätteiden keruusta hyötyenergiaksi hyvällä hyötysuhteella, hyvissä polttolaitoksissa suhteessa haittoihin ja hyötyihin. Syntypaikoillaan. Ei satunnaiskeräilyä meriltä, joka maksaa hiha-arvioni mukaan noin tuhat kertaisesti resursseja sen, mitä maissa tapahtuva alkuperäiskeräily ja poltto.
Tietysti Greepeace-ideologinen ”merikeruu’-show kannattaa joillekin, vaan ei maailman kansoille. Maksa tuhat, maailma hyötyy yhden, jos tässä kampanjassa sattuu edes sen karvan verran hyötyä olemaan.
PS: Eka kuvasi kaipaa lisäselityksen: Ne pari möykkyä siellä aalloilla oli hyvinvoivia merilintuja.
PPS: Ja monille tiedoksi: Sen Muovijäte-mantereen olemassaoloon tarvitaan yleensä tiheäsilmäisiä trooleja. Toki ’monasti’ on ihan ikäänkuin ’saarekkeitakin’ silmin nähtävissä. Missäpä ei olisi kasaumia milloin mistäkin ja milloin mistäkin syystä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi.
Tällä erää juuri tuo Linkkejä-osio venähti. Asiaa hipovia kuitenkin.
Muovijätteen poltto on kuin öljyä polttaisi, kunhan PVC ja muut halogenoidut muovit on seulottu pois. Siis tarkoituksenmukaisissa lämpölaitoksissa.
Puhdistuksella ajattelin kyllä etupäässä ihmis(konetyönä tehtävää jätteen keräystä. Mikä ettei ne muoviroskat siinä rantahiekalla hajoa ajan kanssa luonnonvoimien käsittelyssäkin.
Kuvan laatu olikin vähän kärsinyt muokkauksistani. Vaihdoin aivan alkuperäisen tilalle, joka on kuitenkin pienehkö kuva. Ei ne vesilinnut siinä kovin hyvin näy, mutta ehkä ne nyt sentään erottaa muovipulloista?
TykkääTykkää