Kuva 1. Lähde: IPCC 1990
Nythän on ollut poikkeuksellisen lämmin joulu ainakin Suomessa Etelä-Suomessa. Osa lämpenemisestä on hyvinkin voinut johtua ihmistekoisesta ilmastonlämpenemisestä. Vaan eräs olennainen kysymys on, että onko lämpötilat nyt kohonneet yli luonnollisen vaihtelun?
Kuva 2. Lähde: Wikipedia/Klaus Bittermann
Kuvassa 1 ei näy aivan viime vuosikymmenien lämpötilakehitys, mutta tästä vuoden 1990 IPCC:n esityksestä välittyy mielikuva, ettei nytkään oltaisi yli luontaisen ilmastovaihtelun. Sen lisäksi keskiajan lämpökausi (tai lämmin kausi) erottuu selvästi. Kuvassa 2 taas on tutkija Mannin ”jääkiekkomaila”, jossa keskiajan lämpökautta ei erityisemmin näy tai se on siirtynyt kuvaajan reunan yli. Sen lisäksi siitä saa mielikuvan, että nyt oltaisiin yli luontaisen vaihtelun.
Keskiajan lämpökauden eräs kiista koskee sen laajuutta (Linkki). Kuva 2 sopii siihen näkemykseen, ettei se ollut maailmanlaajuinen, kuva 1 taas paremmin globaaliin kattavuuteen. Alueellinen, pohjoisatlantinen ilmiö kohtalaisen voimakkaanakaan ei vaikuttaisi kovin paljoa kokonaisuuteen.
Tuoreen tiedon mukaan kaksi kriittistä tutkijaa on nyt keräämässä tutkimuskirjallisuudesta todisteita keskiajan lämpökauden laajuudesta (Linkki). Alustavat tulokset viittaavat siihen (Linkki), että keskimääräistä lämpimämpää oli melko samoihin aikoihin lähes kaikkialla maapallolla. Tulokset ovat toistaiseksi alustavia ja voivat osin johtua vinosta julkaisujen otannasta.
Keskiajan lämpökausi, jos se osoittatuu sittenkin globaaliksi ilmiöksi, uhkaa viedä ilmastopelottelusta terän. Jos vielä lämpötila on ollut suurin piirtein nykyisellä tasolla, niin mitä pelättävää tässä sitten olisikaan? Olemme vain kenties onnistuneet torjumaan nykyajan pienoisjääkauden. Ilmastonlämpeneminen olisi nyt osin ihmistekoinen ilmiö, muttei luontaista kummempi. Tämä käsitys vielä voimistuisi, jos veikkaamallani tavalla vuoden 2017 loppuun mennessä globaali lämpötila on laskenut selvästi alle viime vuoden lukemien.
Linkkejä
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=zvwgQ0tAjx_k.keO5eR4ueHXE (Linkki) Lüning & Vahrenholt -projektin kartta.
Roskasaitti 
Pitäisikö kuitenkin sanoa, että Etelä-Suomessa? :-) N. Oulun korkeudelta ylöspäin, eli jotakuinkin 50% Suomesta, on eletty ihan tavallista joulukuuta suojineen ja pakkasineen. Ja tuon keskiajan lämpökauden voimme ehkäpä kotimaan suhteen muuttaa 1920- 50 -lukujen kaltaiseksi lämpökaudeksi.
TykkääTykkää
Kiitos vinkistä. Korjasin tekstiin.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen tarkastelu. Olen itsekin uumoillut, että saattaisi olla tulossa monisatavuotinen lämpimämpi jakso. Tai jo ollaan sen alussa. Asiaa käsitellään juttuni lopussa. http://lustiag.pp.fi/data/pdf/onko_ilmasto_lammennyt.pdf
TykkääTykkää
Kiitos mielenkiintoisesta linkistäsi! En ala sitä tässä muuten komentoimaan kuin että ennusteeni vuosien 2017-8 osalta perustuvat oletuksiini El Niño/ENSO -rytmistä ja AMO-indeksistä. Nämä ovat kuitenkin sikseen lyhytjänteisiä vaikuttajia, ettei tässä edes synny ristiriitaa pitempikestoisten ennusteiden suhteen. Ainoastaan ”paussi” saisi jatkoaikaa ja samalla ilmastomallit menisivät uusiksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Ilmasto on monimutkainen asia. Sen kaoottinen luonne sekoittaa esimerkiksi lämpötilojen osalta pakkaa niin, ettei tulevasta voi sanoa mitään vuoden tai edes vuosikymmenenkään tarkkaa.
Kaoottisuuden lähde on Auringon toiminta, josta edelleenkin tiedetään vain ”jäävuoren huippu”. Aurinkoperästä syklisyyttä todistetusti on (runsaasti papereita), mutta siinäkin on ”klappia” niin paljon, ettei menneestä eikä tulevasta voida sanoa ihan tarkasti. Syynä on se, että prosessissa on mukana suuri määrä suuntaan tai toiseen vaikuttavia muuttujia ja lisäksi niiden kimurantit ristivaikutukset. Kaoottisuus (toisaalta myös säännönmukaisuus) ilmenee Wavelet-analyyseissä (esimerkiksi http://lustiag.pp.fi/data/pdf/wavelet_examples4.pdf).
Se, mikä mielestäni tuhansien vuosien aikaskaalalla on tapahtunut, on ilmaston vähittäinen viileneminen määrällä 0,30 – 0,35 astetta / vuosituhat.
Merivirtojen mukana kulkevat (aurinkoperäiset) lämpökertymät ja niiden paikallinen jakaantuminen ovat paremmin ennustettavissa varsinkin, jos tarkastellaan samalla Auringon aktiivisuushistoriaa. Mutta jäädään kuulolle, miten ennusteesi pärjää tässä tapahtumien viidakossa. :)
TykkääTykkää
Reblogged this on Kerberos616.
TykkääTykkää