Kuva 1. Hurrikaaniennusteet kaudelle 2015.
Atlantin hurrikaanikausi on nyt lähellä kausihistorian tilastollista huippua, vähän jo ohikin. Tämä ei takaa myrskyjen kokonaislukumäärän kaudelle olevan yhteensä kaksinkertainen kuvan 1 alarivin suhteen, mutta sitäkin voisi veikata. Jos noin kävisi, oma vakioveikkaukseni antaisi virheekseni nolla nimettyä myrkyä myrskyä kaudelle 2015. Itse taulukossa näkyy rivillä nyt virhettä 2,49. Ero edellä mainittuun nollaan selittyy sillä, että taulukon virhelaskenta tapahtuu ihan suoraviivaisesti kuluneen ajan perusteella. CSU:n aikaisempi veikkaus on jo mennyt varmuudella pieleen ainakin yhden nimetyn myrskyn verran. Kaiken kaikkiaan tilastollinen, yksinkertainen ja sääilmiöitä seuraamaton ennusteeni saattaa tänä vuonna olla ihan mitalisijoilla. Viimevuotinen ennusteromahdus ei kuitenkaan vielä tulisi kokonaan tasattua, mutta hyvään suuntaan oltaisiin menossa. Joulukuussa olemme tämän suhteen viisaampia.
Kun otsikkoon kirjoitin, että ”voimaton”, viittasin siihen, että vaikka myrskylukumäärää onkin keskiarvoisesti, niiden voima on ollut vaatimaton. WeatherBellin tilastoissa Pohjois-Atlannin hurrikaanien kokonaisenergia on ollut vain 41% vuodenajan kertymän keskiarvosta (Linkki). El Niño -vuoden tulisikin olla heikko hurrikaanivuosi Atlantilla. Globaalisti näyttäisi pyörremyrskyjen energia olleen puolitoistakertainen tavanomaiseen verrattuna tähän mennessä. Atlannin pyörremyrskyjen vaatimattomuus tällä kaudella näkyy myös kuvassa 1 siten, että varsinaisia hurrikaaneja on nimettyihin myrskyihin verrattuna niukasti.
Kuva 2. Syklonitilanne 16.9.2015.
Puolivälin tilannetta Atlantilla edustaa kuva 2. Varsinkin keltaisia rasteja on näkynyt, mutta niiden kehittyminen edes kuvassa näkyväksi matalapaineeksi on tyssännyt usein. Liekö leikkaavat ilmanvirtauserot syynä? Toiseksi syylliseksi esitetään Saharan kuivuneiden järvien piimaapölyä (Linkki).
Se, että seuraan vain Atlantin hurrikaaneja johtuu lähinnä siitä, että IPCC meni väittämään niissä näkyvän ilmastonmuutosta, kun sitä ei globaalissa myrskytilanteessa näkynyt. Tuokin IPCC:n väite taitaa kuivahtaa, kun myrskyjen esiintymisiä seurataan pitempään. Perusharha ilmastotieteessä oli tässä kohtaa se, ettei huomioitu myrskyjen lisääntymisen johtuvan vain havaitsematta jäävien myrskyjen vähenemisestä.
Lisää linkkejä aiheeseen löytyy oikeanpuoleisella palstalla olevassa linkkilistassa.
Tämä artikkeli on kirjoitettu ke 16.9.2015 ja sen julkaisu on ajastettu perjantaille 18. päivälle.
Roskasaitti 
Eikös ilmastotiede väitä juurikin niin päin, että myrskyt eivät välttämättä lisäänny, mutta ne voimistuvat lämpenemisen myötä? Tänä vuonna myrskyt ovat olleet siis varsin heikkoja eikä liene todisteita voimistumisesta muinakaan vuosina.
Onko sitten tilastoista luettavissa, että El Nino-vuodet ovat olleet heikkomyrskyisiä, vai onko siihen jokin fysikaalinen syy?
TykkääTykkää
Juu, Atlantilla näyttäisi nyt menevän päinvastoin kuin on ennusteltu. Kyse on kuitenkin yhdestä alueesta ja yhdestä vuodesta, että en siitä tehnyt numeroa.
Tässä lienee vastausta toiseen kysymykseesi:
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/%28Gh%29/guides/mtr/hurr/enso.rxml
TykkääTykkää