Tulipa taas pitemmästä aikaa lukaistua Judith Curryn viikkokatsausta (Linkki). Kuten tavallisesti, tarjonta tuntui ylenpalttiselta. Tällä kertaa poimintani osui Haverdin ja kumppaneiden tutkimukseen (Linkki), jossa tutkittiin hiilidioksidin lannoitusvaikutusta globaalisti. Maa-alueiden hiilivarastot ovat kasvaneet enemmän kuin aiemmin arvioitiin.
Tutkielmahan on kokonaisuudessaan luettavissa tuosta linkistä, joten en siihen paljoa enempää puutukaan. Tutkijoiden arviona kasvisto ja maaperä sitoo vuosisadan aikana 17 vuoden ihmistekoiset nykytason päästöt. Ei siis riitä pysäyttämään hiilidioksidin kasvua ilmakehässä, mutta loiventaa nousua. Samalla CO2-lannoitus tuottaa paljon hyötyä ihmisille.
Tutkielman herättämät omat ajatukseni tiivistettyinä:
- Maapallo vihertyy massiivisesti.
- Vihertyminen johtuu CO2-lannoituksesta.
- Ilmastonmuutoksen haitta-arvioissa vihertymisen hyödyt puuttuvat tai ovat alimitoitettuja.
Roskasaitti 
Risto kirjoitti: ”Tutkijoiden arviona kasvisto ja maaperä sitoo vuosisadan aikana 17 vuoden ihmistekoiset nykytason päästöt. Ei siis riitä pysäyttämään hiilidioksidin kasvua ilmakehässä, mutta loiventaa nousua. Samalla CO2-lannoitus tuottaa paljon hyötyä ihmisille.”
Tämän saman voisi kirjoittaa yhdyskuntien jätevesipäästöistä vesistöihin. Jätevedet aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä mikä lisää biomassan tuotantoa (vesikasvillisuus ja -eläimistö) ja näin myös osa typpi- ja fosforipäästöistä sitoutuu vesien eliöstöön. Hienoa. Mitä enemmän siis yhdyskunnat laskevat jätteitään vesistöön, sitä suurempi on tämän eliöstön sitoman haitallisena pidetyn ravinteen määrä. Vielä hienompaa. Ihmiskunnan tulee siis lisätä vesien saastuttamista sillä näin sekä haitalliseksi tiedettyjen aineiden sitoutuminen biomassaan kasvaa ja myös biomassan tuotanto kasvaa ja ihmiskunta hyötyy tästä tuotannosta. Hetkinen – jotakin tässä ajattelussa on nyt pielessä.
Ei kannata lueskella artikkeleita yksittäisistä prosesseista luonnosta vaan arvioida kokonaisuutta lähtien ekosysteemiajattelusta. Tulos on usein päinvastainen näin ajatellen. Vielä typerämpää on yrittää löytää argumentteja ihmisen haitalliselle toiminnalle tällaisista detaljeista.
TykkääTykkää
Ihan hauska vertaus rehevöityminen ja vihertyminen. CO2-laskeuma tulee kuitenkin tasaisehkosti kaikkialle, jolloin äkillistä nopeasti lisääntyvien eliölajien (esim. levien) ryöpsähdyksiä ei juuri satu, mutta perustuotannon lisäys koituu useiden lajien hyödyksi. Aina tietenkin löytyy niitä niukkojen elinolojen spesialisteja, jotka kärsivät vihertymisestäkin. Voisi ajatella, että jos jätevesien ravinteet ohjattaisiin keskelle valtameriä, oltaisiin lähempänä oikeaa vertailutilannetta.
CO2-lisäys ilmakehään tuottaa myös lisää syötävää ihmisille, mitä jätevesirehevöitys ei tee.
TykkääTykkää
”… arvioida kokonaisuutta lähtien ekosysteemiajattelusta”
Hienoa. Näin minäkin tahdon tehdä.Minun ekosysteemiajatteluni tuottaa tulokseksi, että enemmän hiilidioksidia tuottaa lisää kasvien kasvua. Kasvien varaan rakentuvat muut eliöt runsastuvat ja rikastuvat. Yleisesti ottaen elävä luonto rikastuu. Ja ’hiididiksiidi-anemian’ vaara kaikkoaa kauemmas.
No, oikeasti tiedän, että anemia ei tarkoita juuri näin, mutta laajensin käsitteen anemia koskemaan kaikenlaisia puutostauteja, ei vai raudanpuutetta. Tämäkin on osa kokonaisvaltaisesta ekosysteemiajattelusta.
TykkääTykkää
Haitallisten aineiden ja saasteiden ”puutos” on ekosysteemiajattelussa erittäin positiivinen asia. Vesiesimerkissä ravinteiden lisäys toki kasvattaa biomassaa (kuten levää ja ruovikkoa) mutta samalla se syö vedestä hapen, tappaa pohjaeliöstön ja nopeana muutoksena aiheuttaa radikaalin biodiversiteetin vähenemisen. Mädäntyvät rannat ovat kuvottavia paikkoja ja myös pohjavedet pilaantuvat. Näin yhteiskunta on päätynyt Suomessakin miljardiluokan investointeihin veden puhdistamiseksi.
Hiilidioksidin osalta tilanne on sama. Nyt hiili lepää eristettynä maakerroksissa ja se ilmakehään polttamalla pilataan ilma monin tavoin polton sivuvaikutuksineen ja aiheutetaan vahingollinen ilmaston lämpeneminen. Ei ole todisteita siitä, että tämä tapahtumaketju olisi ollenkaan positiivinen asia eliökunnan ja ihmisen elämän ja elintarvikehuollon kannalta. ”Hiili ei ole syötävä aine” ja siksi maanviljelijät lisäävät pelloille aivan muita aineita. Ekosysteemiajattelussa elinolosuhteiden muutoksien tulisi olla vähäisiä tai lyhytaikaisia.
TykkääTykkää
Hyvä. Sanoit ”…yhteiskunta on päätynyt Suomessakin miljardiluokan investointeihin veden puhdistamiseksi…” Ja minä sanon hyvä, näin oli ja on toki edelleen. Vesihuolto eri muodoissaan vie meiltäkin edelleen jatkuvasti toimiakseen paljon varoja ja vaatii energiaa. Energiaa! Kenties sinäkin olit minun ohellani mukana näitä vesiensuojelu, ja käyttöparannuksia ajamassa, edes jossain aie-ajatuksen hippeessä.
Sanot: ”…ilmakehään polttamalla pilataan ilma monin tavoin polton sivuvaikutuksineen ja aiheutetaan vahingollinen ilmaston lämpeneminen.
Totta osa yksi pilaamisesta: Poltosta, puusta, lannasta, hiilestä jne on aina aiheutunut lukuisia haitta-aineita a) ihan lähikontaktissa äideille ja vauvoille ruuanlaitossa, b) kaskenpoltossa, c) leirinuotiolla itse kullekin innostuneelle, d) metsän raivauksesta tulevaisuuden uskovilla, e) pellon olkien poltosta pellon uusintajille, f) teollisuuden alkuaikojen huonosuhteisista hiilipannuista, g) triljoonien sotapommien tuottamisesta ja räjäyttämisestä, h) koululasten koulujen lämmittämisen kautta ja puhumattakaan, i) yliopistojen ylläpitämisestä kaikenlaisille (nykyisin Suomessa ja muuallakin edelleen kasvava haittalähde).
Toinen osa kaipaa paljon paljon parannusta. Näet, kasvien yhteyttämät hiiliyhdisteet on (enimmän) kaiken elollisen luonnon perusta. Toki on erilaisia ’hippisuuntauksia’. Kana nokkii kasvin jyviä ja saa aineita, joista se voi vaikka pullauttaa proteiini-valkuaisaine-munia. Tämä on toki suorastaan biomaailman ihme, mutta kanan elimet kystyvät muuntamaan aineita toisiksi, kuten hiilihydraatteja valkuaisiksi, joita sen poikaset tarvitsevat alkiona kehittyäkseen. Vastaavasti on taas prosesseja, joissa vaikkapa ihminen kykenee muuttamaan saamiaan proteiineja/valkuaisaineita tarvitsemikseen sokereiksi, jos se ei sitä saa helpommalla perunasta tms.
Kuitenkin kaiken kaikkiaan, kasvien hiiliyhteytys on nykyelämän perusta. Antoipa Greenpeace-klaanin satutieteilijät ymmärtää mitä vain.
TykkääTykkää
Piti vielä puhumani ’haitallisista aineista’.
Niitähän toki on kosolti, vaikkapa valkoisen kärpässienen myrkky jne. No olkoon ne luonnolliset luonnon mahtavat myrkyt.
Rikkidioksidi oli paljon esillä, kun minäkin kävi happosadekampanjoja 1980-90-luvuilla. Melkein, mut en toivoakseni ihan rikkiä kironnut.
Saisi olla nytkin, näet: Hyvin laajat greenpeace-klaanilaiset levittää tietoja, että hiilidioksidi hapottaaa maailmaa ja meriä. Ja on ollut kummallisen paljon huoliuutisia tästä aiheesta. Ja, kas kummaa: tiede maailmaa yritetään valjastaa tähän huoleen käytännössä ja ainakin valikoimalla, mitä uutisia leviää yleisempään gp-opetuslasten tietoisuuteen.
Tosiasiassa entisissä tulivuoriperäisissä-suurissa kriiseissä juurikin rikkidioksidi on ollut se aine, joka on aiheuttanut happamoitumista joskus paljonkin. Se on sen tuhopuoli.
No, jätetään se puoli pois. Ja havaitaan että rikkidioksidituhkapilvien aika-ajoin peittämät alueet on erittäinkin rehevimpiä, kukoistavimpia maan päällä.
Ja sinne ne viljelijä-immeisetkin änkee viljelemään hedelmällistä maata.
Tutkikaatten hivenainetietämyksiä.
TykkääTykkää
Voin tuohon lisätä, että naapurini maajussi kiroaa kun hänen töytyy nykyisin ostaa rikkipitoista lannoitetta kun rikkiä ei enää sada paljoakaan taivaalta.
TykkääTykkää
no onneksi naapurisi saa edes hiilidioksidilannoitusta. Ja voihan olla, että pikku pikkuripaus paremmista ilmoistakin on hiilidioksidin ansiota. Eikä vaan siis luonnonkierron toipumista pienestä jääkaudesta. Saatikka suurista jääkausista toipumisesta puhumattakaan. Ois silloin ollut aika ankeeta jään päällä kasvattaa mitään. Ihan äsken, jopa vain reilut 11 000 vuotta sitten. Ihan äsken ….
TykkääTykkää
Alan tutkijat jotka tiedottavat merien happamoitumisesta eivät ole ”Greenpeace-klaanilaisia”. Ehkä tähän asiaan kannattasi suhtautua ilman moisia tunnereaktioita?
TykkääTykkää
Meille voi tulla mielenkiintoisia aikoja, kun saamme tutkittavaksemme nykyisen koronakriisin laskemia hiilidioksiidimääriä plus muita laskeneita moninaisia varsinaisia ilmansaasteita. Minulle jäi epäselväksi, miten se oikein vaikutti, se kolmenpäivän lentosulku USA:ssa 2001 vai milloin se oli. Eikös sekin jo ihmetyttänyt monia, siis vaikutukset. Kirkastuvan taivaan koe?
TykkääTykkää
Minä otaksun, että jos ihmisen hiilidioksidipäästöt tänä koronavuonna laskevat 20 prosenttia, niin ilmakehän antropogeeninen hiilidioksidipitoisuuden lisäys on vain 0.4 prosenttia 0.5:n (2 ppm) asemesta. Tämä tuskin voi näkyä mitenkään lämpötiloissa. Sen sijaan erilaisten hiukkasten päästöjen vähennykset ja erityisesti lentokonevanojen väheneminen saattavat nostaa lämpötiloja havaittavastikin.
TykkääTykkää
Tekniikka & Talous lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kaikki-nykyiset-ilmastomallit-olettavat-yhdessa-kohtaa-etta-maa-on-littea-siita-aiheutuu-malleihin-iso-virhe-tassa-syy-oletukseen/63f03aff-f3a1-42dc-b946-59e70f3c5304
Löytyi siis ’Litteän maan kannattajat’. No, tämä oli vitsi, olihan. Mutta ei innostuta liikaa.
TykkääTykkää