Hiilipäästöt ovat jo karanneet YK:lta


Kuva 1. Hiilipäästöjen ennustettu kehitys vuoteen 2030 ja YK:n asettama tavoite vuodelle 2050. Kuvapohja: http://rainforests.mongabay.com/carbon-emissions/

Kuva 1. Hiilipäästöjen ennustettu kehitys vuoteen 2030 ja YK:n asettama tavoite vuodelle 2050. Kuvapohja: http://rainforests.mongabay.com/carbon-emissions/

Reutersin uutisoimassa YK:n raporttiluonnoksessa vaaditaan hiilipäästöjen leikkaamista 40%…70% vuoden 2010 tasosta(Linkki) vuodeksi 2050. Muuten maapallo lämpenee yli 2°C. Tavoitteen maltillisempi raja palauttaisi ihmiskunnan ainakin päästöjen osalta 1900-luvun alkuun ja vaativampi -70% tavoite kaiketi aika lähelle kivikautta henkilöä kohti laskettuna.

Löysin asialliselta vaikuttavalta sivustolta(Linkki) eri maiden ja alueiden hiilipäästökuvaajan, jossa oli eräs ennuste vuoteen 2030. Lisäsin kuvaajaan katkoviivoin YK:n esittämät tavoitteet ja tulin siihen tulokseen, että voin huoletta lyödä vetoa koko omaisuudellani siitä, ettei ihmiskunta tule noihin tavoitteisiin pääsemään. Nimittäin niihin pääseminen vaatisi jotain globaalin ebolan ja atomisodan yhdistelmää, jolloin vastavedon tehnyt voittaja ei todennäköisesti tulisikaan perimään voittoaan.

Kuvasta 1 näemme, että Kiina on merkittävin hiilipäästöjen lisääjä. Kuvassa Kiinan alapuolella on esitetty jo teollistuneet maat ja yläpuolella etupäässä kehitysmaita. Jos vaikka vanhat teollisuusmaat ajaisivat tuotantonsa nollaan, se ei riittäisi edes YK:n 40% leikkaustavoitteen saavuttamiseen.  Ja nämä maat ovat käytännössä niitä, missä hiilipäästöjä on vähennetty edes niukasti.

Mitä tämä tarkoittaa Suomen kannalta?  Ensiksikin voinemme varautua siihen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vuonna 2050 nykyistä korkeampi.  Tämä tietää mm. lisää satoisuutta Suomenkin pelloille.  Toisekseen voinemme varautua siihen, että kaikki ilmastonvakiointisatsauksemme ovat lähes yksinomaan meitä vahingoittavia ja poissa myöhemmin ehkä tarvittavista sopeutumisresursseista. Ilmastonvakiointiin suostuminen kuvitellun ”yhteisen hyvän” nimissä vaatisi sitä, että Suomen edustajat ulosmittaavat kompensaatioita kärsimästämme vahingosta. Jos siis toimisimme rationaalisesti ja omaakin etuamme ajatellen.

Mikäli maapallon lämpötila todellakin lopulta kohoaisi 2°C, vaikka ennuste pohjautuu lähes ennustekyvyttömiin ilmastotieteen malleihin, niin sopeutumistoimet olisivat sitten kaiketi se paras toimintatapa. Mitään karkaavaa tai kiihtyvää lämpötilan kohoamista tuskin on odotettavissa senkään jälkeen. Onhan lukuisat ilmeisen hillitsevät takaisinkytkennät jo nyt havaittavissa, kuten eteläisen merijään laajentuminen(Linkki). Osa ilmastonmuutoksen seurauksista voi myös olla myönteiseksi koettavaa, kuten Sahelin alueen satoisuuden kasvu(Linkki). Hillitsevät takaisinkytkennät ja myönteiset seuraukset eivät vain ole olleet tutkimuksen eivätkä uutisoinninkaan polttopisteessä. Eikäpä ole globaali lämpötila karannut ennenkään, vaikka on ollut kuumempaakin.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.