Kun blogi on vähän päiväkirjaan vivahtava, joskin Roskasaitti hyvin vähän, niin kerron tähän alkuun, että katselin tänään NOAA:n viikottaisen ENSO-raportin läpi (Linkki), mutta ei siinä ollut mitään sellaista uutta, että siitä olisi kannattanut kirjoittaa. El Niño -tila on päällä, mutta vielä ei ole tullut kuutta peräkkäistä kuukausitriplettiä täyteen, että NOAA:n mukaan voisi puhua ilmiöstä.
No, sitten selailin linkkilistaani ja pitemmästä aikaa kurkistin Tallbloke’s -blogiinkin, että löytyisikö sieltä jotain sellaista, mistä en olisi ainakaan ihan äskettäin kirjoittanut. Mielestäni löytyikin (Linkki). Norjalainen tutkimusryhmä on metsästänyt vuoristojäätiköiden sulamisen paljastamia esineitä ja löytänytkin niitä tuhansittain vuosien mittaan. Lähdeartikkelikin on mainittu ja se vaikuttaa olevan edelleen luettavissa (Linkki).
Jos nyt ajatellaan Norjan vuoristojäätiköitä laajimillaan (olisiko olleet joskus 1700- tai 1800-luvulla?), niin on varsin uskottavaa, että ilmasto on ollut silloin kylmempää, kuin mitä se on ollut muutama tuhat vuotta aiemmin, jolloin ihmisten esineitä on jäänyt jäätikölle tai maastoon ja sittemmin hautautunut jäätikön alle. Sen sijaan mielestäni ei voi sanoa ilman muuta, että nyt olisi sama lämpötila kuin tuolloin esineiden hukkaamisaikaan. Arkeologia tuskin riittääkään tämän asian selvittämiseen. Mikä kuitenkin vaikuttaa selvältä, niin se, että vuoristojäätiköt ovat väliaikaisia ilmiöitä. Tähän nähden on vähän outoa, että tuossa Artnet-artikkelissa ikäänkuin valitellaan vuoristojen palautumista aiempaa tilaa vastaaviksi, siis jäättömäksi ainakin alemmilta rinteiltään. Ristiriitaa tulee ainakin siitä, ettei tuota muinaisuuden aikaa nähdä maailmanlopun esiaikana, kun nyt samaan tilaan palaaminen on sitä.
Sama jäätiköiden vaihtelu näkyy myös Grönlannissa, jossa kyseessä on myös mannerjäätikkö. Grönlanti on ilmeisestikin saanut nimensä aikana, jolloin mannerjäätikkö oli nykyistä suppeampi ja jäättömät alueet nykyistä vihreämpiä. Grönlantikin voi vielä palata aiempaan tilaansa (Linkki).
Laajemmin ajatellen tässäkin on mukana se yleinen ajatus, että ilmastonmuutos on pelkästään paha. Niinpä jonkun alueen aiemmin esiintyneeseen tilaan palaaminenkin nähdään usein pahana. Näissä kahdessa uutisessa tämä näkyy erityisesti Norjan osalta.
Roskasaitti 
Juurikin niin, että ilmastonmuutos, jos lämpenee, on pääosin hyvä. Jos kylmenisi, se olisi huonompi juttu.
Kaikki muutos ei ole pahasta, vaikka niin meille useimmiten manataan. Ja asioilla on puolensa. Jos jäältä tehtävät metsästysretket vähenee, niin vastaavasti saadaan isompi hyöty kun avovesikalastus helpottuu.
Noin muuten ’kulttuurisetkin’ muutokset halutaan pistää ilmastonmuutoksen syyksi. Kuten eskimoiden koiravaljakoiden väheneminen. Se johtuu ennemmin siitä, ettei tavis-ihmisellä ole mitään järkeä lähteä vaarallisille pyyntiretkille, jos ruuan saa muutenkin ja voi olla sisällä putelin kanssa. Minäkään en ole juuri riekkoansoja viritellyt, kun kaupasta saa riekkoa paremman broilerin valmiiksi grillattuna reilusti edullisemmin kuin olisi koiravaljakon ylläpitokustannus. Osin tätäkin voi toki muuttaa, jos kunnolla maksavia etelän turisteja tulee. Eli samaan aikaan vaikuttaa kehityssuuntia tuonne ja toiset tänne.
TykkääTykkää
Tässä tulkinnassa on nyt väärä logiikka – jää on tilapäisesti jäätynyttä vettä mutta jäätikkö on jään muodostuma millä on oma elinaikansa ja dynamiikkansa. Jäätikön jää liikkuu koko ajan reunaansa kohden ja näin jäätikön päälle hautautuneet esineet tulevat aikojen kuluessa jäätikön sulavalle reunavyöhykkeelle missä ne paljastuvat. Tämä ilmiö ei kerro mitään itse muodostuman, jäätikön dimensioista.
Etelämantereen jäätikön reunalla tavataan yleisesti meteoriitteja joita virtaava jää on tuonut vuosituhansien kuluessa jäätikön päältä ja sisältä sen reunalle. Tätä on tapahtunut vaikka itse jäätikkö on kasvanut.
Maailman jäätiköiden massat noudattavat yleistä ilmaston kehitystä ja n. 4000 – 8000 v sitten etenkin vuoristojäätiköt olivat pienimmillään jääkauden jälkeen. Sen jälkeen jäätiköt ovat kasvaneet ja alkaneet kiihtyvästi sulaa 150 v sitten. Jäätikiön reunan perääntyminen voidaan ajoittaa ja mainittu kiihtyminen verifioida.
TykkääTykkää
Suattaapi se jäätikkö hyvinkin liikkua. Jos on liikkuakseen, jos:
– On tarpeeksi paksu kasauma, että sen oma paino alkaa levittää. Paljonkohan paksuutta tarvitaan pohjan plastiseksi muuttumiseen?
– On kallistusta, kaatoa tarpeeksi.
– Ja kenties on laakso, johon paineet kasautuu jäävirraksi.
Eipä ollut mm onneksi näin mm Ötsin-jäämiehen osalla.
Toisaalla isotkin lohkareet sorasta puhumattakaan on kulkeutuneet jään virtauksen mukana. Ja kaikenlaisia löydöksiä tosiaan tehdään jäätikkövirtojen purkualueilta. Jopa vanhojen kylien jäänteitä. Yleensä ruhjoutuneina,
Paikallaan olleista sulaneista kohdissa puolestaan löytyy turve/maa/kasvusto-kerroksia, eläinten luita, norjalaisten suksia ja aseita, jne.
TykkääTykkää