Paskajutun vuoro


Itse en muista vielä kirjoittaneeni yhtään paskajuttua tänne Roskasaitilleni, mutta joillakin lukijoillani voi olla toinen näkemys asioista. Joka tapauksessa Science Daily (SD) uutisoi tutkimuksesta (Linkki), jossa lietelannan metaanipäästöjä saatiin vähennettyä 99%. Tutkielma (Holtkamp, Clemens & Trimborn (2023)) on kokonaisuudessaan luettavissa netistä (Linkki), jos nyt joku haluaa tonkia sitä itseään.

Kuva 1. Kalsiumsyanamidin kaava. Tekijäviite: By Edgar181 – Oma teos, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=7826369

Tutkimuksessa käytetty menetelmä lietelannan metaanipäästöjen vähentämiseen oli kalsiumsyanamidin (CaCN2) lisäys, jolla saavutettiin melko edullisesti useiden kuukausien vaikutus, niin että metaanipäästöt alenivat 99%. Kalsiumsynamidi on ollut pitkään lannoitekäytössä, joten massavalmistuskapasiteetti on jo olemassa.

Kuva 2. CaCN2:n reaktioita lannoitekäytössä. Tekijäviite: By MagentaGreen – Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=36425001

Lietelannassa oleva ammoniakki pyrkii karkaamaan, jos liete pääsee emäksiseksi. CaCN2:n vaikutusta ammoniakin karkaamiseen lietelannasta ei tutkittu viitatussa tutkimuksessa, mutta kuvan 2 perusteella voinee pitää mahdollisena tutkijoiden käsitystä, että ammoniakin karkaaminen väheni, vaikka typen kokonaismäärää lisätäänkin. Jos sitten ammoniakki siltikin karkaa liiaksi, niin siihen on olemassa torjuntakeinoja, kuten rikkihapon lisäys lietelantaan.

Mitä tästä nyt sitten jää käteen? Ilmeisesti lietelantalatyyppiset navetat ovat lisänneet karjatalouden kokonaismetaanipäästöjä tai päästöjä nuppia kohti. Näin oletan, koska laiduntavan karjan osalta ei ole näkynyt lannan metaanipäästöistä mitään hälyttäviä juttuja, vaan kyse on ollut nautojen röyhtäilystä ja vähemmässä määrin piereskelystä. Lietelantala taas on suurnavetoissa ilmeisen välttämätön osatekijä, koska lannan käsittelyn voi koneellistaa helpommin. Eikä unohdeta sikaloitakaan, koska ne olivat mukana tuossa tutkimuksessa. Sikojen osalta se metaanin tuotanto saattaakin keskittyä lietelantaan, kun ne eivät märehdikään.

Kun metaani lasketaan paljon hiilidioksidia pahemmaksi päästökaasuksi, niin tämä päästötorjuntakeino voi tulla Suomessakin käyttöön.

Jos tuntemani lehmätietelijä antaa korjaavaa palautetta, niin oikaisut ja täsmennykset tulevat komenttiosioon, mutta muuten tämä on nyt tässä.

Linkkejä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalsiumsyanamidi (Linkki) Wikipedia kalsiumsyanamidista suomeksi.

https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/opetus/maan-kasvukunto/lietelannan-laatua-parantaa-sopiva-kasittely-ja-ravinnetaydennykset (Linkki) Helsingin yliopisto lietelannan laadusta.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.