Kimmokkeeni tällä kertaa on Matti Virenin twitterviesti (Linkki). Lyhyestä viestistä käy ilmi, että ilmastosyystä rahaa voidaan käyttää miljardikaupalla nopeamman junaradan rakentamiseen hankkeen tuottoja laskematta. ”Ilmasto” on koodi, joka avaa kirstun, ”vanhus” ei. Pitempi Valkeakoskensanomien artikkeli on sitten maksumuurin takana, niin etten siihen puutu.
Ajatuksenani on hahmotella ilmastonvakioinnin kustannuksia 100 ppm:n CO2-pitoisuuden alentamiselle. Tämän pohjalta sitten voi asettaa miljardi-investoinnille päästövähennystavoitteen.
Siinäpä se sitten tenkkapoo onkin, että paljonko rahaa olisi tavoitteen saavuttamiseksi käytettävä. Aliarviointi (sanotaan nyt liioitellen 1 €) johtaisi siihen, ettei mikään investointi olisi ilmastonvakioinnin kannalta edullinen, koska jokainen investointi olisi liian kallis. Jos taas yliarvioi tarvittavan rahapotin suuruuden, lähes mikä tahansa kallis investointi voitaisiin perustella ilmastosyillä (kuten Matti Viren esittää), jos se edes vähän vähentäisi päästöjä, vaikka olisikin tehoton tässä suhteessa.
Laskeskelin, että 100 ppm:n vähennys CO2:ssa tarkoittaisi hiilidioksidina n. 750 Gtn ja hiilenä n. 200 Gtn. Sehän tässä tietenkin on, että jos yhdet vähentäisivät noinkin paljon, vapaan saastutuksen vyöhykkeellä olevat maat kuitenkin voisivat lisätä päästöjä, mutta tämän huolen nyt yksinkertaisuuttani ohitan.
Vaikken olekaan talousviisas, pyrin käyttämään joitakin vihjelukuja, joista arvioisin tarvittavaa rahamäärää. Ilmastorahaston PDF-raportista löytyy karkea suhde yksi miljoona:yksi miljoona, eli eurolla kilo tonni hiilidioksidia veks. Tämä tarkoittaisi tuolle 750 Gtn vähennykselle kustannusarviota 750 miljardia. Toisaalta tuo summa on suuruusluokaltaan se, mitä YK aikoo ojentaa kehitysmaille niiden ilmastonvakiointitoimiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä viittaisi mielestäni vahvasti siihen suuntaan, että rahaa tarvitaan enemmän, paljon enemmän. Suomessa toimet voivat olla tehokkaampia tai jokin muu selittävä tekijä tässä takana. Niinpä hieman hihasta ravistellen nostan tarvittavan rahasumman 10 000 miljardiin (dollariin tai euroon), eli 10 biljoonaan. Hiilenä laskien 10 000/200 =50 $/tn.
Nytpäs sitten saammekin laskettua, että jos 7 miljardin junarata vähentää hiilipäästöjä 0,14 Gtn, niin se on puhdas ilmastonvakiointi-investointi. CO2-päästöinä sama vähennys on n. 0,5Gtn. Kun tätä vertaa Suomen päästöihin, niin tuo lukema on kymmenkertainen vuosipäästöihimme verrattuna. Ei edes 100 vuoden käyttöajalle saa kovin uskottavaa lukemaa. Eikä tilanne tässä karkeassa arviossa olennaisesti korjaannu, vaikka käytettäisiin Vilenin veikkaaman 7 miljardin tilalla asiaa ajavien ilmoittamaa 3,58 miljardia euroa.
Vaikka junarataoikaisu ei näyttäisi olevan ”puhdas ilmastoinvestointi”, niin toki joku viisaampi voi kertoa, montako hiilitonnia siinä säästyy, vai säästyykö sittenkään ensimmäistäkään. Itse rakentaminenhan aiheuttaa päästöjä ja luontotuhoa ja jos pian radan valmistuttua VR olisi jo ehtinyt siirtymään päästöttömään sähköön, ei lyhyempi rata säästäisi ehkä yhtään hiilimolekyyliä. Tähän olisi mukava saada vastaus.
Joka tapauksessa meille ilmastovakioinnin rahoittajille olisi hyvä saada aina laskelma siitä, miten paljon hiiltä säästetään ja mikä onkaan säästetyn hiilitonnin hinta. Tämä periaate ei siitä muuttuisi, jos vaikka edellä olisi laskelmiini päässyt karkea virhe, jonka toki korjaan, jos joku sellaisen osoittaa.
Linkkejä lähteisiin ja aihetta sivuten
https://en.wikipedia.org/wiki/Atmosphere_of_Earth (Linkki) Ilmakehän massa, keskimääräinen moolipaino ja CO2-osuus.
https://www.ilmastorahasto.fi/wp-content/uploads/Ilmastorahaston_vastuullisuusraportti_2021.pdf (LinkkiPDF) Löytyy karkeasti suhde: 1M€:1MtnCO2-päästövähennys/10v
https://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/suomi-kantaa-vastuuta-yk-n-ilmastokokouksen-kynnyksella-ja-tukee-kehittyvien-maiden-sopeutumista-ilmastonmuutokseen/35732 (Linkki) Kehitysmaille suunnattuna YK:n aikomus on ollut tarjota rahaa 100 miljardia vuosittain 2020…2025
https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-12-16_kat_001_fi.html (Linkki) Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 luokkaa 0,05 Gtn CO2:na laskettuna.
(Linkki)
(Linkki)
Roskasaitti 
Olihan sinne ainakin yksi virhe pujahtanut. Korjasin kilon tonniksi niin, että vanha virhekin jäi yliviivattuna näkyviin.Parisenkymmentä hätäisintä lukijaa sai väärän tiedon.
TykkääTykkää