Lisää valtamerien lämmöstä ja termohaliinikierrosta


Tässä tulee jatko-osaa edelliseen artikkeliini, jossa käsittelin valtamerien lämpöä ja varsinkin sen muutosta, siis lämpenemistä. Pähkäilin mm. sitä, miksi näyttäisi lämpeneminen olevan nopeampaa kerroksessa syvyydeltään 300…700 metriä kuin sen yläpuolella olevassa kerroksessa pintaan asti. Nyt vähän lisää miettineenä täydennän aiempaa vastaustani, jossa arvelin haihtumisen vaikuttavan. Niin varmaan vaikuttaakin, mutta mikä jäi sanomatta, niin se, että alempanahan merivesi on kylmempää ja mittari kertoi nimenomaan lämpösisällön muutoksesta. Kun trooppisen pintameriveden lämmin ”linssi” kasvaa paksuutta, niin se muutos on tietenkin suurempaa siellä syvemmällä, jossa alkujaan oli viileähköä vettä.

Toinen asia on sitten termohaliinikierto, jonka olin jättänyt huomiotta edellisessä artikkelissani. Käsittelen sitä nyt sitten tässä.

Kuva 1. Pohjakuvalähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Thermohaline_circulation ja https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-ocean-heat-content. Tekijäviitteet: By Robert Simmon, NASA. Minor modifications by Robert A. Rohde also released to the public domain – NASA Earth Observatory, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3794372 ja NOAA Climate.gov image, based on data from NCEI

Kuva 1 on koostekuva, jossa ylempänä on termohaliinikierron karttakuva ja alemmassa puoliskossa merien lämpenemistietoa viime vuosikymmeniltä. Olen lisännyt molempiin maailmankarttoihin vihreät ympyrät kahden alueen kohdalle, joilla termohaliinikierron virtaus muuttuu kylmästä lämpimäksi. Kun karttojen keskikohdan pituuspiiriero 180 astetta, niin tarkkuus ei ole aivan huippuluokkaa, mutta kyllä tuosta jonkin selvän saa. Tyynenmeren termohaliinivirran lämpeämisalueella (L1) meri ei ole lämmennyt keskimääräistä enempää, mutta Intian valtameren vastaavalla alue (L2) meri on lämmennyt vähintään keskimääräisesti, mutta ei missään nimessä huippuarvojen lähelle.

Kuvassa 2 on rannikoiden tuulten aiheuttamat kumpuamisalueet. Vaikka alueet on merkitty punaisella, se ei tässä tarkoita kuumaa vettä, pikemminkin päinvastoin, kylmää, mutta usein ravinteikasta merivettä. Pahaksi onneksi lähes kaikki rannikot ovat kumpuamisalueita, joten kartta ei kovin paljoa auta meitä ainakaan termohaliinikierron lämmitysvaikutuksen arvioinnissa. Jos vertaa kuvaa 2 kuvan 1 alapuoliskoon, niin enimmäkseen kumpuamisalueet ovat jääneet lämpenemättä, mutta Japanin ja Aasian mantereen välimaastossa oleva lämpenemisalue on samalla kumpuamisalue. Se on kaukana termohaliinikierron virtauksista. Labradorin niemen ympärillä oleva kumpuamisalue on myös lämmennyt ja siinä termohaliinvirtauksia menee lähempänä.

Kun lukee Wikipedian artikkelin osaa termohaliinivirran kumpuamisesta (Linkki), niin sehän vaikuttaa 1×2-veikkailulta.

Kvalitatiivinen tarkasteluni ei siis paljasta termohaliinikierron olevan päätekijä merien ylempien kerrosten lämpenemisessä viime vuosikymmeninä, mutta rikkana rokassa se varmaankin on. Nojatuolista ei voi tehdä tämän enempää, en ainakaan minä.

Advertisement

2 responses to “Lisää valtamerien lämmöstä ja termohaliinikierrosta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.