Hiilikielteisyys aiheuttaa rikkipulankin


Rajoittamaton väestönkasvu ja samanaikainen elintason nosto ovat tuottaneet monia ongelmia. Ongelmat tietenkin pahenevat, kun niiden juurisyihin ei puututa. Elintason nosto on tapahtunut pääosin fossiilisen energian käytöllä, josta sitten on seurannut CO2-päästöjä ilmakehään. Näihin päästöihin keskittyvät tämän hetken ilmastonvakiointipyrkimykset hiilikielteisesti. Samalla siinä sitten voi tulla yllättäviä puutteita materiaaleista, joita ei voi tuulesta temmata.

Phys.orgin tuore artikkeli kertoo rikkipulasta (Linkki). Maailmanmarkkinoiden rikistä yli 80% kerrotaan olevan maaöljyn ja maakaasun sivutuotetta. Rikistä valmistetaan rikkihappoa, jonka kysyntä on voimakkaassa kasvussa mm. lannoiteteollisuuden tarpeisiin. Kuinka ollakaan, lannoitteiden käytön lisääminen on sopusoinnussa väestönkasvun kanssa.

Menossa oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on paljastanut minulle yllättävästi sen, miten epäomavaraisia maita on olemassa leipäviljan suhteen. Libanon ja Egypti (Linkki) tulevat tässä ensimmäisenä mieleen. Venäjähän on viljan lisäksi merkittävä lannoitteiden tuottaja, mutta en usko, että Ukrainassakaan viljeltäisiin ilman lannoitteita. Kriisiaika voi edistää nälän kokemuksia maailmalla.

Lähtökohtana tässä jutussa on Maslinin, Heerden ja Dayn tutkielma (Linkki), joka on kokonaisuudessaan luettavissa netissä. Tutkielmassa käsitellään myös ongelman ratkaisumahdollisuuksia rikin osalta. Rikki ei toki ole maailmasta loppumassa, kyse on kustannuksista yms.

Kuva 1. Yleinen rikin valmistusprosessi. Tekijäviite: By QWerk – Own work by uploader. Information from CityCollegiate.com, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=7343858

Tässähän voisi maalailla sotaa ja nälänhätää tulevaisuuden kuvitelmiin, mutta jätetään nyt ne. Ehkä riittää, että valittelen väärien voimaloiden valintaa energiaratkaisuun. Ehkä koskaan valmistumattomaan fuusiovoimalaan käytettyjä tutkimusponnistuksia vastaavalla panostuksella olisi varmaankin saatu jo aikaiseksi tuottoisat toriumvoimalat. Eikä olisi tarvinnut lepakkosilppureitakaan rakentaa maisemia pilaamaan ja tuottamaan sattumasähköä. Runsaalla ja halvalla energialla sitten rikinkin puute olisi saatu jollain menetelmällä ratkaistua, vaikkapa sulfaatteja elektrolyyttisesti pelkistäen (Linkki).

Lyhyesti: rikkipula on siis edullisen rikin puutetta, joka puute voi aiheuttaa ruokatuotannon vajausta ja/tai hintojen nousua.

Advertisement

3 responses to “Hiilikielteisyys aiheuttaa rikkipulankin

  1. Kommentoin äsken tätä T&T artikkelia. En kommentissa muistanut mainita rikkiä ja muitakaan oleellisia hivenaineita. Se on kautta elämän historian happamoitumisten pääsyyllinen ja kuitenkin niin oleellisen tärkeä elämälle, jahka hiukan laimenee.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/f5ee0224-3724-45a9-ab98-bca88e0fd54e?ref=newsletter:f413&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

    Kiitos tästä jutustasi. Lannoitteiden tuotanto ja vienti on oleellista viljanviennin ohella. Onneksi nyt on sovittu, että sekä Ukraina että Venäjä saa viedä näistä tappavista boikoteista ja kauppasodasta huolimatta. Lupaavaa, kenties alku suhteiden palauttamiselle muutoinkin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.