Luonnon vetykaasulähteistä


Täytyy myöntää, että olen ollut siinä käsityksessä, ettei vetyä esiinny maapallolla luontoperäisesti merkittäviä määriä. Happihan on tunkeutunut varsin syvälle kallioperäänkin, jolloin vedyllä on riski hapettua vedeksi vähän joka paikassa. Näin siis vaikkapa serpentinisaatioreaktiolla vedestä syvällä maan sisässä syntynyt vety kuitenkin helposti hapettuu ennen maan tai meren pintaa.

Sattuipa nyt kuitenkin silmiini Eric Worrallin juttu WUWT-sivustolta (Linkki), jossa arvuuteltiin, josko luonnollinen vetykaasu veisi ”vihreän” vetykaasun markkinat. Jutusta löytyy sitten myös linkki reilun vuoden vanhaan tutkielmaan (Linkki), jossa käsitellään Australian kaasuesiintymien vetykaasupitoisuuksia. Tuo Borehamin ja kumppaneiden tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa netissä.

Ainakin tässä joutuu vähän korjaamaan omaa käsitystään: jonkinlaisia vetykaasulähteitä on olemassa. Toisaalta yhtään kaupallista lähdettä ei vielä ole käytössä ja positiivisimmat väitteet suurista vetypitoisuuksista saattavatkin koskea sellaisia rakosia, joista ei kuitenkaan saada isompaa vetyvirtaa pumppaamallakaan.

Australiassa on useampia mooliprosentteja vetyä joissakin maakaasulähteissä. Mooliprosentti on suurinpiirtein sama kuin tilavuusprosentti. Painoprosenteiksi muunnettaessa voinee jakaa kymmenellä, että saa massasta arvion, jos sitä kaipaa.

Jos luonnollisen vedyn hyödyntäminen rajautuisi vetypitoisten maakaasulähteiden vetykaasuun, se tarkoittaisi silloin, että se pääosan muodostava maakaasukin (metaani + muut kevyet hiilivedyt) tulisi hyödyntää. Muuten siinä ei oikein järkeä olisikaan. Maakaasu nyt on kuitenkin ”hyväksyttyä” polttoainetta Euroopassakin, ettei tässä nyt isompaa ongelmaa olisi.

Mitä Worrallin ”haaveeseen” vihreän vetykaasun tarpeettomuuteen tulee, niin vielä ei siltä näytä. Tuulisähköllä ylituotantotilanteissa saa lähes ilmaiseksi energiaa veden elektrolyysiin. Vety voidaan myös näin toimien valmistaa lähellä käyttö- tai tankkauspaikkaa, jolloin välttyy kaasun kuskaamiselta merten takaa. Melko olennainen kysymys siis, että kumpiko on suurempi riesa: kaasun kuskaus kaukaa vaiko tyynen ja pimeän ajan aiheuttama tuotantokatkos. Jos vetyteknologia ei yleistykään, niin sitten tuolla vertailulla ei paljoa väliä olekaan.

Linkki aiheeseen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous (Linkki) Wikipedia suomeksi vetytaloudesta. Englanniksi löytyy enemmän.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.