Kokonaiskuvan hahmottelua


Tällä kertaa vähän tavanomaisesta artikkelistani poikkeava juttu: vähemmän linkkejä ja enemmän omia ajatuksia.

Salaliittoteorioista

En ole kovin herkkä uskomaan salaliittoteorioihin. Niinpä vaikka ilmastopolitiikassa ja -tieteessäkin esiintyy virheitä, en pyri ajattelemaan niitä pahantahtoisesti tuotettuina. Tässä jäljempänä tullee esille, miten vinoa ajattelua voisi syntyä.

Historian alkupiste ratkaisee paljon

Juuri menossa oleva Putinin sota antaa oivan esimerkin siitä, että jos aloittaa historian haluamastaan ajankohdasta, saa mieleisensä historian ja voi sitten pyrkiä ”korjaamaan vääryyksiä”. Se on sitten ihan oma juttunsa, että historian vääryyksien korjaaminen helpostikin synnyttää lisää historiallisia vääryyksiä. Ihan vaan kuriositeettina mainitsen, että Venäjällä (ja aikoinaan Neuvostoliitolla) vaikuttaa olevan profeetallinen kyky toteuttaa pelkonsa. Talvisodan perusteluna oli Leningradin turvattomuus ja katso: muutaman vuoden päästä Leningrad olikin turvaton paikka elää. Putinin hyökkäyksessä Ukrainaan oli perustelutarinaa, miten kaikki länsimaat ovat Venäjää vastaan ja katso: niin siinä kävikin.

Ilmastonmuutoksen historian eräänlainen alkukohta on asetettu teollistumisen alkuun, jonnekin 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun tienoille. Tästä sitten lasketaan, miten paljon maapallo on lämmennyt ihmisen voimin. Kokonaan jätetään huomioitta, että aiemmin on ollut lämpimämpää ja nyt sulavien jäätiköiden alta paljastuu kasvillisuuden jäänteitä. En väitä, että kaikki lämpeneminen olisi luonnollista, mutta väitän, ettei vielä olla ylitetty luonnollisen vaihtelun ylärajaa. Jos alkupiste olisi asetettu vaikkapa puoli astetta lämpimämpään ajankohtaan, nyt olisi juurikin lämmennyt tuon puoli astetta vähemmän (-; Toki menneiden lämpötilojen määrittäminen on vaikeaa, mutta jotainhan vanha metsärajakin kertoo puulustojen keralla.

Maailmanloppu ylittää kaiken

Kun ilmastonmuutoksen hyötyjä ja haittoja vertaillaan, siihen syntyy helposti vinoumaa ainakin ihmismieliin. Jos jossakin kuivuusvyöhykkeen päivänsaajalta etäisemmällä reunalla kuivuus lisääntyy, sehän on pahimmillaan katastrofaalista paikallisille asukkaille. Kun samaan aikaan kuivuusvyöhykkeen toisella laidalla moninkertainen määrä maa-alueita vihertyy, se ei ole katastrofaalista juuri kenellekään. Eikä näyttäisi edes ylittävän uutiskynnystä. Eihän se vihertyminen kuitenkaan aiheuta panikoitumista, kuten kuivuus.

Ilmastonmuutokseen saadaan maailmanlopun tunnelmaa tekemällä ennusteita niin pitkälle tulevaisuuteen, etteivät profeetat joudu vastuuseen mahdollisista virheistään. Meret kiehuu ja metsät palaa, sekä kuolemme kaikki. Globaalissa vihertymisessä ei ole mitään näin tunteisiin vetoavaa. Esimerkiksi IPCC on nimenomaan perustettu ilmastonmuutoksen haittojen tutkimiseen, joka on lähtökohtaisesti vino asetelma, joskin haittakeskeisyydelle löytyy kyllä ihan hyviäkin perusteluja.

Ilmastouskonto

Ilmastouskonnosta puhuminen on toki hiukka provosoivaa, mutta ei täysin tuulesta temmattua. Jos tarkastellaan eri uskontoja, niin kyllähän niissä monissa on maailmanloppua ja helvettiä sekä sitten pelastusmahdollisuutta. Jos lyhyesti tiivistän kristinopin, niin Jeesus pelasti eikä ihmisen tarvitse kuin uskoa. Itse itsensä pelastaminen on oikeastaan antikristillistä, epäuskoista asennetta Jeesuksen pelastustyöhön. Ja mitä näemmekään nykyään: kristillisissä kirkoissakin tuetaan ilmastouskonnon pelastusoppia, jossa ihmiset pelastavat itse itsensä (-; Ilmastouskontoon siis liittyy maailmanlopulla pelottelu, itse tehty pelastus ja sitten me viholliset, jotka emme oikein usko tuota uskonoppia.

Ehkä maltillisesti voisi todeta, että kun kristinoppi on menettänyt asemaansa, ihmiset kokevat saavansa jotain ilmastouskonnosta. Vanhan kristikunnan ulkopuolisilla alueillahan ilmastouskontoakin näyttäisi esiintyvän paljon vähemmän.

Väestönkasvu ja elintason nosto

Kun ihmiskunnan väestö samaan aikaan kasvaa ja elintasoa pyritään laajasti nostamaan, on nykytekniikalla väistämätöntä, että CO2-päästöjäkin syntyy. Vielä enemmän syntyy aukkoja metsiin yms. luontotuhoa. CO2-päästötön elintapa on toki vanha keksintö: Australian alkuperäisasukkaat harjoittivat sitä ainakin tuhansia vuosia. Toki siihenkin liittyi muutama lajikato. Vaan ei se sitten kestä väestönkasvua.

Muutamat ilmastoharhat johtuvat väestönkasvusta. Jokunen vuosi sitten vakuutustilastoihin nojaten väitettiin, että ilmastovahingot ovat lisääntyneet. Niinpä olivatkin vakuutusyhtiöiden tilastoissa, mutta eivät väkimäärän ja vakuutetun omaisuuden kasvu huomioituna. Ja jos jotain kasvua olisi jossain tapahtunut, sekin voisi johtua siitä, etteivät aiempien sukupolvien ihmiset menneet asumaan sellaisille alueille, missä tulvat ja muut luonnonkatastrofit olivat uhkana samassa määrin kuin nykyihmiset.

Jos ajatellaan, että kaikki maat ottaisivat mallia Suomesta asukastiheydessä, mitään ilmastonmuutosta ei olisi edes havaittu, kun puhutaan ihmistoimien aiheuttamista ilmiöistä. Vaan koska tässä olennaisessa ilmastoasiassa ei Suomi kelpaa malliksi, niin kuinka voisi uskoa, että se kelpaisi jossain viherpiiperryksessä?

Joko mainitsin, ettei väestönkasvua juurikaan näy mainitun ilmastopoliittisissa kannanotoissa.

Ilmastopolitiikan tasapuolisuus

Itselleni ei olisi suuri harmi, jos vaikka CO2-päästöjä yritettäisiin hillitä, mikäli se koskisi suht tasapuolisesti kaikkia ihmisiä ja valtioita. Vaan sehän ei ole ihan helppoa edes päästä yksimielisyyteen, mitä se tasapuolisuus on. Käytännössä joistakin nopeasti kehittyneistä Aasian maista on tullut vapaan saastutuksen vyöhyke, jonne tuotantoa on siirretty huippuunsa kehitetyistä eurooppalaisista tehtaista runsaspäästöisempiin laitoksiin. Tässä puhutaan hiilivuodosta. Asiaa voisi kuvata niinkin, että jos muutama kymmenen miljoonaa brittiä sai sata vuotta sitten pössytellä kivihiiltä kärsää kohti vaikkapa tuhat tonnia elinaikanaan, niin pitääkö nyt yli miljardin kiinalaisen päästä tasapuolisuuden nimissä samaan?

Ydinenergiavastaisuus

Eräs mielettömyyden huippu on saksalaisten ydinenergiavastaisuus, jonka johdosta haitattomasti toimineet ydinvoimalat lakkautetaan kesken toimintakautensa, että päästään tuottamaan sähköä venäläisellä maakaasulla, samalla kun väitteen mukaan pyritään CO2-päästöjen vähentämiseen. Sen nyt jotenkin olisin käsittänyt, että ne ydinvoimalat käytetään loppuun eikä sitten uusia enää rakenneta. Verrattuna Ranskaan sähkö maksaa Saksassa enemmän ja sen tuottaminen kehittää päästöjä reippaasti enemmän. Typerehtimisen liittyy sitten tuulivoimalat siten, että niiden tuotanto ei ole kysyntää vastaavaa, joten tyynemmällä kelillä on pakko käyttää muuta energiaa, Saksassa siis lähinnä maakaasua.

Sattumaenergian tuottajien pääseminen valtakunnanverkkoon tulisikin estää, elleivät he itse tasaa tuotettaan kysyntää vastaavaksi.

Jopas helpotti. Vilkasta Vappua toivottelen lukijoilleni. Varokaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärisäitä, kuten vaikkapa äärityyntä.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.