Jäätiköt sulavat ennätysvauhtia – mitä paljastuukaan?


Otan tähän alkusoittona linkin Googlen hakutulokseen (Linkki). Hakuterminähän on tuo otsikon alkuosa. Ja onpas jäätiköt sulaneetkin ennätysvauhtia monena eri vuotena! Tästä hätäinen voisi päätellä, että nyt ilmasto on ennätyslämmin ja ikijäätiköt ovat häviämässä.

Vaan mitäpä paljastuu jäätiköiden alta? Tähän löytyi yksi vastaus Ilmastofoorumin FB-sivulta Matti Hietalan viestistä. Siinä oli linkki Islannissa tehtyyn löytöön (Linkki). Tekstin voi Googlen kääntäjällä kääntää vaikka englanniksi, niin saa ehkä vielä paremmin selvän. Kyse kuitenkin siitä, että Islannissa on sulaneen jäätikön alta paljastunut sedimenttiin hautautunutta metsää. Ikäarviona näkyy 3000 vuotta mainitun. Nykyäänhän Islannissa ei ole niinkään metsiä kuin jäätiköitä. Tämä taas johtuu siitäkin, ettei siellä ole nykyään niin lämmintä kuin on ollut luonnollisissa oloissa joskus aiemmin. Sama vika Lapin tammimetsilläkin (Linkki).

Vaikkei napapiiri olekaan globaali, niin kyllä nyt kuitenkin voidaan sanoa, ettei ilmasto ole saavuttanut aiemmin luonnollista lämpötilaansa vielä monessakaan paikassa. Kun sitten nykyajan lämpöaalto eli ilmastonmuutos on keskittynyt pohjoiselle pallonpuoliskolle, niin jos kerta täällä ei vielä ole saavutettu luonnollista lämpötilaoptimia, niin eihän se sitten ole vielä riittävästi lämmennytkään tämä meidän pallomme.

Jokin pienen jääkauden aiheuttama harha taitaa vain kummitella joidenkin ihmisten aivoissa. Voisko jopa olla niin, että varsin vaakasuoraksi mallinnetussa viime vuosisatojen ilmaston ”luonnollisessa” lämpötilakehityksessä on jäänyt pois tuo pienestä jääkaudesta lopputoipuminen? Näin siis CO2-lämmitys ei edes olisi niin tehokasta kuin olisi toivottavaa lämpötilaoptimin saavuttamiseksi? Ilmastonvakioinnissa käytetty ”optimi” eli muutoksen nollataso olisi siis pienen jääkauden tilanne tai liian lähellä sitä?

Advertisement

5 responses to “Jäätiköt sulavat ennätysvauhtia – mitä paljastuukaan?

  1. Tuossa Islannin jäätikönalaisessa metsässä ei ole mitään ihmeteltävää. On muistettava, että viimeisen jäätiköitymisen jälkeen 10.000 v sitten alkoi Maapallon rataelementtien määrittämä ”lämpöjakso” mikä kesti aina aikaan 4000 v sitten – eli kesto oli 6000 v. Puiden olemassaolo ei ole lämpötilan mittari. Suomeen esim. kuusen tulo kesti 6000 v riippumatta lämpimistä olosuhteista – koivu ja mäntykin olivat nopeampia.

    Eli Islannin puut ovat pitkän 6000 vuoden lämpöjakson seurauksena levinneitä. Kun sitten Maan rataelementit johtivat kylmenemiseen 4000 v sitten, alkoivat metsät ja myös jäätiköt taantumaan. Laajimmillaan jäätiköt olivat 1800-luvulla ja muutoksen lämpenemiseen aiheutti ihmisen toiminnan CO2-päästöt. Näin nuo metsät jäivät jäätikön kielekkeen peittämäksi ja paljastuvat nyt sulavan jään alta.

    Miksi sitten metsiä ei kasva nyt kylmillä alueilla vaikka lämpötila on korkeampi kuin em. lämpöjaksolla? Siksi, että yksikään puulaji ei pysty leviämään 150 vuoden kuluessa, siis yhden puun elinaikana – siihen tarvitaan monen lajin kohdalla tuhansia vuosia. Puut eivät pysty kävelemään … ne tarvitsevat siemennyksen ja paljon aikaa.

    Tykkää

    • ”En ehdi nyt vastaamaan noihin pahimpiin virheisiin.” Tällä on hyvä jatkaa (-; Samallla voi miettiä, miksei tammi menesty istuttunakaan kovin hyvin Lapissa. Esteenähän ei ole jäätiköt, kuten Islannissa.

      Tykkää

      • Puita ei voi siirtää uusiin olosuhteisiin noin vain. Esim. metsänhoidossa on kiellettyä siementen ja taimien siirto yli 200 km pohjois-eteläsuunnassa. Luonto on hoitanut tämän puiden leviämisen niin, että metsällä on varsin suuri geneettinen muuntelu ja ilmaston muuttuessa aina löytyy olosuhteisiin sopiva, aiemmin ei-menestynyt variaatio. Yhdellä puulla ei tätä kapasiteettia ole. Ja siis tämän uuden perimän omaavan kannan löytyminen vaatii useita puusukupolvia. Ja metsä ei voi levitä puusukupolven aikana useita kilometrejä. Et siis voi viedä tammea Etelä-Suomesta Lappiin. Kyse ei ole yksinomaan lämpötilasta.

        Liked by 1 henkilö

  2. Ihan hinkuisin osallistua tähän keskusteluun, mutta nyt olen vieläkin tämän keskustelun lumoissa.

    Vaikka olen jopa järjestänyt Linkolalle keskustelutiaisuutta ja majoittanut kotiini, niin itse en ole ollut hänestä innostunut. Mutta vaikutus muihin lienee ollut suuri. Ohjelman anti ei niinkään ole Linkolan aatoksissa vaan laajemmassa kehyksessä.

    Liked by 1 henkilö

  3. Kannattaa muistaa, että luonnolle haasteellista on hiilenpolton aiheuttama muutoksen nopeus, johon ei ehditä sopeutua. Hiilidioksidin suuri määrä meriveteen liuenneena on se toinen iso ongelma merien ekosysteemeille. Kun siihen lisää ihmisen viljelykäyttöön ottamat valtavat maa-alueet, niin kuudennen sukupuuttoaallon elementit ovatkin jo kasassa.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.