Tongalla turskahti


Kuva 1. Karttakooste Tongan Ha’pain alueesta. Tekijäviitteet: By TUBS – Own work This W3C-unspecified vector image was created with Adobe Illustrator. This file was uploaded with Commonist. This vector image includes elements that have been taken or adapted from this file: Polynesian triangle.svg (by Gringer)., CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=15127566 ; Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1411034 ; By Tauʻolunga – http://to.wikipedia.org/wiki/File:Ha%CA%BBapai.gif, CC BY-SA 2.5, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9492219

Tongalla on tapahtunut huomattava stratosfääriin ulottunut tulivuoren purkaus (Linkki). Kuvaan 1 olen merkinnyt punaisella ympyrällä purkauspaikan, joka oli Hunga Tonga–Hunga Haʻapain lyhytikäinen saari (Linkki).

Tulivuorenpurkauksilla on usein haitallisia vaikutuksia lähialueelle, joista sitten seuraa kuolonuhrejakin, mutta ilmaston kannalta nämä eivät ole yleensä merkityksellisiä. Tulivuoren purkauksen mahdollisuus globaaliin ilmastovaikutukseen riippuu pääosin siitä, yltääkö purkaus stratosfääriin ja onko stratosfääriin joutuvaa materiaalia sitten riittävästi.

CNN uutisoi purkauksen ulottuneen yli 30 km korkeuteen (Linkki), mutta rikkidioksidin ilmakehään joutunut määrä oli alle megatonnin luokkaa, jota ei vielä pidetä riittävänä globaaliin ilmaston viilennykseen. Näistä ainemääristä saanee hieman kuvaa siitäkin, paljonko rikkidioksidia tulisi toimittaa yläilmakehään, jotta ilmastonmuokkaus tällä tavalla onnistuisi.

Ilmaston mallintamisen kannalta olettaisin epäjatkuvien yksittäistekijöiden olevan vaikeimmin mallinnettavissa, kun niitä ei kyetä ennustamaankaan. Tähän joukkoon kuulu lähinnä tulivuoren purkaukset ja vielä niitä harvinaisempina asteroidien törmäykset maahan. Tasaisesti jatkuvat ja säännöllisen sykliset tekijät ovat varmaankin kohtalaisen tarkasti mallinnettavissa.

Tämä Tongan purkaus ei ehkä riittänyt merkittävään ilmaston jäähdyttämiseen, mutta onhan se pienenä lisänä tämän vuoden 2022 globaalin lämpötilan odotetussa lievässä laskussa La Niñan ohella.

Linkkejä aiheeseen

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008544759.html?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=hs_vk_ymparisto&utm_content=Facebook_Mobile_Feed&fbclid=IwAR2mp53WlzfOGl6gXGNUqek-hpd4GcSSyWbAckX9ZqSRVz3UYDxgQ-9zKQk (Linkki) HeSa kertoo purkaukseen liittyneestä runsaasta salamoinnista ja mainitsee jo joulukuussa olleen 15 km korkean purkauksen.

https://www.bbc.com/news/science-environment-60029815 BBC kertoo tapahtuneesta (Linkki). Satelliittikuvissa yksityiskohtia on peittynyt tuhkaan. Sähkökatkojakin voi arvella tapahtuneen.

One response to “Tongalla turskahti

  1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008558556.html

    Nyt kerrotaan Tongan tuhkapilven saavuttaneen poikkeuksellisen korkeuden 55 kilometriä. Rikkidioksidin osalta se tarkoittanee tasaista leviämistä koko maapalolle ja massaansa nähden maksimaalista viilennystehoa. Tuossa artikkelissanihan oli massavertailuarvioon perustuva päätelmä, ettei Tonga viilennä paljoakaan, kun vertailukohtana oli Pinatubon SO2 massat.
    Toisaalta Tongan tuhkatkin ovat paljon pitempään ilmakehässä kuin mitä olisivat olleet 15 km korkeuteen ulottuvassa purkauksessa. Tämäkin lisännee purkauksen viilennystehoa.
    Niin että jää nähtäväksi. Jos saamme elää, olemme vuoden päästä viisaampia tämän asian suhteen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.